Skitsofrenia kokemuksia? Tyttäreni sairastui

Sairastuin parikymppisenä psykoosiin ja sen jälkeen minulla diagnosoitiin skitsofrenia. Olin kuukauden osastohoidossa. Saan kohtauksia joissa minulla on harhaluuloja muutamia kertoja viikossa. Sairauteni on kuitenkin hyvin kontrollissa ja käyn kokopäivätyössä. En usko että kukaan uskoisi että olen skitsofreenikko jos heille siitä kertoisin. Sairaudesta ei pääse eroon, mutta normaali eläminen on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Sairastuin parikymppisenä psykoosiin ja sen jälkeen minulla diagnosoitiin skitsofrenia. Olin kuukauden osastohoidossa. Saan kohtauksia joissa minulla on harhaluuloja muutamia kertoja viikossa. Sairauteni on kuitenkin hyvin kontrollissa ja käyn kokopäivätyössä. En usko että kukaan uskoisi että olen skitsofreenikko jos heille siitä kertoisin. Sairaudesta ei pääse eroon, mutta normaali eläminen on mahdollista.

Miten kohtaus alkaa tai mikä laukaisee sen? Mitä sitä ennen tapahtuu? Kuinka pahoja harhaluuloja? 

Kuntoutuminen riippuu paljon siitä, että psykoosit eivät pääse uusiutumaan. Jokainen psykoosi alentaa toimintakykyä, ja mitä useampia psykooseja sairastaa, sitä heikommin kuntoutuu. Siksi on tärkeää, että tyttäresi hyväksyy sairautensa ja ymmärtää, että se on pitkäaikainen. Vaikka lääkitys auttaisi hyvin ja olo tuntuisi terveeltä, niin olo on todennäköisesti hyvä juuri lääkityksen vuoksi, eikä sitä saa lopettaa omin päin. 

Tervehtyminen on mahdollista, ja sitä tahtuu nykyään entistä useammin. Joillakin on pystytty lopettamaan lääkitys hitaasti vähentämällä sen jälkeen kun oireet ovat olleet useita vuosia pois, ja jos oireet pysyvät vuosia pois ilman lääkitystä, niin jopa diagnoosejakin on purettu. Mutta ei se läheskään aina ole mahdollista. Useimmilla skitsofrenia on edelleen koko elämän kestävä sairaus. 

Toisaalta, jos lääkitys toimii hyvin, niin miksi siitä nyt pitäisi erityisesti päästä eroon? Moni syö psykoosilääkkeitä ja käy töissä. Koska skitsofreniaan liittyy stigma, ihmiset eivät vain yleensä halua kertoa siitä. Ei se kuitenkaan paljon sen kummempaa ole kuin syödä vaikka verenpaine- tai kolesterolilääkkeitä, tai jotain muuta johonkin pitkäaikaissairauteen liittyvää lääkettä. 

Diagnoosin voi saada monin eri perustein eikä se kerro mitään oireiden syistä, vakavuudesta tai ennusteesta. Hoito on sinänsä ongelmallista, että kaikille suositellaan samaa hoitopolkua. Kävin sen vuosien lääkekierteen kiertäen zombina laitoksia ja sitten päätin kokeilla muuta. Onneksi löysin hyvän terapeutin ja nyt ei ole vuosiin ollut mitään oireita. En lietso mitään vastakkainasettelua. Psykiatriassa on satoja vuosia kiistelty eri näkökulmista eikä kukaan vieläkään tiedä mitä eri häiriöt ovat ja miten niitä pitäisi lähestyä. Kannattaa tutustua aiheeseen muutenkin kuin pelkkien käypä hoito-suositusten kautta. Toivon näkökulmia mielenterveystyöhön-kirjasarja kertoo niiden potilaiden ja ammattilaisten näkemyksiä, jotka kokevat osan hoitomenetelmistä ongelmallisiksi. Skitsofreniaa sairastanut psykologi hahmottelee hienosti Huomenna olin aina leijona-kirjassa mistä hänen oireensa johtuivat ja millaista suhtautumista hän olisi kaivannut. 

Kaffebulla kirjoitti:

Psykoosilääkkeet ovat kehittyneet nykyään todella paljon ja moni saa niistä avun. Lääkitykseen pitää sitoutua ja sitä otetaan loppuelämä. Toimivan lääkityksen kanssa tasainen elämä on mahdollista!

Toimiva lääkitys on aivan kaikkein tärkein perusta, mutta elämässä ei silti voi kokonaan välttää stressitilanteita. Voi tulla vaikka liikenneonnettomuus, läheisen kuolema tai työpaikan yt-neuvottelut. Jopa positiivinen stressi kuten parisuhteen aloittaminen tai naimisiinmeno voi laukaista psykoosin. Stressitilanteissa kannattaa olla ennakoiden yhteydessä hoitavaan tahoon, jotta tilanteesta pääsisi yli mahdollisimman vähillä haitoilla.

Ketogeeninen dieetti on auttanut ja l-methylfolaatin syönti. Netistä löytyy tutkimuksia 

Itselläni lääkitys ja ihan hyvin toimii. Pakko-oireet ja -ajatukset pahempi. Kyllä se siitä, kun ottaa rauhallisesti ja saa sopivan lääkityksen. 

Tunnen kaksi skitsofreniasta kärsivää. Toinen syö lääkkeensä ja elää lähes normaalia elämää mutta ei ole töissä. Toinen ei syö lääkkeitään, kieltää sairautensa ja on aivan mahdoton.

Mun läheisellä kaverilla on. Hän on itse lääkäri. Ei kuntoutunut ja oikeudet vietiin.

Useita pakkohoitojaksoja ollut jo vuosia.

Jättää lääkkeet heti kun voi. (Pelkää sivuvaikutuksia, joita jokaisesta lääkkeestä kuulemma on tullut.)

Jotkut pistoshoidot on parhaita, kun ne annetaan jossain terveydenhuollossa. On suostunut ottamaan sellaisia. 

Pelkää ihan koko ajan pakkohoitoon joutumista. 

https://med.stanford.edu/news/all-news/2024/04/keto-diet-mental-illness…

On täällä tutkimustakin ...

Osaston kautta vai avossa diagnoosi? Sillä on merkitystä koska osastolla jos saa on riski virheisiin. Mulla nimittäin oli skitsofrenia diagnoosi 6v+ joka myöhemmin korjattiin C-PTSD+ADHD. (oon siis nuori nainen..). Mullakin tosin diagnoosi korjattiin vasta kun oireet oli ollut poissa yli vuoden. 

Mitä hoitoon tulee, lääkkeitä. Mä en ikinä saanut mitään muuta. En terapiaa tai muuta kuntoutusta. En vaikka sairastin myös syömishäiriötä samaan aikaan. 

kokeile niasiinia, ja sellaista versiota missä on "flush" ominaisuus... youtubesta löytyy Dr Abram Hofferin haastatteluja erinomaisin tuloksin

lääketeollisuus vihaa tätä jo edesmennyttä miestä

Olen kristitty ja eri mieltä kaikesta mitä psykiatria väittää skitsofreniasta. Olin ehtinyt olla 8 vuotta aktiivisessa uskossa ennen ensimmäistä "psykoosia" mikä tuli siis sen jälkeen kun lähdin vääriin henkimaailman juttuihin. Olen sulkenut Jumalan avulla ovet noilta henkivalloilta ja pyytänyt Jumalaa puhdistamaan minut. Ja mitä on tapahtunut? Ei psykooseja. Elämäni on päivä päivältä lähempänä ihmistä joka olin ennen koko diagnoosia. Jumalalle kiitos.  Psykiatria on ihmistekele, väkivaltaa ja valhe. 

Vierailija kirjoitti:

Mun läheisellä kaverilla on. Hän on itse lääkäri. Ei kuntoutunut ja oikeudet vietiin.

Useita pakkohoitojaksoja ollut jo vuosia.

Jättää lääkkeet heti kun voi. (Pelkää sivuvaikutuksia, joita jokaisesta lääkkeestä kuulemma on tullut.)

Jotkut pistoshoidot on parhaita, kun ne annetaan jossain terveydenhuollossa. On suostunut ottamaan sellaisia. 

Pelkää ihan koko ajan pakkohoitoon joutumista. 

Nuo piikit ovat kauheimpia ja väkivaltaa, ihmisoikeusrikkomus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halusin vain toivottaa kaikkea hyvää sinulle ja tytöllesi! Yritä ottaa rauhallisesti. Hyvällä hoidolla on suuri merkitys.

 

Kiitos paljon sinulle

Voisit rukoilla aina iltarukouksen lapsesi puolesta. Voi olla, ettet usko sellaiseen, mutta se ei ainakaan aiheuta vahinkoa hänelle.

Ei ole perheenjäsenellä, mutta lapsuudenystävällä. Sanoisin, että tärkeä asia on pitää myös itsestäsi huolta. Myös se vaati varmasti aikaa ja asian käsittelyä, että itse hyvväksyt sairauden ja sen, että se ei ole sinun käsissäsi. Siinä palaa äkkiä loppuun, jos mietti jatkuvasti, että "miksi hän nyt tekee näin ja mitäköhän nyt."

Tärkeintä, että hänellä on hoitokontakti sekä säännöllinen ja mahdollisimman seesteinen elämä. Kaikenlainen stressi voi pahentaa oireilua. Ja sitten kun on parempi jakso, niin ei kannata heti alkaa miettiä seuraavia askelia, esim. Työelämää, vaan tärkeintä saada terveys ja toimintakyky tasapainoon pitkäksi aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen kristitty ja eri mieltä kaikesta mitä psykiatria väittää skitsofreniasta. Olin ehtinyt olla 8 vuotta aktiivisessa uskossa ennen ensimmäistä "psykoosia" mikä tuli siis sen jälkeen kun lähdin vääriin henkimaailman juttuihin. Olen sulkenut Jumalan avulla ovet noilta henkivalloilta ja pyytänyt Jumalaa puhdistamaan minut. Ja mitä on tapahtunut? Ei psykooseja. Elämäni on päivä päivältä lähempänä ihmistä joka olin ennen koko diagnoosia. Jumalalle kiitos.  Psykiatria on ihmistekele, väkivaltaa ja valhe. 

Ja tämän kun sanoin osastolla (että koen näiden olevan henkimaailman asioita), niin ai että mikä reaktio siitä syntyi. Pakolla suurin mahdollinen määrä injektiota jotta "harha" muuttuisi. No eipä muuttunut. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein tärkeintä on sopivan lääkityksen löytyminen ja siitä kiinni pitäminen. 
Sairastan itse psykoosisairautta. 
Minulla meni vuosia ennen kuin hyväksyin sairauteni ja lääkityksen tarpeellisuuden. 
Nyt voin hyvin. Valmistuin yliopistosta muutama vuosi sitten ja olen koulutustani vastaavassa työssä. 
Mitä nopeammin sairastunut suostuu hoitoon ja lääkitykseen sitä parempi.

Tämä riippuu hyvin paljon ihmisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kristitty ja eri mieltä kaikesta mitä psykiatria väittää skitsofreniasta. Olin ehtinyt olla 8 vuotta aktiivisessa uskossa ennen ensimmäistä "psykoosia" mikä tuli siis sen jälkeen kun lähdin vääriin henkimaailman juttuihin. Olen sulkenut Jumalan avulla ovet noilta henkivalloilta ja pyytänyt Jumalaa puhdistamaan minut. Ja mitä on tapahtunut? Ei psykooseja. Elämäni on päivä päivältä lähempänä ihmistä joka olin ennen koko diagnoosia. Jumalalle kiitos.  Psykiatria on ihmistekele, väkivaltaa ja valhe. 

Ja tämän kun sanoin osastolla (että koen näiden olevan henkimaailman asioita), niin ai että mikä reaktio siitä syntyi. Pakolla suurin mahdollinen määrä injektiota jotta "harha" muuttuisi. No eipä muuttunut. 

Mutta elimistö kyllä kärsinyt tuosta pakko lobotoinnista väärän mielipiteen takia. Psykiatria kun ei saa kyseenalaistaa vaikka suoltaa pelkkää valhetta suut ja silmät täyteen.