Lue keskustelun säännöt.
Vaimo ei innosta
12.02.2026 |
Avioseksi on tylsää pakkopullaa. Ollaan oltu naimisissa 9 vuotta, ja ainoa lapsi on esikoulussa. Raskauden aikana seksi loppui ja olin pari vuotta ilman. Sen jälkeen olen yrittänyt aloittaa seksielämää uudelleen, mutta huonoin tuloksin.
Seksi ei kovasti tunnu vaimoa kiinnostavan, itseäni kyllä. Ne halut eivät vaan enää kohdistu häneen. Sama kun yrittäisi jotain siskoa tai miespuolista työkaveria rakastella.
Hän teki pari aloitetta lähiaikoina ja totesin, ettei kiinnosta. Nyt on kovin loukkaantunut, vaikka itse aikoinaan torjui aloitteen ainakin 100 kertaa.
Onko kenelläkään vuosien jälkeen seksittömyys/frigidi suhde toipunut, vai pitääkö todeta että tämä oli tässä, alkaa pakata kamoja ja etsimään uutta seuraa. Ikää vasta 34, en ole valmis selibaattiin. Tuntuu, että viriilit vuodet valuvat hukkaan tällaisessa suhteessa.
Kommentit (246)
Aina toistetaan että kun ikääntyy seksikin alkaa hiipua. Tässä nyt on käynyt juuri päinvastoin,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä juttelet vaimollesi?
Meillä toisin päin.
Mies leikkii impotenssia kunnes kävi ilmi että muille kyllä nousee ilman ongelmia.
Vuosia kysyin mikä mättää.
Onhan tästä puhuttu, mutta en ole vielä suoraan hänelle sanonut, että haluan häntä yhtä paljon kuin naapurin koiraa. Tuon kuuleminen nimittäin tekee kipeää kenelle tahansa. En itsekään miehenä haluaisi tuota kuulla, toki hänen sanomanaan lienee jo yhdentekevää.
Miten asian voi edes ilmaista ilman eroon johtavaa riitaa?
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos lähtisit meneen ?
Juu on käynyt mielessä, mutta mielelläni kartoittaisin vaihtoehdot ennen kuin häivyn. Meillä on kuitenkin lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä juttelet vaimollesi?
Meillä toisin päin.
Mies leikkii impotenssia kunnes kävi ilmi että muille kyllä nousee ilman ongelmia.
Vuosia kysyin mikä mättää.
Onhan tästä puhuttu, mutta en ole vielä suoraan hänelle sanonut, että haluan häntä yhtä paljon kuin naapurin koiraa. Tuon kuuleminen nimittäin tekee kipeää kenelle tahansa. En itsekään miehenä haluaisi tuota kuulla, toki hänen sanomanaan lienee jo yhdentekevää.
Miten asian voi edes ilmaista ilman eroon johtavaa riitaa?
En usko että voi. Joko elät selibaatissa, avoimessa suhteessa tai lähdet.
Kyllä enemmin olisin vuosia sitten kuulut etten kiinnosta miestä kuin vuosia kärsinyt ja kuvitellut että miehellä on vain stressiä.
Liitto on päätepisteessä, kun en itse halua miestä lähelleni nyt kun mies taas herättelee haluja. Yäk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksuaaliterapeutille?
Ero on ikävä juttu, kun on pieni lapsi.
Joo, mutta kun miehelle se seksi on pääasia. Ei lapsi.
Olet väärässä. Tässä on jo monta vuotta siedetty lapsen takia epätyydyttävää suhdetta. Ja vaikka suhde lapsen äitiin päättyisi, kyllä silti olisin aktiivisesti lapsen elämässä läsnä. Yrität nyt manipuloida sen lapsen äidin lapseksi. Kehno yritys, 0/5.
Ei lapsi tarkoita sitä, että vanhemman pitää jättää oma elämänsä loppuiäksi, hylätä minuutensa ja seksuaalisuutensa. Menepä pois ketjusta, varsinkin jos olet se siitoshullu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä juttelet vaimollesi?
Meillä toisin päin.
Mies leikkii impotenssia kunnes kävi ilmi että muille kyllä nousee ilman ongelmia.
Vuosia kysyin mikä mättää.
Onhan tästä puhuttu, mutta en ole vielä suoraan hänelle sanonut, että haluan häntä yhtä paljon kuin naapurin koiraa. Tuon kuuleminen nimittäin tekee kipeää kenelle tahansa. En itsekään miehenä haluaisi tuota kuulla, toki hänen sanomanaan lienee jo yhdentekevää.
Miten asian voi edes ilmaista ilman eroon johtavaa riitaa?
En usko että voi. Joko elät selibaatissa, avoimessa suhteessa tai lähdet.
Kyllä enemmin olisin vuosia sitten kuulut etten kiinnosta miestä kuin vuosia kärsinyt ja kuvitellut että miehellä on vain stressiä.
Liitto on päätepis
Näin vähän pelkäsinkin. Harmittaa kun haluaisi haluta, mutta ei vaan halua. Tuollainen ihan ok kämppishän se on, mutta elämä valuu hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä tuo kuulostaa parisuhteen lopputeksteiltä.
Käykää nyt joka tapauksessa parisuhdeneuvonnassa. Ei siitä haittaakaan ole ja saat fiksumpia neuvoja kuin vauva- palstalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksuaaliterapeutille?
Ero on ikävä juttu, kun on pieni lapsi.
Joo, mutta kun miehelle se seksi on pääasia. Ei lapsi.
Olet väärässä. Tässä on jo monta vuotta siedetty lapsen takia epätyydyttävää suhdetta. Ja vaikka suhde lapsen äitiin päättyisi, kyllä silti olisin aktiivisesti lapsen elämässä läsnä. Yrität nyt manipuloida sen lapsen äidin lapseksi. Kehno yritys, 0/5.
Ei lapsi tarkoita sitä, että vanhemman pitää jättää oma elämänsä loppuiäksi, hylätä minuutensa ja seksuaalisuutensa. Menepä pois ketjusta, varsinkin jos olet se siitoshullu.
Sinäkö siis olet valmis pitämään oman lapsesi, vai jätät suosiolla äidille jotta saat sen seksisi vapaasti. Mene itse panohullu muualle.
"Sinäkö siis olet valmis pitämään oman lapsesi, vai jätät suosiolla äidille jotta saat sen seksisi vapaasti. Mene itse panohullu muualle"
Tottakai huolehdin lapsestani, jos hänen äitinsä ei pysty/halua, mikäli liitto eroon päätyy. Eikä tämä sulje pois seksielämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä tuo kuulostaa parisuhteen lopputeksteiltä.
Prööt, olipa antikliimaksi, jos näin on.
T. Ap
Menet panemaa jotain YH-äitiä. Niiltä kyllä saa ja helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä haluaisit että tapahtuu? Et halua vaimoasi, mutta kuitenkin toivot että liittonne ei päättyisi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä haluaisit että tapahtuu? Et halua vaimoasi, mutta kuitenkin toivot että liittonne ei päättyisi.
Haluaisin haluta. Olen ambivalentti liiton päättymisen suhteen. Jos mikään ei muutu, se lienee ainoa vaihtoehto.
En tietenkään tiedä miten itse kukin naapurin koirat näkee, mutta jos itse mietin kuinka paljon haluan naapurin koiraa seksuaalisesti ja että vertaisin siihen tuossa mielessä.. Niin onhan siinä jo kyse siitä, että toinen on ihan yhdentekevä, seksuaalisesti vastenmielinenkin?
Muutenkaan mikään kunnioitus puolisoa kohtaan tai mikään kumppanuus ei tästä välity.
Olisi eri asia varmaan jos molemmat voisivat puhua näistä asioista ja kyseessä olisi tavalla tai toisella ns. järkijärjestely. Tosin siinäkin jos sitä muka lapsen vuoksi ylläpidetään niin parin välillä soisi olevan lämpöä ja kunnioitusta.
Mene ensin parisuhdeterapeutille yksin pari kertaa, sitten voitte mennä yhdessä sen jälkeen.
Ehdotan tätä yksin menemistä siksi, kun sinulla on varmasti työstettävää itsessäsi. Kirjoitat niin halveksuvasti ja inhoten vaimostasi, että on selvä, että kukaan joka niin paljon inhoaa jotakuta, ei halua häntä seksuaalisesti. Ehkä saat työstettyä sen halveksunnan pois, jos alat oivaltaa, mikä siihen on johtanut ja alat muuttaa ajattelutapaasi. Esimerkiksi korvaamalla negatiivisia ajatuksia sillä, että mitä hyvää ja viehättävää ja arvostettavaa vaimossa on. Se mitä ruokkii, lisääntyy.
Sitten jos näiden yksilökäyntien jälkeen haluat yrittää pelastaa suhteen, niin menkää sinne yhdessä, jotta siitä tulee yhteinen projekti, johon kumpikin panostaa ja antaa mahdollisuuden.
Se on ikävää, kun huomaa puolison uppoavan negatiivisuuden ja katkeruuden kierteeseen. Se on itseään ruokkiva kierre, joka tuottaa lisää negatiivisuutta ja katkeruutta.
Vierailija kirjoitti:
Mene ensin parisuhdeterapeutille yksin pari kertaa, sitten voitte mennä yhdessä sen jälkeen.
Ehdotan tätä yksin menemistä siksi, kun sinulla on varmasti työstettävää itsessäsi. Kirjoitat niin halveksuvasti ja inhoten vaimostasi, että on selvä, että kukaan joka niin paljon inhoaa jotakuta, ei halua häntä seksuaalisesti. Ehkä saat työstettyä sen halveksunnan pois, jos alat oivaltaa, mikä siihen on johtanut ja alat muuttaa ajattelutapaasi. Esimerkiksi korvaamalla negatiivisia ajatuksia sillä, että mitä hyvää ja viehättävää ja arvostettavaa vaimossa on. Se mitä ruokkii, lisääntyy.
Sitten jos näiden yksilökäyntien jälkeen haluat yrittää pelastaa suhteen, niin menkää sinne yhdessä, jotta siitä tulee yhteinen projekti, johon kumpikin panostaa ja antaa mahdollisuuden.
Se on ikävää, kun huomaa puolison uppoavan negatiivisuuden ja katkeruuden kierteeseen. Se on itseään ruokkiva kierre, joka tuottaa lisää negatiivisuutta ja kat
Kiitos hyvästä vinkistä. En kyllä halveksu vaimoani, en vaan halua seksuaalisesti. Kuten aikaisemmin totesin, ihan kelpo kämppis on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä haluaisit että tapahtuu? Et halua vaimoasi, mutta kuitenkin toivot että liittonne ei päättyisi.
Haluaisin haluta. Olen ambivalentti liiton päättymisen suhteen. Jos mikään ei muutu, se lienee ainoa vaihtoehto.
No voisitko tutkia sitä loukkaantumisen tunnetta, joka sinulle on tullut siitä, kun puolisosi on torjunut sinut? Siitähän tämä kai kumpuaa. Olet hänelle loukkaantunut, kun vertaat koiraan. Siitä pitäisi päästä yli.
Ehkä juttelet vaimollesi?
Meillä toisin päin.
Mies leikkii impotenssia kunnes kävi ilmi että muille kyllä nousee ilman ongelmia.
Vuosia kysyin mikä mättää.