jos hankitte paljon lapsia, oletteko te ajatelleet myös sitä päivää kun tämä jengi on teinejä ja

Uskon, että lapsemme voivat saada ystäviä, joille merkkivaatteet eivät ole kaikki kaikessa. Eikä niihin diskoihin ole pakko päästä joka viikko, sillä myös koulu ja harrastukset ovat tärkeitä.

äitinä.

Vierailija:

haluavat olla " yksi jengissä" ja " in" , onko teillä siihen ylipäätänsä varaa? Tai meinaatteko te kieltää heiltä lähes kaiken ja elää " ihanaa perheelämää tekemällä yhdessä asioita" ? Sillä eihän se toimi niin käytännössä, vaan heille on yleensä aivan sama jos te meinaatte pelata korttia yhdessä perjantaiillalla jos on diskot kaupungissa. Jotenkin tuntuu että moni ei ajattele tätä silloin kun haluavat vauvan, mutta vuodet menee nopsaa ja se on vasta 10-12 vuoden iässä lapsiin uppoaa RAHAA. Kannattaa ajatella myös sitä. Vai?

Olen sitä mieltä että teinin ei tarvi saada kaikkea, emme muutenkaan kasvata lapsiamme kulutushysteriaan. Tämä ei tietenkään tarkoita että kaikki pitää kieltää, vaan on olemassa kultainen keskitie. Lisäksi teini pystyy jo ansaitsemaan hiukan taskurahaa esim niihin merkkivaatteisiin jos niitä on pakko olla.



t kuuden äiti

puhuinko mä ollenkaan merkkivaatteista? enkä maininnut et ois diskoon menossa joka viikko. Onhan vaikka mitä mihin he tarvitsevat jatkuvasti rahaa - välillä menevät kavereiden kanssa pizzaa syömään, kampaajalle, ehkä kuukausiraha, kännykkä, uimahallireissuja, mopoon bensaa, kaupunkiin kiertämään ja siihen menee aina jotain pientä ym ym. Enkä puhunut niistä teineistä jotka istuvat jossain metsässä kiven päällä juttelemassa viikonloppuisin vaan ihan ns normaali nuori ja heidän jutuista. Ja jos harrastavat jotain siihen uppoaa vaikka kuinka paljon (meillä esim pelkkä futikseen on mennyt satoja euroja joulun jälkeen). ap

10 vuoden kuluttua :). Koti on velaton ja me vanhemmat elämme aika vaatimattomasti (ei käydä ravintoloissa, eikä osteta alkoholia tai tupakkaa eikä ostella itsellemme kalliita vaatteita) joten uskoisin rahaa riittävän lasten harrastuksiin, vaatteisiin yms. tarpeisiin. Kyllähän silloinkin on varmaan huutonetti olemassa :).

sitä aikaa varten kun ovat isompia. Meillä on " vapaa-ajan talletuksia" , jonne kertyy kokoajan varallisuutta. Ollaan ihan keskituloisia ja ei ole tarkoitus tulevaisuudessakaan tinkiä kulutuksesta, mutta osataan kuluttaa fiksusti. Emme osta mitään velaksi paitsi, että asuntolainaa on vielä kohtuullisesti jäljellä. Siinä säästää, kun osaa varautua tulevaan ja kun on perinyt älykkyyttä niin, että siitä on riittänyt lapsillekin. Ei niin mitään syytä etteivätkö pärjäisi elämässään! Pahanpäivän varalta olemme ottaneet vakuutuksia. Lapsemme pääsevät ulkomaanmatkoille ja kukin saa harrastaa meidän kustantamanamme jotain itselleen sopivaa. Olen omasta kokemuksestani sitä mieltä, että jo 14-15 vuotias voi kyllä tehdä lisätienestiä kesätöillä ja muutaman tunnin iltatöinäkin/viikko opiskellessaankin. Se on kasvattavaa ja omaa tulevaisuuttanhan siinä rakentavat. Kaikki nuoret eivät viihdy muuten discoissa... On kuitenkin tärkeää, että nuorella on omia hyviä ystäviä ja tavoiteltavaa, mitä haluaa tulevaisuudeltaan. Ja sitten vielä terveyttä.

Meillä 17 lasta (ei olla lestadiolaisia tai muun uskontokunnan jäseniä). Lapsista 3 on alle 10-vuotiata, muut ovat 15-28 vuotiaita.



Lapset harrastavat, saavat merkkivaatteita, ruokaa, ulkomaanmatkoja, huvipuistoja, elokuvissa käyvät 2 kertaa viikossa, syövät usein Mäkkärissä, alle 10v saavat 10e viikkorahan, kotona asuvat 15-20v saavat kk-rahaa 300e (pieniä kotitöitä vastaan) ja kotona asuvat 15-20v käyvät opiskelujen lisäksi ilta- ja viikonlopputöissä. Iso omakotitalo on peritty.

Täytyy varmaan karsia tuota lapsilaumaa - mikähän taho ottaisi vastaan ylimääräiset?

vain yksi) lastani kulutuspaineen orjaksi. Tosiasia kuitenkin on, että niihin kultaisen keskitien lapsiinkin kuluu sitä enemmän rahaa, mitä isompia he ovat. Meillä poika aloittaa syksyllä koulun, ja nyt jo muistelen haikaillen, miten vähän rahaa taaperoon meni...Mikä tahansa harrastus maksaa n. 5 euroa kerta (futikset, uimakoulut, tanssitunnit kaikki), ja jos lapsi käy kaksikin kertaa viikossa treeneissä, se on jo neljä kymppiä kuussa pelkkiin tuntimaksuihin, siihen sitten kaikki harrastusvälineet päälle! Ja jos lapsi tosissaan haluaa jotain harrastaa, ja käy päivittäin treeneissä, on se ihan tolkuton raha, mitä esim. johonkin urheiluharrastukseen saa palamaan. Ja tämä on kai kuitenkin sitä suotavaa ja tervettä ajankäyttöä teiniltä...

Sitten tosiaan kaikki muu " ihan normaali" , känny, kuukausiraha, vaatteet (ei tarvitse olla kaikki jotain merkkivaatteita, mutta enää ei saa kirpparilta bodyjä 50 sentillä niin kuin vauvalle) ja teinit kuitenkin kasvavat niin, että farkun lahkeet jää lyhyiksi puolessa vuodessa.



Eräs ystäväni, jolla on kaksi alle 2-vuotiasta lasta, katsoi juuri joulun alla lelukuvastoa, josta olin ympyröinyt lapselle ostettavat lahjat, ja parahti lelujen hintoja. Hän kun oli tottunut siihen, että parilla kympillä saa jo vaikka minkämoisen virike-härvelin taaperolle. Miettikää, mitä maksaa videopelit ym. isojen " lelut" . Leffassa käynti maksaa kympin kerta jne.

Vaikka kuinka haluaisi vastustaa kulutuspainetta, ei se ihan halvaksi tule se lapsen koulu- ja teini-ikä JOS ei sitten tosiaan halua kasvattaa sitä luokan ainoaa lasta, jolla ei koskaan ole mitään samaa kuin muilla, ja joka ei koskaan pääse illalla sinne, minne muut, eikä saa harrastaa sitä mistä on kiinnostunut.



Enkä nyt uskokaan, että kukaan ajattelisi, että ei nyt sitten tehdä sitä kolmatta lasta, kun ne kymmenen vuoden päästä tulee niin kalliiksi, mutta uskon kyllä, että aika harva ylipäätään tulee siinä vauvojen teko vaiheessa ajatelleeksi asiaa.

Luulen, että aika harva vauvan/taaperon vanhempi edes ajattelee sitä aikaa kun lapset ovat isoja. Minulla ainakin on pari kaveria, jotka ovat nyt kolmekymppisiä, yhden vauvan ja yhden taaperon äitejä, ja haaveilevat siitä kolmannesta,joka tehtäisiin " samaan syssyyn" . Elämä ja puheet pyörivät pelkästään vauvojen ja kotona olon ym. ympärillä. He elävät sitä ihanaa, kamalaa pikkulapsiarkea, joka pyörii lasten " huollon" ja vauvantuoksun ympärillä, eivätkä he todellakaan näytä suunnittelevan tai hahmottavan elämäänsä isojen lasten vanhempina. Jo ne asiat, joihin minä olen nyt eskarilaisen kanssa törmännyt (kaverisuhteet, harrastukset, pikku ihastukset, viikkorahan aloittamisen miettiminen jne.) ovat heille ihan vieraita...

Mikäli sanakaan kirjoituksestasi on totta, olette paitsi keskivertoa huomattavasti monilapsisempi perhe myös tolkuttoman rikkaita...Mikäs siinä sitten lasten kulutusta miettiessä, jos kerran rahaa pursuaa ovista ja ikkunoista.

Vierailija:

Mikäli sanakaan kirjoituksestasi on totta, olette paitsi keskivertoa huomattavasti monilapsisempi perhe myös tolkuttoman rikkaita...Mikäs siinä sitten lasten kulutusta miettiessä, jos kerran rahaa pursuaa ovista ja ikkunoista.

Te siis olette kieltäytyneet lapsilisistä? Loistavaa!

Varsinkin pk-seudulla ne kulutuspaineet ovat tosiasia, eikä MIKÄÄN ole kovin halpaa. Teinin kulutus on kieltämättä ihan eri luokkaa kuin taaperon, ja olishan sitä hyvä ajatella jo etukäteen (esim. tekemällä jotain sijoituksia ja säästämällä lasten pikkulapsi-aikana).



Minun ystäväpiirissäni nämä kolmea-neljää lasta suunnittelevat ovat ihan ok-palkkaisia, mutta eivät todellakaan 11. kaltaisia kroisoksia. Isompi perhe vaatii myös isompaa asuntoa (neliöhinnat täällä Helsingissä siinä 3000 euroa/neliö) ja autoa, ja sitten ollaan jokusen vuoden päästä neljän varhaisteinin kanssa isot lainat niskassa...



-13

ja siihen ne jäävätkin. Mutta minulla on kyllä sellainen mielikuva, että ne vaativimmat teinit eivät yleensä tule suurilapsisista perheistä. Isossa laumassa on opittu jakamaan, odottamaan (niin vuoroaan kuin jonkin tavaran hankkimistakin) ja arvostamaan muutakin kuin materiaa. Harva suurperheen lapsi vaihtaisi sisaruksensa viimeisimpiin teinivillityksiin - siis edes silloin teini-ikäisinä.

Mietin tässä että mitä eroa loppuviimeksi on sillä että opettaa parille lapselle ettei kaikkea voi saada

tai usemmalle?

Sehän ei ole kuin pari hassua vuotta ja teinisi onkin jo nuori aikuinen joka muuttaa pois kotoa elämään omaa elämäänsä.



Onhan tässä muutama vuosi aikaa säästää niiden talouden romahduttavien teinivuosien varalle.

Vierailija:

Mietin tässä että mitä eroa loppuviimeksi on sillä että opettaa parille lapselle ettei kaikkea voi saada

tai usemmalle?

Meillä on vanhimmat lapset 11 ja 13 v.

Mistä ihmeestä ajatus, että nuorille syydettäisi rahaa, jotta voisivat sitä " jengissä" kuluttaa.

Kandee pitää hiukan parempaa huolta niistä lapsista. Tuon ikäiset ovat vielä lapsia ja ihan tavallisesti viettävät perjantai iltoja kavereiden ja perheen kanssa.

Meidän lapset eivät pääse (eivät sen puoleen ole pyytäneetkään) notkumaan kauppakeskuksiin tms. Eikä heillä ole ylimääräistä rahaa tuhlattavaksi.

Jotenkin todella kulutuskeskeistä elämäntapaa mainostit. Ei me aikuisetkaan sellaista vietetä ja lapsille se on vierasta.



Leffassa käyvät ehkä 2-5 kertaa vuodessa. Kaupungilla käydessämme käymme syömässä. Huvipuistoon pääsevät kerran vuodessa.

Koulujen järjestämiin discoihin pääsevät silloin kun niitä on ja sinne saavat käyttörahaa.

Karkkipäivärahat saavat viikonloppuna ja kerran kuukaudessa kuukausirahaa.



Eivät lasten kaveritkaan käy notkumassa kulutuspaikoissa. Ihan tavallista nuoren lapsen elämää viettävät harrastuksineen ja kavereiden luona kyläilemällä. Ulkona pyörivät ja tulevat aikaisin kotiin.



Ei musta oo kovinkaan fiksua päästää lapsia notkumaan iltaisin ostoskeskuksiin.

Millä, voi millä, mä kustannan niille kaikki ne mopot, bensat, merkkivaatteet, huipputekniikan ja joka viikonloppuiset bileet kavereiden kanssa. Satojen eurojen kuukausirahat, jatkuvat elokuvissa juoksemiset, hampurilaisateriat jne..



Minä pöljä luulin, että niille riittää normaali elämä, terveellinen ruoka ja kivaa sillai välillä. Ja ettei ihan kaikkea tarvi olla. Kun ei minullakaan ollut.



Miksi tämä sanotaan vasta nyt.... Nyt kun neljä on jo tehtynä ja minä olen liki neljänkymmenen....



Jos näistä adoptois kaksi tai jotain...??? Nyyh, voi lapsiani, voi minua minkä tein....



.............................................................................................................



Jos kommenttini tuntuu typerältä, ei se mitään. Minusta aloituskin oli harvinaisen typerä.