Kotihäpeä
Teini kertoi tänään kaverinsa käyneen meillä. Eihän siinä mitään, ihanaa että on kavereita ja on normaalia, että kaverit kyläilevät. Minä katson ympärilleni ja näen vaan kaamean kaaoksen. Eteisen nurkkaan on heitetty kolme luistinkassia, reput, toppavaatteet kasaan. Keittiön ja eteisen välillä odottaa paperikassisaa pahviroskat, jotka olen pyytänyt nuorimmaista viemään toissapäivänä. Ruokapöytä on täynnä koulukirjoja, hiusharjaa, lapasia, mukeja ja laseja. Keittiön tasot täynnä jotain tavaraa. Joo jos terveystarkastaja kävisi kodissamme, uskon ettei täältä mitään ikävää löytyisi. Paitsi tuo sekamelska. Onko muilla tällaista. Ahdistaa jos kuulen täällä jonkun käyneen tai olevan tulossa.
Kommentit (5)
Kyllä siivoan. Mutta töissä ollessa on paha siivota kotia. Aamulla lähtiessä esim tuo keittiönpöytä oli pyyhitty ja tyhjä. Samoin eteisessä ei ollut reppuja tai luistinkasseja. Plus lähes joka päivä (mikäli en ole iltavuorossa), riennän töistä kiireellä kotiin kuskaamaan lapsia harrastuksiin.
Normi arkea hetken aikaa on hujan hajan.
Ei kannata siitä ressata, harvalla ainoastaan se yksi yrtti purkissa keittiön tasolla. Perheessä on aina menoa ja toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
No mikset sitten siivoa?
Teinikin voisi osallistua.
Meillä on lapsilla tietyt kotitehtävät, esim nuorimmaisen (9v) homma on viedä roskat, pahvit, muovit yms. Siksi en ole itse tuota pahviroskakassia vienyt, koska en halua opettaa siihenkään, että vanhemmat sitten lopulta vie. Mutta tottahan se on, ettei koti pysy siistinä, jos kaikki eivät siihen siivoukseen ja ylläpitoon sitoudu.
No mikset sitten siivoa?