Lue keskustelun säännöt.
Nyt ihmetellään kun ammattikoululaiset eivät sankoin joukoin kansoita korkeakouluja
18.01.2026 |
Miksiköhän näin? Ammattikoulussa opiskellakseen ei tarvitse osata edes lukea - ja nyt ihmetellään miksi nämä eivät ole korkeakouluissa...
Kommentit (60)
Olen kovasti ihmetellyt miksi amiksessa on niin vähän yleisiä opintoja. Historiaa, biologiaa, fysiikkaa ym. tarvitaan ihan jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen (vrt. Iranin mielenosoitukset, koronarokotteet ja ilmastonmuutos).
Käy joskus sijaistamassa niin et enää ihmettele. Yli puolella lukutaito, ymmärtäminen ja keskittymiskyky on sitä luokkaa, että Pupu Tupunakin tarjoaa haasteita.
Sitä suuremmalla syyllä tarvitaan lisää yleissivistäviä opintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan ihmettele. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että tulevaisuudessa puolet ikäluokasta suorittavat korkeakoulutuksen (amk tai yliopisto). Se tavoite ei siis koske vain smiksen käyneitä vaan koko ikäluokkaa, myös ylioppilaita. 25-34-vuotiaista puolella pitäisi olla korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Tietenkin siinä tulee ongelmia. Esim. kaikki pk-seudun amikset pursuavat nyt opiskelijoita, joiden syntymämaa ei ole Suomi. Jos koulustusta on hyvin heikko, on käynyt muutaman vuoden kotimaassaan koulua, missä se ero pitäisi kuroa umpeen? Täällä oli yto-aineiden lisäämisestä. Juu, esim. ruotsi tai englanti ovat kyllä nyt jo erittäin vaikeita heille, jotka eivät ole ennen amista niitä opiskelleet. Se lähtötaso heille on opetella kertomaan oma nimensä ja kysymään, mitä sinulle kuuluu. Toisaalta osalla on niin vahva englanti, joillakin jopa äidinkieli tai toinen kieli, että ei amis-englanti pysty tarjoamaan mitään heille. Matematiikassa sama, että siellä on prosentteja, yhtälöitä, geometriaa. Jos on käynyt Suomessa koko peruskoulun ja pärjännyt hyvin matematiikassa, sehän on naurettavan helppoa amiksessa. Siitä huolimatta hyvin isolle osalle opiskelijoista matematiikka yto-aineena on erittäin vaikea. Riippuu niin paljon siitä aiemmasta matematiikan osaamisesta. Kolmansista maista tulevat eivät välttämättä ole koskaan kuulleet yhtälöistä, ja on laskettu pelkkiä yhteen- ja vähennyslaskuja. Jo jakolaskut tuottavat joillekin suuria vaikeuksia. Samaan aikaan hallitus vaatii, että opiskeluaikoja pitää lyhentää. Miten? Yto-aineiden osuutta ei ainakaan voi lisätä, koska nyt jo ne pidentävät osalla opiskeluaikaa, kun kurssit eivät mene läpi, on tukiopetusta ja pajatunteja, jopa henkilökohtaista erityisopetusta.
Vierailija kirjoitti:
Merkonomilinjan opiskelijat työharjoittelee pari vuotta Prismassa hinnoitellen tavaroita ja hyllyttäen muropaketteja. Yritä siitä oikikseen tai lääkikseen.
No mä olin kunnassa ja pääsin oikikseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen kovasti ihmetellyt miksi amiksessa on niin vähän yleisiä opintoja. Historiaa, biologiaa, fysiikkaa ym. tarvitaan ihan jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen (vrt. Iranin mielenosoitukset, koronarokotteet ja ilmastonmuutos).
Käy joskus sijaistamassa niin et enää ihmettele. Yli puolella lukutaito, ymmärtäminen ja keskittymiskyky on sitä luokkaa, että Pupu Tupunakin tarjoaa haasteita.
Sitä suuremmalla syyllä tarvitaan lisää yleissivistäviä opintoja.
Se on ihan resurssien tuhlausta. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia. Laitetaan paukut mieluummin yläkoulun ja lukion ylöspäin eriyttämiseen niin saadaan Suomen kilpailukykyä kehitettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta ei saa riittäviä taitoja edes ammattikorkeakouluun. Amispohjaiset saavat tehdä kaksinkertaisen työmäärän amkista selvitäkseen, lukiopohjalla onnistuu vasemmalla kädellä. Amiksessa ei enää nykyään opeteta edes muuta kuin ammatillisia kursseja, yleissivistävät opinnot ovat alakoulutasoisia verkkotehtäviä, kuten plus- ja miinuslaskuja, yhdyssanatesti ja yksittäinen ammattisanaston sanakoe. Yleissivistävät aineet voi opiskella amiksessa alle 10 minuutissa.
Olen itse amiksen käynyt ja nyt amk-opiskelija.
Olen kovasti ihmetellyt miksi amiksessa on niin vähän yleisiä opintoja. Historiaa, biologiaa, fysiikkaa ym. tarvitaan ihan jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen (vrt. Iranin mielenosoitukset, koronarokotteet ja ilmastonmuutos).
Oletuksena on, että nämä asiat opitaan jo peruskoulussa, kuten ennen on ehkä tehtykin.
Nykyaikana tätä ei enää oikein voi vaatia ja oppilasaines on todella heikkotasoista. Amiksilta on leikattu jatkuvasti eikä yto-aineiden opettajia ole millään muotoa järkevää enää rekrytä, kun varsinaisia ammatillisia opettajiakin on irtisanottu paljon.
Omalla alallani (hoitoala) opetus oli pääsääntöisesti teamsissa ja lähipäiviä hyvin niukassa. Kursseja tehtiin paljon itsenäisesti ja ryhmätyömuotoisesti ja tehtävät olivat sen tasoisia, että normaaliälyinen teki viikon opiskelut vartissa. Minun valmistumiseni jälkeen lähiopetusta on entisestään vähennetty ja viidestä opettajasta kaksi on irtisanottu, nämä siis ammatillisten aineiden opettajia.
Resursseja ei yksinkertaisesti ole.
Kiittää voit hallitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellinen kirjoittaja oli amiksessa siis vuodet 2020-2022.
Opiskeluaikakin on nopeimmillaan 1,5v-2v, jotkut käyvät vuodessakin.
Ei siinä ajassa ehdi kursseja käydä ja tavoitteena on saada opiskelijat mahdollisimman nopeasti pois koulusta.
Vierailija kirjoitti:
Missä tällaista ihmetellään? Vuosituhannen vaihteessa amiksessa osattiin vielä lukea, mutta ei sieltä silloinkaan lähdetty sankoin joukoin korkeakouluihin.
Nyt ei osata lukea, koska n*kke...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kovasti ihmetellyt miksi amiksessa on niin vähän yleisiä opintoja. Historiaa, biologiaa, fysiikkaa ym. tarvitaan ihan jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen (vrt. Iranin mielenosoitukset, koronarokotteet ja ilmastonmuutos).
Oletuksena on, että nämä asiat opitaan jo peruskoulussa, kuten ennen on ehkä tehtykin.
Oikeastiko peruskoulussa käydään läpi DNA, mRNA, proteiinisynteesi, immuunipuolustus ja muut? Hienoa, mun aikanani ne olivat enemmän lukion juttuja.
Omassa ryhmässäni ei ollut myöskään yhtään maahanmuuttajaa, kaikki olivat kantasuomalaisia tyttöjä. Yksi poika oli hetken ryhmässä, mutta vaihtoi kesken opintojen alaa.
Amkissa meillä on paikkakunnalla hyvin paljon intialaisia ja bangladeshilaisia opiskelijoita englanninkielisissä insinöörikoulutuksissa.
Amiksessa oli ravintola-alalla ja maatalousalalla ukrainalaisia ja venäläisiä opiskelijoita. Tämä Kajaanissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim sähköalalla hyvät palkat ihan amispohjalta, amis "leikkien" läpi, enimmäkseen oppisopimuksella, valmistuminen etuajassa ja sitten tienaamaan. Harvaa kiinnostaa siinä kohtaa lähteä amkkiin vuosiksi kituuttamaan opintotuella, myöhemmin ehtii ja lukeminen saattaa kiinnostaa enemmän kun kasvaa. Sama ilmiö muillakin perinteisillä "poikien aloilla".
Nää duunareiden palkat perustuu siihen että on yrittäjä ja 30 vuoden kokemus, toinen jalka haudassa ja saa yhden hyvän keikan mistä voi sitten laskuttaa. Sitten kahvi pöydässä lähtee huhu liikkeelle kuinka putkari Rane tienaa tonneja joka kuukausi.
Ei ne ole vain tarinoita. Oma työnantajani on amis pohjainen jolla on nyt 30 työntekijää firma tekee vuodesta toiseen 500 000-200 000 euron tulosta. Yksi tuttani on amis ja perusti kanssa firman ja on 20 työtekijää ja tulos 300-100 000 euron välillä vuodessa. Eikä tämä kerro koko totuutta koska kummassakin firmassa on omaisuutta yli miljoonalla eurolla. Mutta kyllin yksin yrittävä putkimies, lvi, autoasentaja tai sähkärikin voi tienata hyvin jos töitä vain riittää.
Vierailija kirjoitti:
Olen kovasti ihmetellyt miksi amiksessa on niin vähän yleisiä opintoja. Historiaa, biologiaa, fysiikkaa ym. tarvitaan ihan jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen (vrt. Iranin mielenosoitukset, koronarokotteet ja ilmastonmuutos).
Oletuksena on, että nämä asiat opitaan jo peruskoulussa, kuten ennen on ehkä tehtykin.
Oikeastiko peruskoulussa käydään läpi DNA, mRNA, proteiinisynteesi, immuunipuolustus ja muut? Hienoa, mun aikanani ne olivat enemmän lukion juttuja.
Kyllähän näitä yleistasoisesti peruskoulussa opiskellaan luonnontieteiden ja terveystiedon tunneilla. Tulevan raksamiehen tai tarjoilijan ei ehkä tarvitse hirveän syvällisesti näitä ymmärtääkään. Lukio on yleissivistävä koulutus jonka tarkoitus on valmentaa korkeakouluun, joten tietysti asiat käsitellään syvällisemmin.
Amiksesta hankitaan ammatti ja ennen tarkoituksena oli oppia toimimaan ammatissa tulevassa työssä. Nykyään amikset pusketaan työpaikoille työnantajien riesaksi ja koulu toimii päivähoitopaikkana.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olisi aikaa opettaa yleissivistäviä aineita lukiotasoisesti, kun muutakaan opetusta ei saa? Opiskelijat pyörivät koululla yksin harjoitushallissa ja opettaja tulee paikalle jos krapulaltaan jaksaa kerran viikossa. Koulua kerran kuukaudessa. Metsurille isketään ensimmäisenä päivänä moottorisaha käteen ilman ohjeistusta ja käsketään mennä puita kaatamaan. Äidinkielessä saat yhden tehtävän jossa käsketään kirjoittaa kokonaisin lausein oma nimi, unelmatyöpaikka ja miltä paikkakunnalta olet kotoisin. Matematiikassa teet yhden kertolaskutestin. Aineenopettajat opettavat kaikkia aloja ja kurssit moodlessa, ei edes etätunteja. Et koskaan näekään aineenopettajaa. Voit palauttaa äidinkielen esittelytehtävän vaikka wilmaviestinä ja siitä saat arvosanan. Opettaja irtisanotaan kesken lukukauden eikä uutta saada ja tulee toiselta paikkakunnalta teams-opettaja joka pitää tunnin kerran kolmessa kuukaudessa.
Ajanhukkaa. Silti voit saada kiitettävän todistuksen jos olet paikalla teamsissa kerran kuussa ja muistat mennä harjoittelupaikkaasi ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kovasti ihmetellyt miksi amiksessa on niin vähän yleisiä opintoja. Historiaa, biologiaa, fysiikkaa ym. tarvitaan ihan jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen (vrt. Iranin mielenosoitukset, koronarokotteet ja ilmastonmuutos).
Oletuksena on, että nämä asiat opitaan jo peruskoulussa, kuten ennen on ehkä tehtykin.
Oikeastiko peruskoulussa käydään läpi DNA, mRNA, proteiinisynteesi, immuunipuolustus ja muut? Hienoa, mun aikanani ne olivat enemmän lukion juttuja.
Kyllähän näitä yleistasoisesti peruskoulussa opiskellaan luonnontieteiden ja terveystiedon tunneilla. Tulevan raksamiehen tai tarjoilijan ei ehkä tarvitse hirveän syvällisesti näitä ymmärtääkään. Lukio on yleissivistävä koulutus jonka tarkoitus on valmentaa korkeakouluun, joten tietysti asiat käsitellään syvällisemmin.
Ilman jonkinlaista ymmärrystä yllä mainituista asioista ei voi ottaa kantaa esim. koronarokotteeseen vaan uskotaan kaikenlaisia huuhaateorioita. Nykyään ihmisellä on oltava valtavan hyvä yleissivistys voidakseen olla täysipainoinen yhteiskunnan jäsen. Ei kaikki voi tähdätä vain ammattipätevyyden saavuttamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Merkonomilinjan opiskelijat työharjoittelee pari vuotta Prismassa hinnoitellen tavaroita ja hyllyttäen muropaketteja. Yritä siitä oikikseen tai lääkikseen.
Olet käsittänyt väärin. Merkonomi voi suunnata lähinnä omalle alalleen eli parhaiten vaikkapa kauppakorkeakouluun. Merkonomiopinnoissa ei voi mitenkään olla lääketieteen opintoja.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ihmettelee? Amis on suurelta osin päivähoitopaikka kognitiivisesti vähemmän kyvykkäälle ainekselle.
Se johtuu löyhennetystä opetussuunnitelmasta peruskoulusta alkaen. Perustietojen ja -taitojen oppiminen on korvattu pellemeiningillä ja samaa pellemeinikiä näkee lukiossakin: pari lausetta kirjoitetaan mukamas esseevastauksina, vielä on epäselvää onko Afrikka valtio vai maanosa, prosenttilaskut ja yhtälöt ovat edelleen tuntemattomia, vaikka olisi pitänyt omaksua jo yläkoulussa, ja vanhemmat pommittavat opettajia vaatien, ettei saa niin paljoa isoja kokonaisuuksia antaa opiskelijalle tajuamatta, että yhdessä kokeessa tullaan suorittamaan kokonaisuuksia, joten sen omaksuminen on aloitettava varhain ennen h-hetkeä.
Amiksesta mennään amk ja lukiosta yliopistoon. Mikä tässä on epäselvää? Amk on AMMATTIkorkeaKOULU. Ei ole tarkoitus että lähihoitaja menee lääkikseen tai putkari dippainssiksi.
Lähäri menee sairaanhoitajaksi, merkonomi tradenomiksi, sähköasentaja amk-sähköinssiksi, lastenhoitaja vaka-sosionomiksi jne.
Vierailija kirjoitti:
Merkonomilinjan opiskelijat työharjoittelee pari vuotta Prismassa hinnoitellen tavaroita ja hyllyttäen muropaketteja. Yritä siitä oikikseen tai lääkikseen.
Tradenomina päädyttiin kaupan kassalle ja tunnen muitakin kohtalotovereita. Tradenomit ja merkonomit kilpailevat samoista paikoista, kun edes tradenomit eivät saa tasoaan vastaavaa työtä. Jos olisin aiemmin tiennyt todellisuuden, niin olisi jäänyt koko tradenomin tutkinto opiskelematta.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ihmettelee? Amis on suurelta osin päivähoitopaikka kognitiivisesti vähemmän kyvykkäälle ainekselle.
Kyllä se on niin, ettei siellä amiksessakaan ihan pöhköin pärjää ottaen huomioon, miten paljon koulunkäynti on muuttunut. On itseohjautuvuutta, etäpäiviä jne. Kyllä siinä pitää itse osata suunnitella oppimistaan ja työtään sen sijaan, että jäisi sohvalle makaamaan. Ei tule mieleen yhtään ammattiakaan, jossa nykyään pärjäisi ilman koulutusta sekä luku- ja kirjoitustaitoa.
Ihan esimerkkinä kaupan kassalla ei täysin pöhkö voi työskennellä, vaikka olisi miten paskaa työtä monien mielestä, vaan työssä pitää selviytyä välillä epäloogisesti käyttäytyvien asiakkaiden kanssa, tuntea erilaiset järjestelmät ja kuriiripalvelut (mm. Veikkaus, Posti, Wolt) ja laskea rahaakin. Mitä pienempiin paikkoihin mennään, sitä enemmän pitää osata itsenäisesti tehdä erilaisia töitä, hyllyttää, palvella asiakkaita, ottaa vastaan pakettilähetyksiä ja noutoja jne.
Monimutkaista säätämistä monet suorittavan tason työtkin pitävät nykyään sisällä näin digitalisaation aikakaudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkonomilinjan opiskelijat työharjoittelee pari vuotta Prismassa hinnoitellen tavaroita ja hyllyttäen muropaketteja. Yritä siitä oikikseen tai lääkikseen.
Ystäväni tytär kävi "vain" amiksen, ja valmistui lähihoitajaksi. Muutaman vuoden päästä häki lääkikseen ja pääsi. Ja on jo valmistunut sieltä ja erikoistunutkin.
Samoin tunnen erään toisen lähärin, joka opiskelee nykyään oikiksessa.
Totuus: ei päässyt, etkä tunne
Käy joskus sijaistamassa niin et enää ihmettele. Yli puolella lukutaito, ymmärtäminen ja keskittymiskyky on sitä luokkaa, että Pupu Tupunakin tarjoaa haasteita.