Kuka oikeasti haluaa asua työmaakopin muotoisessa yksiössä jossa yhdellä sivulla on sänky ja sohva ja toisella puolella keittiötaso?

Ei kai niissä kukaan vapaaehtoisesti asu. Mutta kaikilla ei ole varaa parempaan.

Hyvä että on "ahneita" sijoittajia, jotka tarjoavat noita vuokralle.

Jos APtä vituttaa niin osta kaksioita ja tarjoa halvemmalla vuokralle ne.

AP on vasentunut

Samaan aikaan talous pitäisi saada kasvuun eli ihmiset ostamaan tavaraa joka mahtuu minne? 

Mun poika asuu sen tapaisessa noin 4 kertaa 7 metriä. Ihan kiva. Kun tullaan sisään, vasemmalla on kaapistoa n.2,5m, oikealla kph n.1,7m kertaa 2,3m, kylppärin seinän pituinen keittiökaapisto huoneen puolella plus pyörillä kulkeva reilun metrin pituinen saareke, jonka paikkaa voi siis vaihtaa. Jää siis vielä noin 4 kertaa 4 metrinen tila, jossa pojalla on kaksi 80cm runkopatja muodostaen kulmasohvan. Tarvittaessa voi laittaa vierekkäin. Lisäksi mahtuu klahvipöytä, tuolit, hylly ja nojatuolikin.

Tilapäisesti paikaksi käy oikein hyvin. Esimerkiksi opiskeluvuosiksi.

Alkoholisoituneen poikamiehen unelmakämppä.

Eihän niissä kukaan pitkään jaksakaan asua ja miuttaa isompaan jos vain voi.

Minä. Olen keski-ikäinen sinkku enkä halua maksaa neliöistä, koska haluan käyttää rahani muihin asioihin. Lisäksi haluan asua tietyllä asuinalueella, jossa asuminen ei tule koskaan olemaan halpaa.

Voisin hyvin yrittää hakea kaupungilta asuntoa itä-Helsingistä, saisin samalla rahalla varmasti vähintään tuplasti enemmän tilaa. 

Elämä on valintoja ja olen onneksi itse pystynyt tekemään omat valintani omien tarpeitteni ja mielihalujeni mukaisesti. Muiden mielipiteillä ei ole oikeasti mitään väliä. 

Mä asuin nuorena yksiössä joka oli 18m2 kokoinen.

Hemmetin kiva kämppä asua kun oli rauhallinen sijainti ja palvelut lähellä silti. Kertoisko joku että mitä ihmisen pitää kotona tehdä tai millä tavaralla se kämppä oikein pitää täyttää, kun jokaiselle tarvitaan vähintään 50m2 tilaa ?

Ihan hyvin riittäisi 24 neliötä, olin kerran sellaisessa vuokralla, yhtään enempää tilaa ei tarvitse mihinkään.

Miksi suomalaiset ovat itsaritilastojen kärkikansaa vuodesta toiseen, vaikka vauvapalstan mukaan joka heppu tienaa yli sata tonnia vuodessa ja asuu vähintään 250m2 asunnossa?

Ja silti vitsaillaan "itsemurhayksiöistä".

Ketä oikeasti vaivaa se, miten muut asuu ja paljonko siitä maksaa?

26 neliötä on ruhtinaallisesti. Pienimmät on 15 neliön "tehoyksiöitä", tosin niissä taitaa olla parvi sängylle.

Minä 😎 tai on täs sentään 32,5 neliötä 

Olen asunut aikuisiällä 11 asunnossa, eli muuttanut noin 3 vuoden välein. Rahan puolesta luontevin asunto minulle olisi kolmio. Kaksi kertaa olen sellaista kokeillut, mutta palannut aina yksiöön. Se on minulle paras asumismuoto.

Ero tuohon otsikon kämppään on keittokomero. Ei tarvitse nukkua ja kokata samassa tilassa.

Asunnon hankkiminen on aina optimointia sijainti vs neliöt. Jos haluaa sinne missä on elämää esimerkiksi nuorempana niin sitten sitä aikaa vietetään kodin ulkopuolella, eikä haittaa vaikka neliöitä on vähemmän. Vanhempana sitten halutaan kotonakin olla enemmän, joten muutetaan kauemmas ja saadaan samalla rahalla enemmän neliöitä.

Olen Töölössä itse aikoinaan asunut 21 m2 parvellisessa yksiössä. Hyvin viihdyin opiskeluaikana. Kyllä siellä tupareissa aikoinaan oli varmaan 20 henkeä. ;) Ja tunnelma oli lämmin. Nyt on 180 m2 ja Helsingissä asun edelleen, mutta keskustaan on 10 km. 

Turhaa valitusta. Tuon kokoinen asunto on hyvä nuorelle ihmiselle. Toinen vaihtoehto olisi hiukan isompi asunto, joka jaetaan kämppiksen kanssa. Kumman siis otat: 10 neliötä lisää ja kämppis vai pienempi asunto yksin.

Olen nuorena asunut mieheni kanssa 31 neliöisessä yksiössä. Mahduimme ihan hyvin emmekä kokeneet asuntoa liian pieneksi. Tavaraa ja rahaa ei ollut paljoa, joten asunto oli juuri sopiva meille.

Oikeasti se on se kuuluisa Joku.

"loordi" ainakkin?