Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko tuollainen mies tottakaan

Vierailija
13.02.2026 |

Mietin joskus itsekseni miten voi olla niin järjetön tuuri, että minulla on tuollainen mies. Niin älykäs, taitava, kärsivällinen, pitkäjänteinen, rehellinen ja uskollinen - ja omaan silmään ylivoimaisesti maailman komein mies. Haluaisin vain koko ajan hellitellä tuota ihanuutta, jutella ja viettää aikaa yhdessä. Tuntuu kuin olisin ikuisella lomalla ja lomafiiliksellä elämässäni. 

 

Mietin just aamullakin, että hän luottaa minuun kuin vuoreen asioissa, joissa ei edes kannattaisi luottaa. Hän ei ole koskaan kysellyt rahojensa perään tai moittinut, jos teen virheen vaikkapa jossain vakuutuksen kilpailutuksessa. Meillä on tarkka työnjako enkä kyllä itsekään ole koskaan moittinut häntä hänen tekemisistään, vaikka hän itse olisikin tyytymätön tekemisiinsä (hän on perfektionisti esim. rakennushommissa). 

 

Hänen huonotkin puolensa ovat hellyttäviä, eivät ole koskaan ärsyttäneet millään tavalla. Ja olen niihin täysin sopeutunut pitkässä avioliitossa. Kun näen karkkipaperin sohvapäydällä, korjaan sen rakkaudella pois. 

 

Kaikesta tästä mietin usein miten väärin elämä meneekin. En ole tehnyt mitään ansaitakseni tämän. On paljon ihmisiä, kuten eräs ystäväni, joka olisi todella ansainnut parhaimman miehen ja elämän. Hän on todella hyvä ihminen, paljon parempi kuin minä. Mutta ei, hänellä on vaikeuksia. Ja siitä huolimatta hän osaa olla kiitollinen pienistä jutuista. Hän on ihan uskomaton persoona, hieno ihminen. 

 

Olisin vastaavassa tilanteessa varmasti hankala, kun olen välillä sitä nytkin. Olen liian jyrkkä ja ehdoton tyyppi, en edes tiedä miksi, ainakaan se ei johdu lapsuudenperheestä. Sen täytyy olla geeneissä, koska isäni on hyvin samanlainen persoona. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän muistutan isääni. Ja se mitä isässä on, sitä ihailen, itseäni en, koska ehkä mielessäni asetan erilaiset ideaalit naiselle. En toisaalta ole koskaan ollut tyytymätön omaan luonteeseeni - turhaahan se olisikin, koska sitä ei voi muuttaa. Ihmisen peruspersoona on sama jo pikkulapsena, tutkitusti.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
13.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä näitä asioita varsinaisesti ansaita tai olla ansaitsematta - ihmisellä vaan käy joko parempi tai kehnompi mäihä. Sattumankauppaa.

Vierailija
2/11 |
13.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun peruspersoonani on nyt eri kuin lapsena. En ole enää ujo ja välttelevä. Viis tutkimuksista, ole itsesi skeptikko.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
13.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko mies hyvin varusteltu?
T:Sonja

Vierailija
4/11 |
13.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap:n kirjoitus voisi olla myös minun kirjoittama - niin samanlaisia ajatuksia itsellänikin. On käynyt satumainen onni puolison valinnan suhteen, tosin vasta tässä toisessa avioliitossa. Yhdessä ollaan oltu parikymmentä vuotta. 

Just tänä aamuna mieheni töihinlähtösuukkoa antaessaan totesi, että hän kyllä ostaa sulle tosi lämpåimät ja hyvät talvilenkkarit (kun muutaman päivänä olen lenkin päätteeksi valitellut palelevia varpaitani).

Ja just toi "huonoihin puoliin" suhtautuminen puolin ja toisin on kyllä varmaan aika merkittävä asia siinä, miten suhde toimii. Jos toinen unohtaa likaiset kalsarit kodinhoitohuoneen lattialle, niin miksipä siitä pitäisi nostaa meteliä kun ne voi siitä yksintein nakata likapyykkikaappiin. 

Vierailija
5/11 |
13.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eipä näitä asioita varsinaisesti ansaita tai olla ansaitsematta - ihmisellä vaan käy joko parempi tai kehnompi mäihä. Sattumankauppaa.

 

Joo, kyllä sattumalla on iso merkitys elämässä, ainakin niille, jotka eivät usko jumaluuksiin. Muutama sekunti voi olla ratkaiseva, jos vaikkapa joutuu auto-onnettomuuteen jo nuorena tai iskee iso lama pienipalkkaisen perheen lapsena. Lamalla on iso vaikutus lapsen tulevaisuuteen, vaikka perhe olisi keskituloinenkin. Tästä on ollut useampi tutkimustuloskin viime vuosina, ysärin laman lapsista. Ap

Vierailija
6/11 |
13.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minun peruspersoonani on nyt eri kuin lapsena. En ole enää ujo ja välttelevä. Viis tutkimuksista, ole itsesi skeptikko.

 

Poikkeuksia mahtuu aina joukkoon. Ja itse asiassa ujous ja välttelevyys todella ovat asioita, joista voi oppia pois. Ja kannattaakin. Ujo ja välttelevä ei kuitenkaan muutu ekstrovertiksi, vaan hän voi ylittää asioita myös epäterveellä tavalla, esim. itseään häpeävä voi käyttäytyä häpeämättömästi. 

 

Mutta tuo tutkimustulos ei väitä, ettemmekö voisi oppia ja koulia itseämme. Persoonan peruspalikat ovat silti samat, kun niitä on tutkittu (perusasenne  ei muutu, mutta välttelevyys muuttuu, koska on enemmän työkaluja vuorovaikutukseen ja vaikutus käytökseen on silloin merkittävä). Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
13.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kirjoitus voisi olla myös minun kirjoittama - niin samanlaisia ajatuksia itsellänikin. On käynyt satumainen onni puolison valinnan suhteen, tosin vasta tässä toisessa avioliitossa. Yhdessä ollaan oltu parikymmentä vuotta. 

Just tänä aamuna mieheni töihinlähtösuukkoa antaessaan totesi, että hän kyllä ostaa sulle tosi lämpåimät ja hyvät talvilenkkarit (kun muutaman päivänä olen lenkin päätteeksi valitellut palelevia varpaitani).

Ja just toi "huonoihin puoliin" suhtautuminen puolin ja toisin on kyllä varmaan aika merkittävä asia siinä, miten suhde toimii. Jos toinen unohtaa likaiset kalsarit kodinhoitohuoneen lattialle, niin miksipä siitä pitäisi nostaa meteliä kun ne voi siitä yksintein nakata likapyykkikaappiin. 

 

Tavoitit tosi hyvin sen mitä tekstilläni tarkoitin. Pienet asiat ovat ratkaisevia ja ne ovat kuin ikuinen loma sikäli, että on koko ajan rento ja hyvä fiilis. Ap

Vierailija
8/11 |
13.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko mies hyvin varusteltu?
T:Sonja

 

Voi Sonja, taidat onneksi olla niitä miehiä, jotka pysyttelevät miesten puolella uimahallissa kuten kuuluukin. Siellä voit katsella peniksiä vaivihkaa. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
13.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihme on, ettei tätä ole poistettu vielä. Osa palstan imagosta syntyy siitä, että kaikki miehiä positiivisesti käsittelevät ketjut poistetaan. 

 

Se häiritsee niitä miehiä, jotka eivät suhtaudu itseensä ja naisiin positiivisesti ja haluavat pitää yllä kuvaa naisista, jotka vihaavat miehiä. Se häiritsee myös niitä naisia täällä, jotka vihaavat miehiä ja kirjoittelevat propagandaa miehiä vastaan (tosin olen alkanut epäillä, että osa heistäkin on todellisuudessa miehiä). 

 

Oletteko samaa mieltä? Sama kohtalo on kaikilla myönteisillä aloituksilla. Täällä on perusjengi, joka poistattaa sellaiset aloitukset, jotka eivät vastaa heidän maailmankuvaansa. Mutta se jengi on toisaalta itseäni kiinnostava porukka, koska en ole missään muualla tuollaisia tavannut. Välillä heistä pilkahtaa jotain todellistakin kuten nyt vaikka se, ettei köyhyyttä ja syrjäytyneisyyttä käsitteleviä ketjuja poisteta. 

 

Poistaminen (jos poistetussa tekstissä ei ole mitään laitonta) on vihan ilmaus, siinä on kateutta ja realiteettien kieltämistä ja itsensä suojelemista todellisuudelta, joka poikkeaa liian paljon omasta  maailmasta. Koskee myös poliittista keskustelua. Ap

Vierailija
10/11 |
13.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on vahva fiilis, että tämä on sen pitkiä ja polveilevia provoja kirjoittavan palstahullun aloitus, mutta mitäpä siitä.

 

Minusta on outoa, että sitä kun on hyvän miehen kanssa hyvässä suhteessa mainitaan että on käynyt satumainen onni kun on sellaisen kanssa päätynyt suhteeseen. Aivan kuin suhteeseen mentäisiin jonkun miehen kanssa ja kun hän osoittautuu hyväksi, sitten kiitellään onnea siitä. Kyllä tuo minun upea mieheni on ihan huolellisen parinvalinnan myötä elämässäni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
13.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pyytääkö mies peppuseksiä?

T:Ronja

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kaksi neljä