Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Varhaisista supistuksista kärsivät...

30.04.2007 |

Ajattelin kertoa, jos samassa tilanteessa on muitakin. Eli odotan pikkukakkosta nyt rv 24+4. Kivuttomat supistukset alkoivatrv 12. Esikoista odottaessa mitään vastaavaa ei ollut. Kävin lääkärillä rv 17 kun alapää haiskahti, ja lääkäri määräsi virtsatestin muttei muuta, ja sanoi että se nytvain on noin. Supparit jatkuivat ja odottelin kiltisti. Menin uudelleen lääkärille rv 20 kun supistuksia tuli joka päivä herkemmin. taas pissatestiin joka puhdas. Rv 23 alkoi tulla kipeitä suppareita ja Kättärin kontrollissa todettiin muutoksia kohdun sisäsuulla. Määräys kotiin ja lepoon. Nyt viikonloppuna soitin uudestaan kun alapää haiskahti ja VIHDOIN sattui lääkäri, joka tietää asiansa. Hän antoi minulle Flagyl- kuurin ja kertoi, että oireista pätellen minulla on bakteerivaginoosi joka on tavallinen naisilla, eikä haittaa jos ei ole raskaana, mutta aiheuttaa 7 kertaisen riskin ennenaikaiseen synnytykseen ja aiheuttaa kaikki kokemani oireet. Pahenee yleensä viikolta 16. Se on etenevä tulehdus, joka voi läpäistä kalvot ja siirtryä lapsiveteen ja sikiöön.



Huh että helpotti! Kun olin itse ihan täysin varma, että joku tulehdus on. Koska ekassa raskaudessa kaikki meni hyvin. Uskokaa siis ääidit omiin tuntemuksiinne! Jos en itse olisi ollut iukkana ja mennyt aina uudestaan, meillä tod näk olisi kohta pikkuinen mies joka syntyisi rv 25 ja jäisi henkiin jos jäisi.





terkuin Gekko ja Masu 24+4

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
30.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla alkoi myös supistella 15+ viikolla. Lähinnä oli juilimista, jota en supisteluksi itse ensin tajunnut (ensimmäistä odotan). Tällöin kuitenkin ottivat heti kaikki tulehduskokeet emättimestä ja lisäksi PLV:n. Lääkäri sanoi silloin, että " näinköhän menet enää puolenvälin jälkeen töihin" . Kummastelin mielessäni kommenttia, mutta niin vain kävi, että rv 20 sairauslomalle ja sillä tiellä olen.



Supistellut on siitä rv 15 asti ja cervix lyhentynyt hitaasti, mutta varmasti.

RV 15+5 cervix uä:n mukaan 3,7cm.

RV 20+5 3,2cm. -> sairauslomalle.

RV 23+5 2,8cm.

RV 26+5 2,5cm ja pehmeä -> vuodelepoon kotona.

RV 28+5 2cm. Tällöin lääkäri sanoi tavoitteeksi päästä yhtenä kappaleena rv 32 asti. Vuodelepo tietty jatkuu.

RV 30+5 1,5cm, pehmeä, mutta kiinni.

RV 32+4 UÄ:llä 0,6cm. Kliinisesti ei reunoja ollenkaan. Sormelle auki ja kalvorakkula pullottaa -> osastolle täydellliseen vuodelepoon. Vain vessa ja sihkuluvat.



Osastolla makasin RV 34+ asti. Nyt kotona taas jatkan makaamista. Eivät enää estele jos syntyy.



Vauva ollut RT:ssä RV 20 asti. Kiinnittyneenä jo rv 26 asti. Painaa ja rasittaa kohdunkaulaa. Mitään muuta syytä ei löydy. Epäilevät vaan, että heikko kohdunkaula. Onko niin, se selviää vasta toisessa raskaudessa...

Vierailija
2/4 |
30.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minultakaa ei todettu tulehdusta mistään näytteistä, vaan eilinen gyne diagnosoi sen oireista. Jos ei kokonaan helpota viikon kuluttua, niin n' ytteet laitetaan tarkempaan syyniin. Nyt kuitenkin tuntuu auttavan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
30.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ekaa odottessa pahahiivatulehdus alapäässä. Supistelin rv:ltä 10 aina rv:lle 30. Eli olin myös vuodelevossa koko tämän ajan. 30 viikolla minulle annettiin armon aikaa enintään 4 viikkoa. Loppujen lopuksi tyttö syntyi rv:llä 37+6.



Minua ei hoidettu pyynnöistä huolimatta neuvolassa eikä synnärillä.vaan kävin ykstyisellä lääkärillä mehiläisessä. Ilman tätä lääkäriä meillä tuskin olisi edes tyttö. Hän heti ekalla käynillä laittoi minut seurantaan ja antoi kunnon lääkkeet heti kun sikiö oli tarpeeksi kehittynyt sain falygyl-hoidon. Mutta ei minulla supistuksen loppuneet siihen.



Kohdunsuun pituus vaihteli rv 10-30 välissä 0.7cm aina sinne 1,5cm. Arvot mitattiin aina ultraäänellä. Samalla tarkailtiin vauvan kasvua ja kehitystä,vaikka mitään poikkeemia ei epäiltykkään.



[colour red]Eli olen ollut samassa tilanteessa ja toivon jaksamista teille jotka nyt ovat tässä tilanteessa. Ja Äidin vaisto on yleensä aina oikeessa uskokaa pois.



Lilli ja tyttö 06

Vierailija
4/4 |
30.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla alkoi esikoisesta rv 20 supistelemaan niin, etten pystynyt edes normaalisti kävelemään. Supistukset eivät mielestäni olleet kipeitä (näin kerroin tietysti neuvolassakin), mutta ikävä puristava ja polttava tunne alavatsalla teki olosta tukalan ja vaikeutti joskus jopa hengittämistä (?!?).



Neuvolaan vaadin 25. viikolla että nyt on pakko saada jotain tutkimuksia; aiemmin nla-täti oli vain kysynyt, että sattuuko ne supparit ja kun vastasin, että ei kai, niin hänen diagnoosinsa oli aina, että " kuuluu asiaan" .



Pääsin sitten lääkäriin sekä lisäksi minulta otettiin tulehduskokeet, joista ei ilmennyt mitään. Nla-lääkäri totesi, että kohdunsuu vaikuttaa olevan ok ja antoi minulle 3 PÄIVÄÄ sairaslomaa (meinas ilmeisesti, että olin tullu vaan huvikseni saikkua kinuamaan). Minulta on aikoinaan poistettu kohdunkaulalta muutaman sentin pätkä ja tällöin operoinut lääkäri sanoi, että tämä voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Kerroin tämän nla-lääkärille, mutta tämä vain tokaisi, että " kyllä niitä on nähty naisia lyhyemmilläkin kohdunkauloilla menevän jopa yli lasketun ajan" . Mulla siis kohdun kaula (vai kanava, mikä nyt onkaan) on pituudeltaan 2 cm, kun ennen tuota leikkausta se oli 4,5 cm.



Uskoin kuitenkin lääkäriä, olin kolme päivää kotona, palasin töihin ja sitten vaan kärvistelin supistusten kanssa. Työtäni lukuunottamatta (istumatyö) en oikeastaan muuta kuitenkaan uskaltanut tehdä kuin maata kotona vaikka terkka ja lääkäri hokivat, että ne supistukset kuuluu ihan asiaan.



Lopputulos oli se, että synnytin esikoiseni rv 34+1. Keuhkot olivat vielä hieman epäkypsät, joten vauva lakkasi hengittämästä ensi parkaisun jälkeen ja joutui teholle. Teholla vietti 2,5 päivää ja tämän jälkeen vielä 3 viikkoa keskolassa.



Luojan kiitos, kaikki meni lopulta onneksi noinkin hyvin eikä lapsesta enää tuota keskosuutta nyt 2-vuotiaana huomaa. Samainen nla-lääkäri totesi minulle jälkitarkastuksessa, että " sinun olisi täytynyt itse osata vaatia useampia kontrollikäyntejä" . Mitähän se sitten oli, että valitin joka nla-käynnillä terkalle, että edelleen supistaa niin maan p****leesti, mutta kukaan ei siihen reagoinut mitenkään?



Tästä viisastuneena, en enää koskaan luota täysin edes terveydenhoitoalan ammattilaisiin vaan, jos vaisto sanoo, että nyt on jotain pielessä, niin pidän kannastani kiinni vähättelyistä huolimatta.



Onnellista odotusta kaikille ja tosiaan, luottakaa vaistoihinne!



sapa ja kakkonen rv 16+3