20-vuotias asuu vielä lapsuuskodissa ja on koko ajan huonotuulinen
Opiskelee mutta tukien heikennyksen vuoksi ei ole ollut järkevää hankkia omaa asuntoa.
Yhteiselo alkaa olla aika raskasta. Koko ajan valittaa jostain, ihan koko ajan. On varmaan opiskelustressiä ja yksinäisyyskin vaivaa kun opinnot pääasiassa etänä eikä juuri tapaa muita. Mutta en jaksa kun kaikki kaadetaan mun päälle.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sillä ole opiskelevia kavereita, joiden kanssa voisi yhdessä vuokrata kämpän? Niin mun nuoret ovat tehneet ja silloin se ei tule kovin kalliiksi.
Ei ole sellaisia. Vaikea tutustuakaan kehenkään kun ei muita opiskelijoita oikein missään näe.
Ap
Miksei näe?
Ihme opiskelupaikka jos on vieläkin pääosin etänä. Kai siellä silti jotain opiskelijatoimintaa on? Onko muuten kavereita joita näkee? Voisi olla ehkä kuitenkin aika vähän kannustaa ulos maailmaan äidin helmoista, tuossa on nyt se herkkyyskausi, jos on vielä 25v äidin luona niin sitten siellä menee loppuikä.
Todella paljon on edelleen ainakin yliopistossa etänä koska henkilökunta niin haluaa.
Kyllähän siihen lapsen itsenäistymiseen usein kuuluu molemminpuolinen vatutus. Lapsi lähtee omilleen kun on valmis.
Vierailija kirjoitti:
"Mutta en jaksa kun kaikki kaadetaan mun päälle. "
Kukaan mitään kaada sun päälle, sinä itse haluat ohjata liikaa muita. Minun vaimoni on samanlainen, kun hän on pois, niin poikiemme kanssa ei ole mitään ongelmia; siivoavat, tekevät ruokaa jne.
Nyt et kyllä tiedä yhtään mistä puhut. Meillä on kohta täysi-ikäinen tytär ja hän todellakin kaataa kaikki ongelmat ja huonot fiiliksensä minun niskaan. Hän avautuu niistä minulle päivittäin. Tämä on hinta jonka joutuu maksamaan siitä että on läheiset ja avoimet välit lapsiinsa. Silloin he kertovat sinulle ongelmistaan myös teineinä. Poikien isänä sinulla tuskin on tällaisesta mitään kokemusta kun pojat ja miehet eivät yleensä puhu yhtä paljon ongelmistaan.
AP:lle neuvoksi että nyt on aika alkaa etsimään lapsellesi oma asunto ja hänen on aika muuttaa omilleen. Siihen on syynsä miksi yhteiselo ei meinaa enää onnistua. Se on merkki siitä että lapsen on aika itsenäistyä ja kaikki osapuolet sitä haluavat. Aina kaikkea ei voi mitata rahassa. Joskus muut asiat ovat tärkeämpiä kuin raha. Tässä tapauksessa se on sinun mielenterveys ja lapsesi tarve itsenäistyä ja alkaa elämään omaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sillä ole opiskelevia kavereita, joiden kanssa voisi yhdessä vuokrata kämpän? Niin mun nuoret ovat tehneet ja silloin se ei tule kovin kalliiksi.
Ei ole sellaisia. Vaikea tutustuakaan kehenkään kun ei muita opiskelijoita oikein missään näe.
Ap
Miksei näe?
Opinnot ovat pääosin etänä, luennot tallenteita, pienryhmätkin zoomissa.
Eikä mitään vapaa-ajan toimintaa järjestetä? Missä koulussa hän mahtaa opiskella?
Etkö voi kysyä miksi nuori on huonolla päällä koko ajan? Hymistelet selän takana vaan että se menee ohi itsestään ja valmistelet nuoren kylmään pihalle heittämistä? Kun et auta olet osa ongelmaa...
Nuori on ahdistunut nykyajasta jossa mikään ei ole varmaa, ja työt menee kuitenkin Hyvien sukulaisten kesken jaettavaksi ensiksi. Hänellä ei liene työkokemusta jolla pärjätä työhaastatteluissa Leijonanluolaa muistuttavissa työhaastatteluissa nykyään. Siellä ei pärjää änkyttämällä mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä vaan sillä mitä on siihen mennessä tehnyt.
Nuoren kavereilla voi olla jo vuokrakämpät (jotain säästössä lapsuudesta), joillakin jopa vanhempien sijoitusrahoilla ostettu oma( full juppiperheet). Arvaa kyynistääkö tämä köyhempiä nuoria?
Vierailija kirjoitti:
Etkö voi kysyä miksi nuori on huonolla päällä koko ajan? Hymistelet selän takana vaan että se menee ohi itsestään ja valmistelet nuoren kylmään pihalle heittämistä? Kun et auta olet osa ongelmaa...
Nuori on ahdistunut nykyajasta jossa mikään ei ole varmaa, ja työt menee kuitenkin Hyvien sukulaisten kesken jaettavaksi ensiksi. Hänellä ei liene työkokemusta jolla pärjätä työhaastatteluissa Leijonanluolaa muistuttavissa työhaastatteluissa nykyään. Siellä ei pärjää änkyttämällä mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä vaan sillä mitä on siihen mennessä tehnyt.
Nuoren kavereilla voi olla jo vuokrakämpät (jotain säästössä lapsuudesta), joillakin jopa vanhempien sijoitusrahoilla ostettu oma( full juppiperheet). Arvaa kyynistääkö tämä köyhempiä nuoria?
Kyllä se varmaan ketuttaa kun toisilla on vanhempien maksamat asunnot ja autot ja sen päälle käyttörahaa bilettämiseen ja matkustamiseen. Mutta korkeakoulutus on edelleen hyvä tie siihen että vaurastuu mutta töitä se vaati paljon.
Anteeksi, mutta sun lapsi on vähintäänkin matkalla nössöksi. Auta häntä muuttamaan pois kotoa. Nyt on selvästikin oppinut liian hyvälle kun kelpaa olla pahalla päällä vaikka suoraan sanottuna loisii luonasi.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat kylmää kansaa, myös omia lapsiaan kohtaan. Tulee hyvin esiin tässäkin ketjussa.
Ap:n ongelma on kylmä lapsi joka kiukuttelee vanhemmilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mutta en jaksa kun kaikki kaadetaan mun päälle. "
Kukaan mitään kaada sun päälle, sinä itse haluat ohjata liikaa muita. Minun vaimoni on samanlainen, kun hän on pois, niin poikiemme kanssa ei ole mitään ongelmia; siivoavat, tekevät ruokaa jne.
Aika paska aviomies olet jos hyväksyt pojilta tuollaisen äitiä väheksyvän käytöksen.
Ja isä.
Jos opiskelijasoluun hakee niin ei tarvi edes ottaa opintolainaa kun kyllä rahat riittää silloin ja jos sä sit sille vippaat vaikka 50e kerran kuussa tms. Tai sit se vois elää myös opintolainalla.
Ja jos se ei ole opiskelija niin pärjäisi taloudellisesti oikein hyvin myös yksin työttömänäkin. Asumistuki + toimeentulotuki/työkkärituki on iso summa. Pitää vaan hakee itselleen joku kohtuu hintainen yksiö ja sit alkaa tuet juokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sillä ole opiskelevia kavereita, joiden kanssa voisi yhdessä vuokrata kämpän? Niin mun nuoret ovat tehneet ja silloin se ei tule kovin kalliiksi.
Ei ole sellaisia. Vaikea tutustuakaan kehenkään kun ei muita opiskelijoita oikein missään näe.
Ap
Miksei näe?
Opinnot ovat pääosin etänä, luennot tallenteita, pienryhmätkin zoomissa.
Eikä mitään vapaa-ajan toimintaa järjestetä? Missä koulussa hän mahtaa opiskella?
Nykyään on myös kokonaan verkossa toteutettavia koulutuksia (amk ja yliopisto), toki oma valinta jos sellaiseen on päätynyt.
Jos ei hommaa mitään osa-aikatöitä tulee olemaan todella vaikeeta myös kun saa tutkintopaperit ulos. Työnantajat karsastavat jos valmistuneella ei ole minkäänlaista työkokemusta, etenkin nyt kun työmarkkinat ovat vaikeat.