Mikä asema sinulla on suvussasi?

Olin suvun mustavalkoinen lammas. Fiksu ja koulutettu, minua kai pelättiin, ja ymmärsin asian vasta kun tausin, miten paljon vanhempani mollasivat minua kaikille muillekin eikä vain minulle. Ihmiset kuvittelivat meidän olleen vihoissa ja ei lainkaan tekemisissä. 

Meidän äidin äidin suvussa on sisäpiiri ja ulkopiiri. Ulkopiiri otetaan mukaan kun tarvitaan työjuhtia, juhlien järjestäjiä tms. ja parempi väki sitten tulee paikalle. No nyt äidin kuoleman jälkeen ei veljen kanssa olla kuin muutaman kanssa tekemisissä. Äidin isän puolen suku on hauska mutta en ole hirveän innostunut sukutapahtumista, veli tykkää. Isän puolen suvusta ei ole jäljellä kuin joitain tosi kaukaisia nimiä, koska vaarin ja mummun suvut olivat pieniä.

Up

Vierailija kirjoitti:

Suvun hauskuuttaja. Jostain syystä olen vetänyt pellen roolia lapsesta saakka enkä oikein tiedä miten siitä pääsisi pois.

Piilotatko ujouden pellen rooliin. 

Ala vakavaksi ja asialliseksi, kokeile edes ?

Yritetty alistaa ja painaa alaspäin koko elämä . En kuitenkaan koskaan ole suostunut tähän rooliin ja taistelen vastaan . Viime vuosina alkanut jättäytyä pois koko moskasuvun tapaamisista . 

M38

Vierailija kirjoitti:

Ei minulla ole mitään erityistä asemaa. Lähisuku siskoa ja sen perhettä lukuunottamatta on mullan alla. Sukuseurassa olen vain numero ja sukukokouksissa naama jonka jotkut tuntevat, useimmat eivät. Tulee siellä silti käytyä, koska oma perhe tykkää kuulua johonkin suurempaan.

Miksi menet ?

Perheriitako edessä, jos et mene ?

Roskaväkeen kuulun.

26/27

Vastaan sivusta.

Minulla on kokemusta tuosta paljon.

Se johtuu kohteliaisuudesta.

Siitä, ettei halua loukata ketään.

Laaja suku, mutta kukaan ei kaipaa.

Vanhempani kuolleet, sisko ja lapsi on, mutta olen niin "vaikea" muka heidän mielestään...

(kun heidänkin pitäisi tarkastella käytöstään peilistään, lähimpien)

Suvun ensimmäinen ylioppilas, ensimmäinen maisteri, ensimmäinen tohtori. 

Laaja suku, mutta kukaan ei kaipaa.

Vanhempani kuolleet, sisko ja lapsi on, mutta olen niin "vaikea" muka heidän mielestään...

(kun heidänkin pitäisi tarkastella käytöstään peilistään, lähimpien sukul.)

Vierailija kirjoitti:

Pohjoisen sukuhaaran johtaja (joka onnistui tyrehdyttämään lisääntymisen :)).

Ia. käsitin isän kuoleman jälkeen, että minusta ei koskaan tule meidän suvun vanhinta, muutama serkku on vanhempi. Vttko? - Ei ollenkaan, se "kipparinpaikka" on todella tuulinen, jotkut haluaa sen, minä en.

Nuorempana pääsin sitä joskus kokeilemaan, työelämässä. En pitänyt siitä yhtään..

 

Mitä teillä oikein suvussa tapahtuu jos on tollasia kipparinpaikkoja joissa oikein tuulee? Oletteko joku mafia? Eikö teillä ihmiset hoida itse asioitaan?

Harmaa lammas

Olen suvun vanhin. Jopa ihan oikeasti tässä korkeassa 47v iässä ja sillä ansaitsee kyllä nuorempien kunnioituksen.

Juotosasema

Viimeinen

Mainehaitta.

Olen suvun menestynein tähän asti.Myös elintavoiltani ok. Kuitenkin äitini ei ole koskaan antanut arvostusta tai kehunut. Sukulaiset muistavat minut silloin kun tarvitsevat jotain.Olen pikkuhiljaa alkanut oma-alotteisesti vetäytyä syrjään sukulaisistani ja ympäröin itseni ihmisillä jotka oikeasti ovat läheisiä ja vlittäminen molemminpuolista.

Mut voi kutsua paikalle jos tietokone/kännykkä/muu härveli temppuilee tai pitää muuttaa. Myös saan kutsun juhliin kun halutaan lisää rahalahjoja. Lisäksi muuttoavuksi kelpaan, kun ajan työkseni isoa autoa ja jaksan kantaa asioita.

Oltiin/olivat, setä ja hänen serkku istuivat Konnulla. .... "Seuraava kysymys?" :)

(juu, ihan valkolaisia ollaan, mutta kummasti tummat kunnioitti setää saunassa ollessaan .... )