Muutin omakotitalosta kerrostaloon ja olen yllättynyt, miten paljon elämänlaatu koheni.
Vaihdossa käteen jäi yli 60 tonnia, ja silti asunto on huomattavasti laadukkaampi ja paremmalla paikalla. Juoksevissa kustannuksissa säästöä lähemmäs tonni kuussa. Erityisesti asia lämmittää tällaisena pörssisähköpäivänä. Omakotitaloon en mene enää ikinä.
Kommentit (861)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat vahvasti preferenssikysymyksiä, joista on turha kinastella. Itse kuulun siihen ryhmään, joka ei koskaan muuttaisi omakotitaloon.
Omakotitalo sopii esimerkiksi ihmiselle, joka tykkää siitä, että oma aika kuluu pääosin omassa talossa puuhaillen, remppaillen ja nikkaroiden. Kesämökeistä puhutaan usein työleireinä ja vähän sama meininki on omakotitaloasumisessakin, vaikka olisikin hyväkuntoinen talo. Pitäähän sitä jatkuvasti ylläpitää oli talo sitten millainen vain. Kerrostalossa voi tuon ylläpitämisen ulkoistaa muille helpommin ja kustannustehokkaammin.
Omat kiinnostuksen kohteet ovat muualla kuin kotipuuhailussa. Kotona tykkään pääasiassa levätä ja kun haluan puuhailla, niin menen harrastuksiin, kaupungin sykkeeseen tai vaihdan kokonaan maisemaa hetkeksi.
Samat sanat :D
Toivottavasti joku peukkupää nuorisoporukka hakkaa ja ryöstää teidät.
Vierailija kirjoitti:
Hyi *ittu en ikinä asuisi kerrostalossa. Siinä ei ole mitään kontrollia kuka muuttaa alle, ylle, viereen. Ja sitten on yhtiövastike joka usein vuokran suuruinen. Sekä kaikki taloyhtiön suhmurat että joku jos sammuu kännissä suihkuun niin vesivahinko on korjautettava kaikkien yhteisesti.
Samahan se on pientalossa. Naapuriin muuttaa joku lapsiperhe tai mopoa pärisyttäviä teinejä niin rauha on mennyttä.
"Samahan se on pientalossa. Naapuriin muuttaa joku lapsiperhe tai mopoa pärisyttäviä teinejä niin rauha on mennyttä."
Hinkaa sinäkin vittuas. Minulla on kilometri lähimpään naapuriin.
Mulle on ihan sama missä kukakin tykkää asua. Itse haluan kotona vaan chillailla, rentoutua, nukkua ja nauttia. Vihasin sitä jatkuvaa työmäärää mikä omakotitalossa aina väistämättä on jos ei ole pätäkkää ulkoistaa kaikkea. Mut monihan rakastaa kaikenlaista puuhailua, joten go for it.
Vierailija kirjoitti:
"Samahan se on pientalossa. Naapuriin muuttaa joku lapsiperhe tai mopoa pärisyttäviä teinejä niin rauha on mennyttä."
Hinkaa sinäkin vittuas. Minulla on kilometri lähimpään naapuriin.
Jos haluaa asua keskellä ei mitään, niin sittenhän se on hyvä niin. Todella moni ei halua, ja sekin on tosi ok.
Vierailija kirjoitti:
Hyi *ittu en ikinä asuisi kerrostalossa. Siinä ei ole mitään kontrollia kuka muuttaa alle, ylle, viereen. Ja sitten on yhtiövastike joka usein vuokran suuruinen. Sekä kaikki taloyhtiön suhmurat että joku jos sammuu kännissä suihkuun niin vesivahinko on korjautettava kaikkien yhteisesti.
Kerrostalo ei nimenomaan sovi kontrollifriikeille kovin hyvin.
"Kerrostalo ei nimenomaan sovi kontrollifriikeille kovin hyvin."
Nauti sitten kontrollifriikittömyydestäsi kun pääsi päällä asuu lapsiperhe, jonka juuri liikkumaan oppinut kersa ravaa ympäri huusholliaan jokaisen valveillaolon hetkensä. Et voi edes valittaa kun ei ole mistään häiriökäyttäytymisestä kyse vaan "elämän äänistä".
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kun olet löytänyt itsellesi mieluisan asumismuodon! Ihmettelen vaan tätä ihmisten "suuttumista" jos joku muu ei nauti samoista asioista kuin he. Vaikka itsekkin mielummin asuisin omakotitalossa niin en ottanut tätä aloitusta loukkauksena :D
Samaa nauroin. Itsekin asun omakotitalossa ja ymmärrän täysin, miksi joku viihtyy paremmin kerrostalossa. Miksi tämä asia on niin arka omakotiasujille?
Vierailija kirjoitti:
Nyt on peukkukaverit lähempänä.
Jep, tää on ikävämpi homma, kun ite oon straight edge. Kerrostalon ja oikeestaan kaupunkielon paras ja pahin puoli on, että naapuri on ihan lähellä, halusit tai et, hyvässä ja pahssa.
Kommentoin aiemmin, että jossain kohdassa tästä unelmiemme rantatalosta täytyy muuttaa pois, kun ylläpito käy liian raskaaksi. Ja paljosta elämänlaadusta täytyy silloin luopua.
En usko, että kuukausikustannuksissa on paljoa eroa. Toki reilu 200 m2 vaihtunee alle sataan. Oletan, että talon myyntihinnalla saa tuollaisen kerrostalo-osakkeen.
35 vuotta omakotitaloasumista takana. En minä lumitöitä ja ruohonleikkuuta niin pahana pidä. Vaimon harrastuksena voisi sanoa olevan pihan ja puutarhan hoito. Ei pakolla, vaan nauttien.
Tämä on sopinut meille. Oma hyvin hoidettu ja pidetty piha plus talo on ollut meille iso ilon ja ylpeyden aihe. Se on ollut myös hieno pakopaikka lapsille ja lapsenlapsille tarpeen tullen.
"Toivottavasti joku peukkupää nuorisoporukka hakkaa ja ryöstää teidät. "
Et ole tosissasi näin viisas. Tämmöistä opetat lapsillesi ja kanssakulkijoillesi? Vaikka olisit itse tottunut saamaan tuollaista palautetta, on sinun ymmärrettävä, että tuo on väärin. Et ole ansainnut tuollaista kommentointia. Samalla ymmärrät, että et voi vain laukoa noin rumasti ventovieraalle, etkä edes tutulle tai rakkaalle ihmisellesi.
Jos on noin paha olo, kannattaa pysähtyä ja miettiä ennen räyhäämistä. Joku aina, ihan aina, ottaa itseensä samalla tavalla kuin olet itsekin ottanut. Oletko muka ansainnut tuon kaiken pahan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi *ittu en ikinä asuisi kerrostalossa. Siinä ei ole mitään kontrollia kuka muuttaa alle, ylle, viereen. Ja sitten on yhtiövastike joka usein vuokran suuruinen. Sekä kaikki taloyhtiön suhmurat että joku jos sammuu kännissä suihkuun niin vesivahinko on korjautettava kaikkien yhteisesti.
Samahan se on pientalossa. Naapuriin muuttaa joku lapsiperhe tai mopoa pärisyttäviä teinejä niin rauha on mennyttä.
Lapsiperheiden suosima asuntoalue = 10 vuoden päästä täynnä mopoteinejä.
Vierailija kirjoitti:
"Kerrostalo ei nimenomaan sovi kontrollifriikeille kovin hyvin."
Nauti sitten kontrollifriikittömyydestäsi kun pääsi päällä asuu lapsiperhe, jonka juuri liikkumaan oppinut kersa ravaa ympäri huusholliaan jokaisen valveillaolon hetkensä. Et voi edes valittaa kun ei ole mistään häiriökäyttäytymisestä kyse vaan "elämän äänistä".
En nauti, mutta ymmärrän. Lapset kasvavat, tietääkseni olin itsekin joskus kiljuva ja ravaava kersa. Ei se sen kummepaa ole.
Jos naapureista ei kuuluisi mitään ääniä, pelkäisin itse pitäväni kauheasti meteliä. Aivan sovussa ollaan naapureiden kanssa, juuri sopivasti, muttei liikaa.
Naapureista ja muiden ihmisten aiheuttamista äänistä kauas tahtovasta ääriesimerkki on Unabomber. Ukko oli älykäs kuin mikä, mutta häiriintyi muista ihmisistä (ja nykyaikaisista vempeleistä) niin paljon, että muutti jonnekin Montanan metsiin askeettisiin oloihin. Ja sekosi sitten lopullisesti.
Eläkeläinen joutuu ostamaan kodin siivouksen, isoon asuntoon se on kalliimpi ja lämmitys maksaa enemmän.
Meillä on moderni uudehko kerrostaloasunto ja lämmitystä voi säätää pattereissa olevista termostaateista.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on ihan sama missä kukakin tykkää asua. Itse haluan kotona vaan chillailla, rentoutua, nukkua ja nauttia. Vihasin sitä jatkuvaa työmäärää mikä omakotitalossa aina väistämättä on jos ei ole pätäkkää ulkoistaa kaikkea. Mut monihan rakastaa kaikenlaista puuhailua, joten go for it.
Tämä jos haluaa helppoa elämää ok- talossa, jokainen on käsi ojossa
Vierailija kirjoitti:
Meillä on moderni uudehko kerrostaloasunto ja lämmitystä voi säätää pattereissa olevista termostaateista.
Sama juttu ja oma sauna. Ei pihatöitä.
En kaipaa kerrostaloon, enkä rivitaloon. Kyllä omakoti on paras.
Ei kopinaa rappukäytävässä, heippalappuja ilmoitustaululla, soittoja huoltoliikkeeseen joka nippelistä.
Rivitalosta en kaipaa sitä "säästämistä" ja "talkootyötä" yhteisiä piha-alueita koskien.
Omakotitalossa voi vaikka huudattaa stereoita yöllä.
Hyi *ittu en ikinä asuisi kerrostalossa. Siinä ei ole mitään kontrollia kuka muuttaa alle, ylle, viereen. Ja sitten on yhtiövastike joka usein vuokran suuruinen. Sekä kaikki taloyhtiön suhmurat että joku jos sammuu kännissä suihkuun niin vesivahinko on korjautettava kaikkien yhteisesti.