En kehtaa syödä töissä kunnon ateriaa, kun muut syö salaattia tai rahkaa
Meillä siis eväät töissä. Mulla ainakin tulee nälkä fyysisessä työssä. Usein kyllä pistää silmään että mitä kevyemmät eväät sitä isompi ihminen kyseessä...
Kommentit (54)
Kaltaistesi kyttääjien takia me lihavat niitä salaatteja syömme. Lihava kun tekee aina väärin, syö työpaikalla sitten paljon tai vähän, tai ei ollenkaan.
Voit työntää ruokaa myös pepun kautta sisään. Se käy huomaamattomasti ruokapöydän alla.
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama kuin numero kutosella: jos syön ison lounaan niin väsymys iskee lyijynraskaana. Ei auta vetää kunnon ruokaa keskellä päivää, meen hedelmillä ja jugurtilla..
Sen takia mikroeines on erittäin hyvä. Ne eivät ole niin isoja, että tulisi ylensyönnin vaara ja nälkä lähtee kumminkin. Itselläni tuli aina ravintolalounaan jälkeen tuo olo, mutta mikrolounailla ei. Niiden kanssa ei pidä erehtyä syömään yhtään mitään muuta, lisukkeeksi vain vesilasi. Hedelmillä ja jugurtilla se olisi mennyt siihen, että kotona illalla olisi kaapeista tyhjennetty ties mitä suuhun sen päivällisen lisäksi.
Lyön kilon kyljyksen pöytään ja alan ahmia sitä rasvan valuessa poskilleni. Huuhdon alas tonkallisella täysmaitoa ja pullollisella raakaa pirtua. Pyyhin naaman pöytäliinaan ja poistun työmaaruokalasta röyhtäillen ja piereskellen. Jostain kuuluu hiljainen ituhipin vingahdus.
Mä syön aamulla tuorepuuroa, lounaalla perunasalaattia, 2 perunaa ja lämpimän päivällisen.
Illalla voin juoda esim kofeiinitonta teetä ja syödä porkkanoita.
Olen tottunut tohon salaattiin.
Samoin miesystävä syö samat ruuat ja hän kokee ruuan helpoksi. Ei tarvi jonottaa mikrolle, voi syödä samasta astiasta, millä toi ruuan töihin
Naisille fyysisesti raskas työ= tietokoneen naputtelua,joskus vähä hiiren liikuttelua.
Miten ihmiset jaksaakin kytätä toisten lounaita? Syökööt jokainen mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammaisten asuntolassa huudan kovaa, että haluan syödä paljon hyvää ruokaa. Sellaista kuin pizza, hampurilaiset, makkara, paistetut kananmunat, juusto, kinkku ja ennen kaikkea lihaa. Huudan kovaa, kiroilen, uhkailen, riehun, ruokalassa heittelen tuoleja, rikon ikkunoita, hakkaan nyrkeillä ovia, uhkailen hoitajia, rikon ja heittelen tavaroita, lyön toisia asukkaita, menen toisten asukkaiden huoneisiin rikkomaan tavaroita ja koko ajan kovaa huudan. Yölläkin huudan, riehun, hakkaan asukkaiden ovia nyrkeillä kun en pääse huoneisiin kun ovet ovat lukossa ja käyn yöhoitajan kimppuun huutaen, että tapan kaikki. Olen monta kertaa repinyt hoitajia tukasta ja lyönyt niitä, heitellyt hoitajia tavaroilla ja uhannut tappaa kaikki hoitajat ja asukkaat. Yritän sytyttää asuntolan tuleen, riehun, rikon ikkunoita, heittelen tuoleja ruokalassa ja usein heittelen ruoatkin lattialle. Miksi minulle ei tehdä omia ruokia, vaikka olen jo yli 3 vuotta koko ajan huutanut?
Mikäs ihmeen trolli tämä nyt on?
Muuta työpaikkaa tai kasva aikuiseksi ja kehitä itsetunto =älä ole huomaavinasikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysisen työsi lomassa kurjoittelet tänne provoja?
Juu, tuskin.
Porvoossa on työmaasi.
Mitä tämä ilmaisu "Porvoossa" oikein tarkoittaa tällä palstalla? Nähnyt sitä muissakin ketjuissa. En ymmärrä.
Kuuluu samaan sarjaan kuin "kyl määkin Turuus".
En ymmärrä ongelmaasi. Kyllä minä vaan kehtaan syödä kunnon aterian, kun sillä jaksaa ja pysyy normaali painoisena.
Joukossa on niitä, jotka vetävät mättö lounaan lounasravintolassa, salaatin ja rahkan puputtajia, einesruokailojoita, kahvin- tai energiajuomien suurkuluttajia yms. Kaikkia näitä yhdistää, joku ruokaan liittyvä terveys- tai paino-ongelma.
Mitä jos kehtittäisit terveemmän itsetunnon, ja tekisit siten, kuin näet itsellesi parhaaksi?
Tietenkin isokokoiset syö salaattia lounaaksi. Miten muuten sitä laihtuisi? Ei ainakaan vetämällä pitsaa ja jädeä lounaaksi!
En ole enää kokopäivätyössä enkä työssä, jossa olisi työtovereita, joiden syömistä voisin seurata. Mutta kun olin, niin itse söin aamupalan niin aikaisin, että työpaikan aamukahvitauon aikaan itsellä oli jo nälkä. Sen takia otin aina pari kunnolla täytettyä ruisleipää evääksi, laitoin esim. jotain tonnikalamössä tai muuta proteiinipitoista väliin, ja ne sitten söin kahviaikaan, vaikka toiset eivät syöneet mitään. Kyllähän sitä katsottiin ja joku ihmettelikin. Mutta en sitten loppupäivänä enää syönyt mitään, vaan ainoastaan join, koska työpaikan lounasaika oli niin myöhään, että pian sen jälkeen pääsi jo kotiinkin. Muista piittaamatta kannattaa kyllä syödä, mitä haluaa. Ei sitä kerran jonkun toisen energialla kerran siellä töissä olla.
Minusta aina lihavat tädit heittävät vitsiä, että mihinkä tuo syö noin paljon. Kun heilläkin on massua ja eivät jaksa kuin sen salaatin pupeltaa.
Juuri tässä lounastauolla, niin osui sopivasti. Tänään olin niin laiha ettei oksan takaa näy. (olen ihan normaalipainoinen, en edes mitenkään erityisen siro) Lounaana mulla on paneroitu kalapihvi, kolme keitettyä perunaa, vihannessekoitusta, raejuustoa ja kermaviilikastiketta. Lisäksi juon kahvit ja syön kreikkalaista jogurttia hunajan ja cashewpähkinöiden kanssa.
Seuraavan kerran syön illalla samalla tyylillä. En napostele koskaan.
172/58
Nämä työpaikat laihduttajat ovat tosi ärsyttäviä. Lipittävät jotain nesteitä ja istuvat katselemassa taukohuoneessa muiden syömistä. Ja vaikka heille koittaa sanoa, ettei se laihtuminen sillä tule, että jättää tyystin syömättä, niin ei auta sanomiset, se neste kuulemma on ihan riittävä ravinto heille.
Voisihan sitä laihduttajakin edes salaatin syödä. Tai jotain muuta kevyttä. 😂
Vierailija kirjoitti:
Ahmivat kotona.
Ota terve ruoka mukaan.
Enkä ahmi.
Raksalla meillä on tapana olla kyttäämättä toisten eväitä. Jokainen syö mitä syö.
Minä nautin yleensä illalla pääaterian joskus vasta aikavälillä 20-23, etelä- ja keskieurooppalaiseen tapaan. Monipuolisesti ja herkullisesti.
Aamulla ja päivällä syön mitä syön riippuen kulutuksesta ja onko edellinen päivällinen ollut tukeva vai ei.
Ihmisen pitää syödä ja nauttia, monipuolisesti.
Jokaisella pitää olla myös ruokarauha olipa sitten minkä kokoinen vaan, ja ravitsemus- ja painokeskustelut erikseen.
Kehitysvammaisten asuntolassa huudan kovaa, että haluan syödä paljon hyvää ruokaa. Sellaista kuin pizza, hampurilaiset, makkara, paistetut kananmunat, juusto, kinkku ja ennen kaikkea lihaa. Huudan kovaa, kiroilen, uhkailen, riehun, ruokalassa heittelen tuoleja, rikon ikkunoita, hakkaan nyrkeillä ovia, uhkailen hoitajia, rikon ja heittelen tavaroita, lyön toisia asukkaita, menen toisten asukkaiden huoneisiin rikkomaan tavaroita ja koko ajan kovaa huudan. Yölläkin huudan, riehun, hakkaan asukkaiden ovia nyrkeillä kun en pääse huoneisiin kun ovet ovat lukossa ja käyn yöhoitajan kimppuun huutaen, että tapan kaikki. Olen monta kertaa repinyt hoitajia tukasta ja lyönyt niitä, heitellyt hoitajia tavaroilla ja uhannut tappaa kaikki hoitajat ja asukkaat. Yritän sytyttää asuntolan tuleen, riehun, rikon ikkunoita, heittelen tuoleja ruokalassa ja usein heittelen ruoatkin lattialle. Miksi minulle ei tehdä omia ruokia, vaikka olen jo yli 3 vuotta koko ajan huutanut?