Miten voi selvittää onko hyvännäköinen vai ei?
En osaa arvioida omaa ulkonäköäni ollenkaan vaan välillä ajattelen olevani maailman rumin, välillä ihan nätti ja useimmiten ihan tavallinen.
Kommentit (75)
Eihän todella kauniita edes uskolla lähestyä. Siskoni oli tuollainen ja miehet jätti hänet aina rauhaan, varmaan kun oletettiin että on varattu.
Kauneus on katsojan silmässä, joillekin ruma on kaunista.
Jos on kaunis, muut kyllä sen sinulle kertovat.
Noiden rate my face-sovellusten mukaan meikitön naamani on 7, eli melko totuudenmukainen käsitys on itsestä. En ole mikään häikäisevä kaunotar mutta meikattuna kohtuunätti ja saan yleensä hyvää palvelua ja ihmiset auttaa yms, eli riittävän miellyttävän näköinen kai. Olen tosin jo yli nelikymppinen eli leukalinja on valahtanut jne. Osa tykkää osa ei, no minkäs teet.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla niin, että jos sitä erikseen pitää alkaa selvittämään niin silloin ei ole.
Ei se ihan noinkaan ole.
Mitä jos ei käy missään niin miten sen voi tietää?!
Mua yksi plikka amiksessa silmäili suopeasti parikymmentä vuotta sitten, kutrinsa krumeluurasi, loitolta tuijotti , vastaantullessa heinkin heitti ja lopulta kehui perssettäini kavereittensa kuullen, siintä hänen ohitseen hipsiessäni. Olin kutienkin niin hissukaksi ja tunnelukkoiseksi oppinut parissa vuosikymmenessä etten osannut alkaa millekään tahi tietää kuinka vastata keimailuun. Miellytti se totta of koos, yhtä lailla kuin ällistytti ja kauhistuttikin ja piirsin hänestä lyijykynitse kuvan, niin viimeisen päälle näköisen kuin taisin. Tuolla se on muiden piirrosten joukossa yhähi, kontaktimuovin peitossa.
Ei siintä sitten mitään hedelmää kehkeynyt, kaikki kuivui kasaan ja kun pari vuotta myöhemmin sille irkissä jotain krjoitin niin henkilöllisyyteni paljastuttua töksäytti pelkän "voihelvetin".
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmiset sanovat spontaanisti ulkonäöstäsi?
Ei mitään yleensä. Kehuu joskus mut seki voi olla sellaista kehumishypeä mitä monet harrastaa.
"Etkö olekaan pitänyt sellaista kehujaa säälittävänä reppanaisena mammam poika -simppinä?"
No en:) Miksi pitäisin ketään säälittävänä. Mulla on ollut tapana kiittää tuon kaltaisissa tilanteissa. Eikä niistä ole koskaan mitään sen ihmeempää seurannut. Viimeksikin, kun joku pukumies kehui mua liikennevaloissa valojen vaihtumista odotellessaan kauneimmaksi koskaan näkemäkseen naiseksi, hän jatkoi sen jälkeen kävelyä omaan suuntaansa ja minä puolestani omaani:)
Vierailija kirjoitti:
"Etkö olekaan pitänyt sellaista kehujaa säälittävänä reppanaisena mammam poika -simppinä?"
No en:) Miksi pitäisin ketään säälittävänä. Mulla on ollut tapana kiittää tuon kaltaisissa tilanteissa. Eikä niistä ole koskaan mitään sen ihmeempää seurannut. Viimeksikin, kun joku pukumies kehui mua liikennevaloissa valojen vaihtumista odotellessaan kauneimmaksi koskaan näkemäkseen naiseksi, hän jatkoi sen jälkeen kävelyä omaan suuntaansa ja minä puolestani omaani:) Entä jos sua ois kehunnu joku pläskisami, köykäinen pulikko tai neitseen näköinen rillipäinen lyhyt partapoika?
"Entä jos sua ois kehunnu joku pläskisami, köykäinen pulikko tai neitseen näköinen rillipäinen lyhyt partapoika?"
Olisin kiittänyt mainitsemiasi henkilöitä kauniisti, sillä hehän olisivat lausuneet mulle kohteliaisuuden. Se tekisi heistä jokaisesta hyväkäytöksisen herrasmiehen:)
Ei ekennkään tee mieli varmaan summassa sanoa ketään tuntematonta minkään nköiseksi. Kah vasta kun on puhunut jonkun kanssa edes kotvat tai paremminkin tutustunut hänen abstrakeihin puoliin, alkaa se ulkonäkökin selvitä. minäkin näin kerran kaupassa keski-ikäisen naisen jolla oli poskettoman suuri nokka. Siinä oli vamraan joku rupitauti mutten jäännyt ajattelemään hänestä sen kummempia koska ei tullut hänelle mitään sanottua kuitenkaan, kuten ei oleensäkään kelleään tuola julkisissa laitoksissa käyskennellessä
Päätät itse, että oletko vai etkö.
Pitempää ripseä ja kunnon ankkahuulet botoxilla. Paksu kerrros meikkiä ja huulikiiltoa.
Sitten alat kelvata.
Vierailija kirjoitti:
Mua yksi plikka amiksessa silmäili suopeasti parikymmentä vuotta sitten, kutrinsa krumeluurasi, loitolta tuijotti , vastaantullessa heinkin heitti ja lopulta kehui perssettäini kavereittensa kuullen, siintä hänen ohitseen hipsiessäni. Olin kutienkin niin hissukaksi ja tunnelukkoiseksi oppinut parissa vuosikymmenessä etten osannut alkaa millekään tahi tietää kuinka vastata keimailuun. Miellytti se totta of koos, yhtä lailla kuin ällistytti ja kauhistuttikin ja piirsin hänestä lyijykynitse kuvan, niin viimeisen päälle näköisen kuin taisin. Tuolla se on muiden piirrosten joukossa yhähi, kontaktimuovin peitossa.
Ei siintä sitten mitään hedelmää kehkeynyt, kaikki kuivui kasaan ja kun pari vuotta myöhemmin sille irkissä jotain krjoitin niin henkilöllisyyteni paljastuttua töksäytti pelkän "voihelvetin".
Olipa ihana kirjoitus, sana hallussa😘
Tulet pärjäämään suuvärkkisi avulla😘
Vierailija kirjoitti:
Jokin rate my face -tyyppinen tekoälyappi kai on olemassa. Se mitä suurin osa pitää kauniina ei ole mikään mielipidekysymys, vaan tilastomatemaattinen fakta. Se, että rakkaus saattaa olla sokea on taas humanistispsykologinen tosiasia.
Olet ihana. Rakastan faktoja ja vihaan tyhmiä ihmisiä.
Katso peiliin, ja mieti: "Jos tuon näköinen tyyppi tulisi kadulla vastaan, mitä mieltä olisin hänen ulkonäöstään?"
Eli kuvittele, että se peilistä katsova tyyppi on joku muu kuin sinä, joku sinulle tuntematon henkilö. Arvioi hänen ulkonäköään.
Jos menet heilin eteen ja jos siellä näkyy perse naaman paikalla niin zero points. Fail! Olen pahoillani.
Katsomalla peiliin