Miten olla sinut sen ajatuksen kanssa, että EHKÄ et tule koskaan löytämään kumppania?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset vihaavat yksinäisiä miehiä. I-sana on miehille lähes yhtä paha haukkumasana kuin mitä H-sana on naisille.

Jos miehellä ei ole naista niin hän ei tule ikinä saamaan empatiaa osakseen vaan pelkkää vihaa.

 

Jokainen yksinäinen mies ei ole insel. Naisvihamieliset, naisten rais kaamisilla ja tappamisilla haaveilevat miehet ovat inseleitä. 

 

Entä "patriarkaattia" vihaavat naiset? Mitä he ovat? Inseleitä hekin?

Miten tämä liittyy asiaan? Ovatko patriarkaattia vihaavat naiset ikisinkkuja, jotka eivät näe itsessään mitään vikaa? Haluavatko he tappaa ja kiduttaa miehiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstaa kun lukee niin kuulemma miehet ovat "inkkeleitä" ja naiset eivät tarvitse miehiä yhtään mihinkään.

 

Palstaa kun lukee,  huomaa moniakin asioita.

Miehet ei kaipaa naisia ollenkaan ja menevät omia reittejään ja ovat onnellisia.  MUTTA silti miehet myös kaipaavat naisia ja naisten pitäisi laskea tasoa ja onkin olemassa kamala miesten yksinäisyysepidemia.

Naiset ei myöskään kaipaa miehiä mihinkään ja jotkut pyytävät jättämään jopa kokonaan rauhaan. MUTTA toisessa ketjussa sitten ihmetellään missä ne kivat miehet ovat.

Miehet ei halua lapsia ja se on mukamas vain naisten projekti ja naiset jopa huijaavat isäksi. Mutta sitten myös miehet valittavat, kun naiset ei halua lapsia vaikka miehillä olisi tarve lisääntyä, ja että naiset ei kasva aikuisiksi ja että suomalaiset kuolee sukupuuttoon.

Jossain ketjussa haukutaan ryhmä A,B

 

 

Sama ongelmainen poika tehtailee ristiriitaisia kommentteja, tässäkin ketjussa jo monta vanhaa hokua. Ei johda mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla kävi ihan itsestään ajan kanssa. 30-40 v oli kova hätä siitä, että en löydä puolisoa, enkä saa sitten lapsiakaan. 40 v jälkeen sitten alkoi jo esivaihdevuosioireita tulla, ja kiinnostus seksiinkin meni. Yhtäkkiä ajatus siitä ettei ole kumppania oli pelkästään helpottava. Enkä semmoista enää ollenkaan halua, koskaan.

Kiitos kommentista, mutta omaan korvaan toi kuulostaa kamalalta :D Haluan haluta enkä muuttua tunteettomaksi atomiläjäksi joka vaan nyt sattuu olemaan hengissä. Haluan tuntea, rakastaa ja olla rakastettu.

-ap

 

Se, ettei halua parisuhteeseen ei tee "tunteettomaksi atomiläjäksi".

Tuo lause oikeastaan vain kertoo, miten keskiöön elämässäsi olet parisuhteen asettanut, että ilman sitä mikään ei tunnu miltään.

Melkoiset on odotukset tuolle mahdolliselle ku

Joo, turhauduin vain tähän olotilaan hetkellisesti. Ei järkevin sanavalinta mutta vähän siltä tuntuu tällä hetkellä. Ei ollut tarkoitus sillä loukata ketään enkä ole edes ikinä aiemmin käyttänyt tuollaista ilmausta. Valitsen sanani ensi kerralla tarkemmin. 

-ap

Kieltäydyn menemästä töihin ja maksamasta veroja.

44v mittarissa ja on hyvin mahdollista että ei löydä rakkautta enää koskaan. Onneksi siitä on jo kuitenkin päässyt nauttimaan vuosikausia. Näköjään ulkonäkö ja sosiaaliset taidot riittää siihen että fwb-seuraa ainakin löytyy. 
Saa kuitenkin seksiä, seuraa ja läheisyyttä, joka on todella jees näin pimeän ja kylmän talven aikana varsinkin. 



 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla kävi ihan itsestään ajan kanssa. 30-40 v oli kova hätä siitä, että en löydä puolisoa, enkä saa sitten lapsiakaan. 40 v jälkeen sitten alkoi jo esivaihdevuosioireita tulla, ja kiinnostus seksiinkin meni. Yhtäkkiä ajatus siitä ettei ole kumppania oli pelkästään helpottava. Enkä semmoista enää ollenkaan halua, koskaan.

Tämä on kuin minun suusta. Sitä vaan hieman ihmettelen, että jos esivaihtarit selittää tätä kumppaninhakutarpeen valjähtämistä niin miksi muutoin voin loistavasti! :D

Itselläni nyt jo menopaussikin takana, ja olen voinut koko ajan loistavasti (ilman mitään hormonihoitoja). Ei kaikille tule mitään vaivoja vaihdevuosista. Kiinnostus seksiin vaan meni, ja itsevarmuus lisääntyi ihan hurjasti. 

Näin nelikymppisenä eronneena tällä hetkellä asia ei häiritse. Ei se parisuhde aina onnea tuo. En haluaisi enää sen mankelin läpi mennä....

Kyllä siihen tottuu. Olen ollut jo yli 10 vuotta sinkku, viimeisimmästä ihastuksesta on 2 vuotta. Tavallaan toivon etten ihastuisi enää. Vaikka se on ihanaa niin minulle aivan liian kuormittavaa. 
Mutta jos olet parisuhdeihminen niin tee kaikkesi minkä voit sen saamiseksi. Mene tinderiin ja tapahtumiin tutustumaan ihmisiin. 

Itselleni on ollut myös helpotus myöntää etten ole parisuhdeihminen. En etsi parisuhdetta. Sitäpaitsi olisin aika itsekäs kumppani. 

Olen yrittänyt antaa mahdollisuuden kiinnostuneille miehille ja pieni flirttailu on ihan piristävää mutta en jotenkin pysty enempään. 

Mulla on ikää 54 vuotta ja olen ollut 10 vuotta sinkkuna. Lapset luonnollisesti jo aikuisia. En jaksa enää ajatella mitään sellaista, että alkaisin suhdekoukeroihin. Olen vähän hankala luonne ja en jaksa ihmisiä ja heihin liittyviä säätöjä. Ihastuminen olisi aivan kamalaa, se ajaa ihmisen raiteiltaan. En vain jaksa sellaista.

Eli en usko, että tapaan enää ketään. Ehkä saan lapsenlapsia ja heistä sisältöä elämälleni. Sen lisäksi ajattelin alkaa matkustelemaan jne. Ei ole pakko pariutua. En tiedä kamalan montaa aidosti onnellista parisuhteessa eläjää. Niin se vain on. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ikää 54 vuotta ja olen ollut 10 vuotta sinkkuna. Lapset luonnollisesti jo aikuisia. En jaksa enää ajatella mitään sellaista, että alkaisin suhdekoukeroihin. Olen vähän hankala luonne ja en jaksa ihmisiä ja heihin liittyviä säätöjä. Ihastuminen olisi aivan kamalaa, se ajaa ihmisen raiteiltaan. En vain jaksa sellaista.

 

Eli en usko, että tapaan enää ketään. Ehkä saan lapsenlapsia ja heistä sisältöä elämälleni. Sen lisäksi ajattelin alkaa matkustelemaan jne. Ei ole pakko pariutua. En tiedä kamalan montaa aidosti onnellista parisuhteessa eläjää. Niin se vain on. 

Mut jos löydät jonkun sellaisen tyypin, jonka kanssa on superhelppoa olla oma itsensä? Ei kai suhdekiemuroita tarvitsekaan ajatella ennen kuin ne on ajankohtaisia. Mun mielestä se ihastumisen aiheuttama raiteiltaan meno on just parasta. Kunnon dopamiinipaukku. 

-ap

Kiltit miehet jäävät yksin. 

Ne jännät miehet ja ne statusmiehet eli koulutetut/hyvätuloiset miehet napataan heti. Suomen naisia pyörittää juurikin nuo tasokkaat miehet, ne tekee lapset tänne suomeen kun taas tavalliset suomalaiset miehet ovat sivussa kun ne ei kelpaa edes pyöreille naisille. Alhaisen tason naiset tavoittelee tasokkaita miehiä. 

Ne tavalliset kiltit miehet pyörittää suomen yhteiskuntaa, ne rakentaa talot missä asuu naiset ja tasokkaat miehet. Tavalliset ja kiltit miehet ovat meidän unohdettu voimavara, ne pyörittää yhteiskuntaa mutta ne ei kelpaa edes alhaisen tason naisille. 

Tämä ei ole reilua. 

Koetan keskittyä nivustyrän sietämiseen, ei kiinnosta nyt perheenmuodostelut

Olen harjoitellut neitsyyttä jo 42 vuotta, menee jo hammastapurematta

Vierailija kirjoitti:

Kiltit miehet jäävät yksin. 

Ne jännät miehet ja ne statusmiehet eli koulutetut/hyvätuloiset miehet napataan heti. Suomen naisia pyörittää juurikin nuo tasokkaat miehet, ne tekee lapset tänne suomeen kun taas tavalliset suomalaiset miehet ovat sivussa kun ne ei kelpaa edes pyöreille naisille. Alhaisen tason naiset tavoittelee tasokkaita miehiä. 

Ne tavalliset kiltit miehet pyörittää suomen yhteiskuntaa, ne rakentaa talot missä asuu naiset ja tasokkaat miehet. Tavalliset ja kiltit miehet ovat meidän unohdettu voimavara, ne pyörittää yhteiskuntaa mutta ne ei kelpaa edes alhaisen tason naisille. 

Tämä ei ole reilua. 

Mua kyllä kiinnostaa nimenomaan tavismiehet. Ja oon myös todennut että niissä on sinkkuina ihan kunnon helmiäkin. Valitettavasti aina asiat/suhteet mene niin kuin toivoisi.

-ap