Lastensuojelu työpaikkana 2026
Sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden kokemukset kiinostaisi, kiitos!
Kommentit (45)
Miksi tulette aina pareittain asiakaskäynneille?
Vierailija kirjoitti: Miksi tulette aina pareittain asiakaskäynneille?
Tuon pitäisi olla selvillä heillekin, jotka eivät ole alalla: Turvallisuustekijä.
Varaudu siihen, että et tiedä mikä asiakasperheen vanhempien puheesta on totta ja mikä ei. Yhtä pokerinaamalla tulee sekä asia että jargoni. Ja hehän tietävät itse kaikesta kaiken.
Onko tilanteita että Lastensuojelijalla on omia lapsia?
Siis mikä ihme tää kysymys on että leimaako lasu-työntekijä itsensä lounaalle asiakastapaamisen ajaksi ja muka siten välttäisi virkavastuun? Kuulostaa sellaisen ihmisen kysymykseltä joka ei ole koskaan ollut työelämässä, koska noin niinkuin kaikissa töissä (virkaa kepeämmissäkin) kun teet jotain työroolissasi, työnantajan edustajana niin olet siitä vastuussa. Jos teet sitä vapaa-ajalla niin palkkaa ei saa mutta vastuu pysyy.
Luin joskus pro-gradu -tutkielman jossa käsiteltiin lastensuojelussa vanhempien ja viranomaisten välistä kanssakäymistä. Ne tapauskuvaukset oli kieltämättä aika hasardia luettavaa. Tekijä oli siis haastatellut sekä lastensuojeluilmoituksen kohteena olevan lapsen vanhempaa, tilanteen hoitanutta sosiaalityöntekijää ja myös lukenut tapahtumien kirjaukset jossa näkyi myös muiden asiaan liittyvien ammattihenkilöiden kannanotot (oikeuden päätöksiä, lääkäreiden lausuntoja, poliisien kirjauksia ym.)
Paljon oli sellaisia jossa (näin yleistäen ja kärjistäen) vanhempi kertoi versiota jossa häntä vainotaan viranomaisten taholta, lapset otettiin huostaan vain koska vanhempi oli pukeutunut farkkuihin ja huppariin, olisi ilmeisesti pitänyt pukeutua jakkupukuun, on täysin raitis ja tasapainoinen. Sitten lasu-työntekijä kertoo että vanhemmalla on haasteita arjessa, mutta on yritetty sopia yhteisiä toimintatapoja ja opastaa arjen perushallinnassa kuten pyykinpesussa. Ollaan optimistisia ja uskotaan että kunhan saadaan ylläpidettyä asiakassuhdetta ja vanhempi vaikkapa ensikotiin harjoittelemaan arjen taitoja niin ei ole mitään estettä sille, etteikö lasta voisi palauttaa vanhemman luo asumaan. Sitten muut viranomaiskirjaukset tyyliä: poliisi saapui paikalle naapurien hälyttämänä, vanhempi riehuu asunnossa täysin aineista sekaisin oksennusta hupparilla ja jalassa housut joihin on ulostettu/virtsattu useamman kerran. Lapsi otetaan kiireelliseen sijoitukseen ja lääkärin lausunto toteaa lapsen olevan vakavasti aliravittu ja omaavan kroonistuneita tulehduksia koska myös lapsi on ollut omissa eritteissään päiväkausia ilman pesua tai vaatteiden vaihtoa.
Vierailija kirjoitti:
Onko tilanteita että Lastensuojelijalla on omia lapsia?
Useimmilla meillä on lapsia.
Vierailija kirjoitti: Millä tavalla varmistutte asiakkaan puhelun jälkeen että kirjaukset menee oikein? Tallennatteko puhelut ja miten?
Kirjauksiin kirjataan mistä on puhuttu ja sovittu. Sanasta sanaan kirjauksia emme tee.
Sosiaaliohjaajien kokemuksia toivoisi lisää.
Vierailija kirjoitti:
Luin joskus pro-gradu -tutkielman jossa käsiteltiin lastensuojelussa vanhempien ja viranomaisten välistä kanssakäymistä. Ne tapauskuvaukset oli kieltämättä aika hasardia luettavaa. Tekijä oli siis haastatellut sekä lastensuojeluilmoituksen kohteena olevan lapsen vanhempaa, tilanteen hoitanutta sosiaalityöntekijää ja myös lukenut tapahtumien kirjaukset jossa näkyi myös muiden asiaan liittyvien ammattihenkilöiden kannanotot (oikeuden päätöksiä, lääkäreiden lausuntoja, poliisien kirjauksia ym.)
Paljon oli sellaisia jossa (näin yleistäen ja kärjistäen) vanhempi kertoi versiota jossa häntä vainotaan viranomaisten taholta, lapset otettiin huostaan vain koska vanhempi oli pukeutunut farkkuihin ja huppariin, olisi ilmeisesti pitänyt pukeutua jakkupukuun, on täysin raitis ja tasapainoinen. Sitten lasu-työntekijä kertoo että vanhemmalla on haasteita arjessa, mutta on yritetty sopia yhteisiä toimintatapoja ja opastaa arjen perushallinnassa
Tää kuulostaa mielenkiintoiselta, että ollaan yhdistelty eri lähteitä. Et sattuisi muistamaan tekijää tai otsikkoa? Näin sossuna haluaisin lukea.
Vierailija kirjoitti: Miksi tulette aina pareittain asiakaskäynneille?
Ei tulla läheskään aina parin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliohjaajien kokemuksia toivoisi lisää.
Alalla on heikompi työllisyystilanne, mutta työ on varmaan henkisesti kevyempää. Itse tykkään lastensuojelun sossun työstä, vaikka se on todella rankkaa. Ei sovi kaikille, mutta jos on nähnyt vähän elämän ns nurjaa puolta, niin se voi olla helpompaa kestää.
Sosiaaliohjaajan hommat kestää paljon helpommin. Heillä on eri kulma työskentelyyn., ohjaavat ja opastavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Miksi tulette aina pareittain asiakaskäynneille?
Ei tulla läheskään aina parin kanssa.
Meillä on yleensä velvoite mennä parin kanssa, mutta jos on tuttu ja turvallinen niin saatan mennä yksin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Miksi tulette aina pareittain asiakaskäynneille?
Ei tulla läheskään aina parin kanssa.
Meillä on yleensä velvoite mennä parin kanssa, mutta jos on tuttu ja turvallinen niin saatan mennä yksin
Meillä ei ole tuollaista velvoitetta.
No miten varmistutte että kirjaukset menee oikein jos ne tehdään muistinvaraisesti?
Sosiaaliohjaajalla ei ole mitään vastuuta, helpompi homma.
Miksi kirjauksia ei muistaisi? Ei sossu mikään sanelunpurkaja ole.
Itse tykkäsin kun tein.
Suurimmaksi osaksi se on palavereita perheiden eri verkostojen kanssa, sekä asiakirjojen kirjoittamista. Kirjoittamiseen oppii tietyn tyyliin niin se on melko sujuvaa.
Tärkein taito on vuorovaikutustaidot, niitä saa käyttää paljon ja siinäkin kehittyy. Lisäksi pitää luottaa itseensä ja omiin päätöksiin ja pystyä pysymään niiden takana.
Vaikka siellä näkee ja kuulee kaikenlaista niin minua auttoi jaksamaan se, että oikeesti pystyin olla myös vaikuttamassa siihen, että asioihin tulee muutosta.
Ammatti on yhteiskunnallisesti arvostettu ja kunnioitusta herättävä (kaikissa muissa paitsi asiakasperheissä) 😄 Koin, että sosialainen status oli hyvä.
Isoin negatiivinen puoli oli fyysisen turvallisuuden puolesta pelkääminen. Jotkut eivät tätä pelkää juuri ollenkaan
itse olin ehkä juuri sieltä toisesta ääripäästä, vaikka varmasti se ei ulospäin näkynyt, mutta huolehdin tosi tarkkaan aina asioista, joilla pystyin vaikuttamaan turvallisuuteen.
En siis kokenut psyykkisesti raskaaksi.
Tein myös sosiaalipäivystyksessä töitä, johon tulee myös muita kuin lastensuojelutapauksia. Sitä suosittelen jos tykkää toiminnasta! Ei omia pitkiä asiakassuhteita vaan kaikki asiakkaat ohjautuu omille sosiaalityöntekijöille. Pääsee poliisien mukaan monenlaiseen, on kuolinviestin viemisiä, kriisitilanteita jne. Tosi laidastalaitaan ja koskaan et tiedä mitä vaikka yövuorossa tapahtuu. Harvoin on kuitenkaa kiire, että samana yönä ois monta eri tapausta.
Toki nyt kun on hyvinvointialueet ja ls siirtynyt niihin, en osaa sanoa, miten vaikuttaa lastensuojelutyöntekijöiden arkeen.
Oletko opiskelemassa, valmistumassa vai hakemassa alalle? Opiskeluaikana voit pyrkiä harjoitteluun sellaiseen paikkaan, jossa pääset mahdollisimman hyvin tutustumaan unelma-alaasi.