Lue keskustelun säännöt.
"Soitan tänään!"-kaverit. Joista ei sitten kuulu viikkoihin mitään.
09.02.2026 |
Miten suhtaudutte näihin? Kyselettekö perään, vai annatte olla ja ottaa sitten taas viikkojen kuluttua yhteyksiä, tyyliin että soitellaan illalla?
Kommentit (21)
Tyypillistä adhd-tyypeille, joita oma sukuni on täynnä. Se lupaus hoitaa asia heti on ihan vilpitön, mutta sitten väliin tulee jotain muuta, ja asia katoaa mielestä. En ole itsekään täysin syytön tähän, koska aivoissani on paljon sukurasitetta, vaikkei minulla diagnoosia olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä adhd-tyypeille, joita oma sukuni on täynnä. Se lupaus hoitaa asia heti on ihan vilpitön, mutta sitten väliin tulee jotain muuta, ja asia katoaa mielestä. En ole itsekään täysin syytön tähän, koska aivoissani on paljon sukurasitetta, vaikkei minulla diagnoosia olekaan.
Tämä.
Pienestä se on joillakin kiinni, viikoista.
Mulle yksi kaveri soitti vuonna 2019, sen jälkeen ollut hiljaisempaa. Joidenkin kaverien kanssa ei olla oltu yhteyksissä vuosiin, silti juttu jatkuu siitä mihin viimeksi jäimme edellisellä kerralla. M43
olen salaa jopa iloinen ja en itse ota yhteyttä.
pari kertaa sitten estänyt nämä tällaiset.
yleensä haluavat seuraa vaan jotta saavat aiheita juoruihin tai kertoa minulle juorut.
minä en ole ihminen joka puhuu pahaa muista tai tykkää kuunnella sellaista niin rasittavia tuollaiset ihmiset jotka puhuu muista varsinkin sellaisista joita en tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on lähinnä "nähdään ensi kuussa/nähdään tammikuussa" kavereita, joista ei sitten tietenkään kuulu mitään. Kovasti halutaan nähdä, mutta ei sitten varmaan tarpeeksi kovasti. Kun parisuhteessa on ongelmia, niin sitten soi taas puhelin.
Tyypillistä suomalaisille. Kaikki tekevät noin. Soitellaan! Nähdään! Tavataan! Ja sitten hepusta ei kuulu enää ikinä koskaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä adhd-tyypeille, joita oma sukuni on täynnä. Se lupaus hoitaa asia heti on ihan vilpitön, mutta sitten väliin tulee jotain muuta, ja asia katoaa mielestä. En ole itsekään täysin syytön tähän, koska aivoissani on paljon sukurasitetta, vaikkei minulla diagnoosia olekaan.
Kyllä se tuntuu olevan nykyään tyypillistä aika kaikille. Ollaan luuri kädessä 24/7, kaikissa pikaviestimissa ja someissa mutta puhelimen päähän vaan ei saa ketään.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä adhd-tyypeille, joita oma sukuni on täynnä. Se lupaus hoitaa asia heti on ihan vilpitön, mutta sitten väliin tulee jotain muuta, ja asia katoaa mielestä. En ole itsekään täysin syytön tähän, koska aivoissani on paljon sukurasitetta, vaikkei minulla diagnoosia olekaan.
Herättävä kommentti! Tosiaan kaikilla näin tekevillä kavereillani on ADHD. En ole osannut yhdistää näitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli näitä tullaan sitten silloin ja silloin kylään. Sitten minuuttia ennen tulee tekstari, joo, ei me päästäkään, lähettiin mökille.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä suomalaisille. Kaikki tekevät noin. Soitellaan! Nähdään! Tavataan! Ja sitten hepusta ei kuulu enää ikinä koskaan mitään.
.... enpä ole koskaan ajatellut asiaa noin että jos erkaantuessa toiselle huikkaan "nähdään", se sisältää velvoitteen palata asiaan tietyn ajan sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pienestä se on joillakin kiinni, viikoista.
Mulle yksi kaveri soitti vuonna 2019, sen jälkeen ollut hiljaisempaa. Joidenkin kaverien kanssa ei olla oltu yhteyksissä vuosiin, silti juttu jatkuu siitä mihin viimeksi jäimme edellisellä kerralla. M43
Ja hän lupasi varmasti soittaa samana päivänä? Eikä koskaan soittanut, etkä ole ihmetellyt.
No, esimerkiksi näitä: Tavataanhan me vielä uudestaan?! Joo, ilman muuta tavataan uudestaan!. Ja sitten henkilöstä ei kuulu enää koskaan mitään.
Tai näitä: Nähdään ensi viikolla! Palaillaan asiaan vielä viikon alussa! Ja sitten tyypistä ei kuulu mitään viikon alussa. Ehkä sitten myöhemmin viikosta tulee tekstari, että no, mä lähin mökille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä suomalaisille. Kaikki tekevät noin. Soitellaan! Nähdään! Tavataan! Ja sitten hepusta ei kuulu enää ikinä koskaan mitään.
Mun mielestä tuo on eri asia. Kun mun kaverini sanoo että soittaa tänään kun pääsee töistä, eli neljän jälkeen, minä odotan sitä soittoa silloin. En lähde kauppaan tai lenkille, ja pidän puhelinta mukana. Niin kyllä se ottaa päähän ettei sitten soitakaan.
Yksi entinen kaveri lupasi pari kertaa että tulee käymään kahvilla ylihuomenna sunnuntaina kolmen maissa. Minä leivoin tarjottavat, lapsetkin odottivat innoissaan, eikä tämä kaveri tullut. Myöhemmin toteai että jaa niin, no en mä jaksanut lähteä kun tein niin pitkän lenkin!
On aivan eri asia, kuin yleisesti ottaen vaan todeta, että soitellaan tai hei tavataan joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä suomalaisille. Kaikki tekevät noin. Soitellaan! Nähdään! Tavataan! Ja sitten hepusta ei kuulu enää ikinä koskaan mitään.
.... enpä ole koskaan ajatellut asiaa noin että jos erkaantuessa toiselle huikkaan "nähdään", se sisältää velvoitteen palata asiaan tietyn ajan sisällä.
Ei se sisälläkään. Mutta jos ilmoitat että soitat tänään, tai että tulet huomenna käymään, niin on siinä velvoitetta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli näitä tullaan sitten silloin ja silloin kylään. Sitten minuuttia ennen tulee tekstari, joo, ei me päästäkään, lähettiin mökille.
Miten ihmiset on nykyään näin törppöjä? Pari vuotta sitten eräs pariskunta oli uutena vuotena luvannut tulla kylään, hankin kaikki tarjoilut valmiiksi ja viimetipassa ilmoittivat etteivät tulekaan.
Nykyisin on niin hankala ottaa yhteyttä. Ennen se oli helpompaa, kun oli kirjekyyhkyt ja toimiva postilaitos.
Ymmärrätte kai että se soitellaan on small talkkia , miksi pitäisi edes olla yhteyksissä jos ei toinen halua . Ihminen saa päättää miten aikansa jakaa .
Totean että joojoo.