Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä porukkaa joka noin 70+ vee ja jäänyt ypöyksin kun lähipiiristä 'kaikki' kuolleet jo. Miten selvitä loppuelämä? Tai onko sulla va
24.01.2026 |
tai onko sulla vanhempi tai tuttava tässä tilanteessa. Mitä tehdä?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset isät ja äidit harrastavat lehtiuutisten mukaan rankkaa väkivaltaa lapsiaan ja puolisoitaan kohtaan. Vanhempi ikäpolvi ei niinkään. Esim boomerina minua ei lapsena lyöty koskaan enkä omiani ole hakannut.
Olet nyt kyllä (tahallasi) ymmärtänyt asian väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 74-vuotias ja asun yksin vanhassa omakotitalossa maaseudulla. Lapsia on kaksi eivätkä asu samalla paikkakunnalla.
Minulla on kuitenkin hyvät naapurit ja AA/Al-anon -toverit, jotka ovat läheisiä ja auttavat aina tarvittaessa.
Lisäksi on muutama lapsuudenystävä ja aikuisena saatuja kavereita, Kaikki siis hyvin. Nyt olen menossa lonkan nivelrikkoleikkaukseen ja huolettaa, miten pärjään kotona yksin.
Tsemppiä sinulle, toivottavasti leikkauksesi sujuu hyvin.
Kiva, kun sinulla on hyviä ja huolehtivia naapureita, ovat kullan arvoisia.
Hyvin outo ajatus, että olisi koko ikänsä roikkunut vain oman ikäluokkansa seurassa.
Mun ystävät on 0-100-vuotiaita ja ystäväpiiri vaihtuu koko ajan. Vanhoja kuolee, nuoria tulee tilalle. Iällä ei ole mitään merkitystä.
Ootko ap joku koko ikäsi koulukaverien kanssa juopotellut pulsu?
Vierailija kirjoitti:
Eihän kaikilla vanhoilla edes ole lapsia tai ainutkin lapsi kuollut.
Miksi tänbe aina tulee jankkaamaan ne joiden mielestä vanhus on ollut huono ihminen? Tuntamattomista ihmisistä. Jäävätkö he yksin vanhoina kun kukaan ei kestä heidän jankkauksiaan?
Miksi se fakta ettei kaikki vanhukset ole tai ole olleet hyviä ihmisiä satuttaa sinua noin paljon?
Harvoin ihmiset 70-vuotiaina kuolee. Siitäpä tuo puliremmi mieleen tulikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo vielä kun 46v, mutta odotan innolla hetkeä, jolloin saan olla ihan omassa rauhassa ja puuhastella omia juttuja.
Voit aloittaa vaikka tänään.
No en voi, kunnympärillä pyörii puoliso, töissä on käytävä ja sukulaiset änkeilee ja pyytelee kyläilemään.
Vaikka olisi hyvät välit lapsiin ja lapsenlapsiin, niin sitä voi silti olla yksinäinen. Niin kuin joku tuolla jo totesikin, ei omille lapsille, saati lapsenlapsille, keskustella sellaisista asioista joista voi puhua läheiselle ystävälle. En minäkään puhu äidilleni samoja asioita kuin ystävälleni, vaikka suhde äitiini onkin ihan hyvä. Siinä mielessä yksinäisyys on varmasti aika monen vanhan ihmisen kohtalona, vaikka tekisikin elämässään kaiken "oikein".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella elämään yksin. Se meillä kaikilla on lopulta edessä.
Minä olen ollut sitä aina, koska jouduin fyysisen ja psyykkisen väkivallan kohteeksi lapsuudenkodissa, joten se jätti jäljensä niin pahasti, että jopa parisuhde ja lapset jäivät saamatta.
Jokainen tarvitsee jonkinlaista turvaverkkoa, varsinkin silloin kun ikääntyy, sairastuu ja voimat vähenevät. Julkisten palveluiden koko ajan heikentyessä, erilaiset turvaverkot ( naapurit, ystävät, sukulaiset) tulevat tärkeimmiksi.
Mikähän sinuakin vaivaa? Ei kaikkien lapset asu naapurissa. Heillä on oma elämänsä ja omat ruuhkavuotensa jne.
On hassua jos naapurini väittää minun olleen ilkeä lapsilleni kun he harvoin käyvät pitkistä matkoista. Kuitenkin monta kertaa viikossa viesteillään mutta sitähä ei laisesi ilkeä ihminen tiedä.
Miksi nimittelet ilkeäksi ihmistä joka yleisellä tasolla puhuu asioista ja kuvittelet hänen tarkoittavan kaikista maailman ihmisistä juuri sinua. Pakosti epäilee että olet itse ilkeä ja se että lapset asuvat muualla on vain tekosyy jota muille viljelet. katse peiliin vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikä ei jalosta ketään. Perusluonne säilyy. Vaikka useimmat myös kehittyvät iän myötä, osa taantuu.
Yksinäisyys on omien tekojen seurausta. Ellei mene ihmisten seuraan tai jos karkottaa ne, aiheuttaa itse yksinäisyytensä. Kannattaa tutustua mahdollisimman moniin ihmisiin ja ylläpitää yhteyksiä.
Ei se ole kenenkään muun kuin itsesi vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän sinuakin vaivaa? Ei kaikkien lapset asu naapurissa. Heillä on oma elämänsä ja omat ruuhkavuotensa jne.
On hassua jos naapurini väittää minun olleen ilkeä lapsilleni kun he harvoin käyvät pitkistä matkoista. Kuitenkin monta kertaa viikossa viesteillään mutta sitähä ei laisesi ilkeä ihminen tiedä.
Miksi otit tämän yleisen esimerkin henkilökohtaisesti ja oletit tämän koskevan juuri sinua. Naapurisi varmasti tietää missä lapsesi asuvat, mutta ei savua ilman tulta, joten miksi tämä osui sinuun noin kovin?
Tunnen juorutädit hyvin ajalta kun olin hoitovapaalla. Saati sitten jonkun viiskymppisen joka on sentyyopinen että nenä pitkällä etsii ihmisistä vikoja ja pohtii ihmisten asioita. Kyselee ja utsii vanhuksilta. Sit taas on heitä jotka tekee omia juttujaan eivätkä ees tuu lirkuttelemaan ja etsimään jotain huoli-ilmoituksen aihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelaan samanikäisten kaverien kanssa lentopalloa, mutta joukossa on yksi 90v, joka kyllä valitti, ettei kovin montaa nuoruudenkaveria enää käy kyläilemässä.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän sinuakin vaivaa? Ei kaikkien lapset asu naapurissa. Heillä on oma elämänsä ja omat ruuhkavuotensa jne.
On hassua jos naapurini väittää minun olleen ilkeä lapsilleni kun he harvoin käyvät pitkistä matkoista. Kuitenkin monta kertaa viikossa viesteillään mutta sitähä ei laisesi ilkeä ihminen tiedä.
Miksi otit tämän yleisen esimerkin henkilökohtaisesti ja oletit tämän koskevan juuri sinua. Naapurisi varmasti tietää missä lapsesi asuvat, mutta ei savua ilman tulta, joten miksi tämä osui sinuun noin kovin?
Miksi sinä sitten yleistät kaikki yksin asuvat? Etkö ees tunne aina yksin eläneitä lapsettomia sinkkuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Vihdoinkin saan olla köyhiltä, uskovaisilta ja itulta haisevilta akoolta rauhas :D Nyt saan ryypätä rauhassa !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella elämään yksin. Se meillä kaikilla on lopulta edessä.
Minä olen ollut sitä aina, koska jouduin fyysisen ja psyykkisen väkivallan kohteeksi lapsuudenkodissa, joten se jätti jäljensä niin pahasti, että jopa parisuhde ja lapset jäivät saamatta.
Jokainen tarvitsee jonkinlaista turvaverkkoa, varsinkin silloin kun ikääntyy, sairastuu ja voimat vähenevät. Julkisten palveluiden koko ajan heikentyessä, erilaiset turvaverkot ( naapurit, ystävät, sukulaiset) tulevat tärkeimmiksi.
Varmasti tarvitsee, mutta ei aikuisen lapsen tarvitse tulla vanhukselle turvaverkoksi jos lasta on aikoinaan kaltoinkohdeltu. Nyt sitten aikuisen lapsen apu kelpaisi vaikka lapsi kuulemma aikoinaan tahrasi suvun maineen jne. Kysykööt apua niiltä lukuisilta ystäviltään ja naapureiltaan joilla aina kehuskeli. Ai ovat jo kuolleita ja sairaita hekin. Silti oman lapsen ei ole mikään pakko auttaa. Niin itsekin sitä vanhenee, kyllä. Se on sitten sen ajan murhe.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän sinuakin vaivaa? Ei kaikkien lapset asu naapurissa. Heillä on oma elämänsä ja omat ruuhkavuotensa jne.
On hassua jos naapurini väittää minun olleen ilkeä lapsilleni kun he harvoin käyvät pitkistä matkoista. Kuitenkin monta kertaa viikossa viesteillään mutta sitähä ei laisesi ilkeä ihminen tiedä.
Miksi otit tämän yleisen esimerkin henkilökohtaisesti ja oletit tämän koskevan juuri sinua. Naapurisi varmasti tietää missä lapsesi asuvat, mutta ei savua ilman tulta, joten miksi tämä osui sinuun noin kovin?
Kuten joku sanoi ilkeys puhui kommentissasi ja jatkuu täsdä typerillä vihjauksilla. " kyllä minä oon oikeassa, jos joku väittää toista sitä varmemmin on pahoinpitelijä ja narsisti"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän sinuakin vaivaa? Ei kaikkien lapset asu naapurissa. Heillä on oma elämänsä ja omat ruuhkavuotensa jne.
On hassua jos naapurini väittää minun olleen ilkeä lapsilleni kun he harvoin käyvät pitkistä matkoista. Kuitenkin monta kertaa viikossa viesteillään mutta sitähä ei laisesi ilkeä ihminen tiedä.
Miksi otit tämän yleisen esimerkin henkilökohtaisesti ja oletit tämän koskevan juuri sinua. Naapurisi varmasti tietää missä lapsesi asuvat, mutta ei savua ilman tulta, joten miksi tämä osui sinuun noin kovin?
Tunnen juorutädit hyvin ajalta kun olin hoitovapaalla. Saati sitten jonkun viiskymppisen joka on sentyyopinen että nenä pitkällä etsii ihmisistä vikoja ja pohtii ihmisten asioita. Kyselee ja utsii vanhuksilta. Sit taas on heitä jotka tekee omia juttujaan eivätk
Jahas, itsetunnoton katkerikko projisoi ongelmiaan muihin.
Jos ei seura miellytä, vaihda se. Jos aina on sama ongelma, se on omien korviesi välissä. Väitänkin että asia on näin. Tekstisi on niin tympeää.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Vihdoinkin saan olla köyhiltä, uskovaisilta ja itulta haisevilta akoolta rauhas :D Nyt saan ryypätä rauhassa !
Muumioidu ihan rauhassa. Ja etköhän sä oo aina saanutkin olla rauhassa naisilta, pohjalainen kaappihomo.
Vierailija kirjoitti:
On todellinen ongelma vanhoilla ihmisillä ja jokaisella edessä jossain vaiheessa. Vanha äitini valittaa tästä jatkuvasti, ystävät ja sukulaiset kuolleet. Onneksi on meitä lapsia ja lapsen lapsia ja lapsenlapsenlapsia. Tätä kannattaa miettiä heidän jotka jäävät vapaaehtoisesti lapsettomaksi, elämän loppupuoli voi olla ankeaa useamman vuosikymmenen.
Mun mielestä on surullista jos ihminen takertuu lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa kun ei ole samanikäisiä ystäviä ja kavereita. Ankealta elämältä kuulostaa.
Mikähän sinuakin vaivaa? Ei kaikkien lapset asu naapurissa. Heillä on oma elämänsä ja omat ruuhkavuotensa jne.
On hassua jos naapurini väittää minun olleen ilkeä lapsilleni kun he harvoin käyvät pitkistä matkoista. Kuitenkin monta kertaa viikossa viesteillään mutta sitähä ei laisesi ilkeä ihminen tiedä.
Miksi otit tämän yleisen esimerkin henkilökohtaisesti ja oletit tämän koskevan juuri sinua. Naapurisi varmasti tietää missä lapsesi asuvat, mutta ei savua ilman tulta, joten miksi tämä osui sinuun noin kovin?