Tää on tosi vaikea myöntää, mutta puoliso vie mun elämänilon
12 vuotta yhdessä. 5 vuotta sitten puoliso masentui. Sen jälkeen kaikki on mennyt huonompaan suuntaan. Nykyään vaan odotan että se olisi poissa kotoa.. Mutta eihän se ole. Aina negatiivisuudellaan pilaamassa kodin ilmapiirin. Kaikkea on kokeiltu, mikään ei auta.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran se kirpaisee. Mieti miten tuo ilmapiiri vaikuttaa kasvavaan lapseesi.
Huono ilmapiiri on parempi kuin se, että lapsen vanhempi heitetään pois sairastumisen takia.
Nyt et kyllä tiedä yhtään mistä puhut. Masentunut sairastuttaa koko perheen. Itse erosin masennukseen sairastuneesta ja oli elämäni yksi järkevimmistä päätöksistä.
Vierailija kirjoitti:
Kerran se kirpaisee. Mieti miten tuo ilmapiiri vaikuttaa kasvavaan lapseesi.
Ero.
Vierailija kirjoitti:
Samanlainen tunne. Vaimo ei sytytä enää millään. En ole tänäänkään sanonut hänelle sanaakaan vaikka oltu puoli päivää yhdessä kotona.
Se että seksiaddikti lähtee on vaimon etu.
Mitä tarkoittaa käytännössä sanonta "niin myötä kuin vastamäessä?"
Pistän paremmaksi; äiti ollut toksisen narsisti isäni kanssa naimisissa 40 vuotta, 7 vuotta sitten äitini keho sanoi itsensä irti kaikesta siitä tuskasta, sttessistä, harmista ja sai aivokalvotulehduksen, sen jälkeen äiti masentui ja ei enää voinut olla kotiorjana, isä sai raivarin siitäkin, teetätti silloiselle 12 wee pikkusiskolle kotihommia, minä tulin usein toiselta paikkakunnalta auttamaan. Eli jossain vaiheessa säkin posahdat pointti oli siis tää.
Potki negatiivinen loinen pihalle. Etsiköön itselleen asunnon ja myrkyttäköön siellä itseään.
No mitä olet itse tehnyt sen hyväksi ettei kodin ilmapiiri olisi niin negatiivinen? Huitelet omissa menoissasi ja jätät kotityöt ja lasten kasvatuksen puolisolle?
Menee se elämänilo masentumattomankin kanssa, jos ette pysty kohtaamaan toistenne tarpeita ja omianne. Älä ensimmäiseksi hajota perhettä, kehitä keinoja tuulettumiseen. Voitte myös siirtyä kahden kämpän systeemiin eroamatta kokonaan, jos se auttaisi, mutta ennen sitä kokeilisin kaikkea muuta. Jos tämä tuntuu liian kalliilta ja mutkikkaalta, mitä ajattelit eron olevan?
Kun puolisolla on masennusdiagnoosi, olette varmaankin keskustelleet sen vaikutuksista arkeen ja miten ongelmia ratkotaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran se kirpaisee. Mieti miten tuo ilmapiiri vaikuttaa kasvavaan lapseesi.
Huono ilmapiiri on parempi kuin se, että lapsen vanhempi heitetään pois sairastumisen takia.
Kyllä masentunut sen tajuaa, ettei ole oikein että muut joutuvat kärsimään. Lasta voi tavata silloin, kun on parempi vaihe sairaudessa. Sairas on kuormittava puolisolle, joka kuitenkin on aikuinen. Voi vain kuvitella, miten tuo vaikuttaa lapseen, jolla ei ole vielä aikuisen keinoja asioiden käsittelyyn.
Jos tuota ei ymmärrä, on kysymys itsekkyydestä, ei masennuksesta.
Masentuneisuutta on monenlaista eikä kaikki oireile samalla tavalla. Jos lapselle opetetaan, että sairastunut ihminen pitää hylätä, niin ei kyllä paskempaa empatiakasvatusta voi kuvitella. Oksettavaa suoraan sanoen. Pahimmassa tapauksessa ajetaan masentunut itsetuhoon, sen sijaan, että ollaan läsnä ja autetaan.
Meillä taas puolison vainoharhaisuus ja pahentuneet lapsuusajan traumat on ajanut minut masennuskierteeseen ja lääkkeiden syöjäksi. Lasten takia sinnittelen, enkä halua erota.
Onko myös mahdollista että puolison masennus johtuu kadonneesta elämänilosta, jonka joku vei?
Joten miksi jatkat? Sinulla on vain 1 elämä...
Kun olin masentunut ja hoidon piirissä, kysyttiin siellä usein haluaisiko puolisoni osallistua keskusteluihin. Ehkä teillä voisi myös olla tällainen mahdollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa käytännössä sanonta "niin myötä kuin vastamäessä?"
Ei se käytännössä mitään tarkoita. Pelkkä korulause, jolla on painostettu ihmisiä pysymään yhdessä aikana, jolloin avioero oli syntiä.
Kenenkään ei tarvitse uhrata ainoaa elämäänsä suhteessa, jossa ei halua olla. Mistään syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlainen tunne. Vaimo ei sytytä enää millään. En ole tänäänkään sanonut hänelle sanaakaan vaikka oltu puoli päivää yhdessä kotona.
Se että seksiaddikti lähtee on vaimon etu.
Miksi vaivaudut vastaamaan trollinaikkoselle? Oletko jotenkin i...dio..ootti kenties?
Vierailija kirjoitti:
Masentuneisuutta on monenlaista eikä kaikki oireile samalla tavalla. Jos lapselle opetetaan, että sairastunut ihminen pitää hylätä, niin ei kyllä paskempaa empatiakasvatusta voi kuvitella. Oksettavaa suoraan sanoen. Pahimmassa tapauksessa ajetaan masentunut itsetuhoon, sen sijaan, että ollaan läsnä ja autetaan.
Meillä taas puolison vainoharhaisuus ja pahentuneet lapsuusajan traumat on ajanut minut masennuskierteeseen ja lääkkeiden syöjäksi. Lasten takia sinnittelen, enkä halua erota.
Teette omista lapsistanne sairaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentuneisuutta on monenlaista eikä kaikki oireile samalla tavalla. Jos lapselle opetetaan, että sairastunut ihminen pitää hylätä, niin ei kyllä paskempaa empatiakasvatusta voi kuvitella. Oksettavaa suoraan sanoen. Pahimmassa tapauksessa ajetaan masentunut itsetuhoon, sen sijaan, että ollaan läsnä ja autetaan.
Meillä taas puolison vainoharhaisuus ja pahentuneet lapsuusajan traumat on ajanut minut masennuskierteeseen ja lääkkeiden syöjäksi. Lasten takia sinnittelen, enkä halua erota.
Teette omista lapsistanne sairaita.
No, olen nähnyt ihan tarpeeksi eroperheistä kasvaneita ongelmanuoria, joten sen haluan välttää loppuun asti. Voin olla ehkä väärässä, kun luulen tämän olevan parempi ratkaisu. Olen kuitenkin itse kasvanut perheessä, joka nykyään tuomittaisiin välittömästi erokypsäksi. Vanhempani eivät kuitenkaan eronneet. Ehkä se on sitten sattumaa vaan, ettei minusta tullut mitään sairasta nuorisorikollista.
Samanlainen tunne. Vaimo ei sytytä enää millään. En ole tänäänkään sanonut hänelle sanaakaan vaikka oltu puoli päivää yhdessä kotona.