Meni perhe ja talo
Vaimo lähti elokuussa uuden miehen matkaan, otti lapset mukaansa. Talo meni kaupaksi joulun korvilla, saatiin 120 000 ostohintaa alempi tarjous. Nyt on ainoastaan velkaa ja vuokrakaksio. Lapsiakaan ei halua minun tapaavan.
Mitä tässä voi enää nelikymppisenä tehdä? Juoda itsensä hengiltä?
Tätä v*tutuksen määrää ei voi sanoin kuvailla.
Kommentit (125)
NImen omaan viinaa ja näytä mahdollisimman surkealta luuserilta, tuo se esille tyrkytä sitä. Tämä laukaisee jotain kummaa, viinaa ? kyllä, juuri näin. Tee nyt vaan mitä sanoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhan päivästä mussutusta ihmisillä xD ero on jo tullut mikään sitä ei muuta vaikka se ois mitä tahansa virheitä teheny. Ja hirveitä oletuksia vaihteeksi. Perus suomalaista idiotismia kukaan tiedä tilanteesta yhtään mitään ja olettaa asioita omasta päästään. :D
Virheistä voi oppia, jos niin haluaa. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta tulevaisuuteemme me kaikki voimme vaikuttaa.
Luitko tän jostain teepussista?
Hyvä heitto. Ikävä kyllä omalla kohdallani elämä on tuon ihan kyllä piikkiruoskalla selkään hakannut...
Vierailija kirjoitti:
No about 50% avo/avioliitoista päättyy eroon nykyään. Et ole yksin. Ota vaan rohkeasti yhteyttä vanhoihin kavereihin koska aika monelle muullekin käy näin. Sekä naisille että miehille. Laki määrittelee kyllä miten lapsia voi tavata, paitsi jos onoikeasti mokannut esim väkivallalla tai päihteillä.
Toinen asia on tuo ,että nuorten ihmisten pitäisi tajuta että niitä ystäviä/kavereita ei pitäisi hukata niihin ruuhkavuosiin, koska kaikille eri elämäntilanteet sattuu eri aikoihin ja täytyy yrittää muistaa myös muuta kuin se oma perhe-kupla. Se kun ei kanna loputtomiin,ihmiset eroavat, kuolevat, sairastuvat ja sille ei mitään vaan voi. Tätä on aina tapahtunut ja tulee tapahtumaan jatkossakin.
Voimia sinulle ap, pidä nyt itsestäsi huolta mahdollisimman hyvn , älä missään nimessä etsi mitään "uutta naista", opettele tuntemaan itsesi ja se mitä haluat elämältä, ja toteuta niitä omia toiveistasi, niitäkin varmas
Laastarisuhde on hyvä tapa päästä eteenpäin. Turha sen voimaa vähättellä.
Taistele lapsistasi ahnetta vieraannuttajaa vastaan. Itse samassa tilanteessa.
M42
Vierailija kirjoitti:
Muutaman ketjun lukeneena, joissa mies on tehnyt naiselle yhtä sikamaiset temput, tyyliin häipynyt ja jättänyt koko perheen sanomatta mitään.... on kyllä hauska kontrasti.
Siellä joukolla haukutaan, että miehet ovat sikoja, tarvitset terapiaa ja keskusteluapua, kauheaa miten se kehtaa, jne. Täällä vaan todetaan että ihan normaalia elämää, mene vaikka salille :D Salille meneminen ei välttämättä ole huono neuvo, mutta voisiko samaan hengenvetoon myöntää, että se keskusteluapu ei ehkä ole miehille yhtä tehokas keino, ja että he eivät välttämättä ole tunnevammaisia sikoja, kun eivät ole jatkuvasti puhumassa ongelmistaan. Varsinkin kun usein se vastaus on, että ole mies ja ota itseäsi niskasta kiinni.
T. ohis
Näin naisena voin todeta että asioiden jauhaminen terapiassa on kyllä aika usein ojasta allikkoon menemistä. Monelle paras tapa on rypeä hetki itsesäälissä, todeta asioiden tila ja sen jälkeen toimia tavalla tai toisella. Oli sitten nainen tai mies.
Aloittajalle sanoisin, mikäli hän ketjua vielä seuraa, että käy ne oikeustaistelut lapsista, vaikka ne raskaita ovat. Niillä on kuitenkin loppupelissä suuri merkitys lapsille. Tulevaisuudessa he tietävät, että isä välitti niin paljon, että oli valmis taistelemaan asian puolesta. Tiedän parikin vieraannuttamistarinaa tuttavapiiristä, jossa isä taisteli, muttei nähnyt lastaan / lapsiaan vuosiin. Kummassakin tapauksessa lasten täysi-ikäistyttyä lapset ottivat isään yhteyttä. Äidin tarinat eivät vaikuttaneet enää mitään, vaan lapset näkivät niiden läpi. Silloin se isän taistelu oli merkki heille, että kaikesta huolimatta isä halusi heidät. Nykyään kummassakin perheessä lasten välit äitiinsä ovat aika lailla poikki, mutta isänsä kanssa ovat läheisiä.
Sääliksi kyllä kävi ja lujaa eteenkin sitä sitä tuttavaperheen isää, joka rakensi koko elämänsä sen lapsesta taistelun ympärille ja kävi sitä taistelua 15 vuotta. Ja niinhän siinä sitten kävi, että kun poika täytti 18, niin hän saman tien muutti isänsä luokse. Aloittajan toivon lasten vuoksi taistelevan, mutta samaan aikaan rakentamaan uutta elämään itselleen vaikka sitten jossain muualla. Ei ne kaksi asiaa toisiaan pois sulje, vaikka nyt siltä tuntuu. Tuskinpa tuosta nimittäin enää mihinkään vuoroviikkoasumiseen siirrytään.
Eli summa summarum, ei lapset ovat tyhmiä. Melko yleistä on, että lapset näkevät aikuistuttuaan vieraannuttajan pelin ja laittavat jopa välit poikki heidän kanssaan. Sillä sairaitahan sellaiset vieraannuttajat ovat päästään. Silloin toinen vanhempi on kovaa valuuttaa, mikäli hän on osoittanut koko ajan haluavansa olla yhteydessä lapsiinsa, vaikkei ole saanut.
No voi voi...kannattaa ehdottomasti katkeroitua, kun kenellekään muulle ei ole koskaan tapahtunut mitään vastaavaa. Valittamalla ne asiat aina paranee. E muuta kuin profiili Tinderiin ja kaatamaan kaikki paska treffikumppanin päälle, niin ne muutkin tekee.
Laastarisuhde on hyvä tapa päästä eteenpäin. Turha sen voimaa vähättellä.
Laastarisuhteet on itsekeskeisten kusipäiden hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Laastarisuhde on hyvä tapa päästä eteenpäin. Turha sen voimaa vähättellä.
Laastarisuhteet on itsekeskeisten kusipäiden hommaa.
Mene muualle jeesustelemaan...
Osoititko vaimollesi ja lapsillesi avioliiton aikana että he olivat sinulle tärkeitä vai piditkö heitä itsestään selvyytenä. Oliko teillä tasa-arvoinen parisuhde vai oliko vaimosi sinulle vain kotiorja ja lastenhoitaja. Kannattaa jossakin vaiheessa raadollisen rehellisesti arvioida mikä meni pieleen ja millä tavalla olitte epäsopivia. Osaat sitten ensikerralla valita ja toimia paremmin. Se että syytät vain vaimoasi kaikesta ei vie asioita eteenpäin. Kyllä parisuhteessa ja suhteessa lapsiin on ollut jotain pielessä jos hän ei halua sinun tapaavan lapsiasi eivätkä ilmeisesti lapsetkaan ole kiinnostuneita sinua tapaamaan.
Vierailija kirjoitti:
No voi voi...kannattaa ehdottomasti katkeroitua, kun kenellekään muulle ei ole koskaan tapahtunut mitään vastaavaa. Valittamalla ne asiat aina paranee. E muuta kuin profiili Tinderiin ja kaatamaan kaikki paska treffikumppanin päälle, niin ne muutkin tekee.
Ei tule nyt ketään tuttua mieleen, jolle näin olisi käynyt.
Tää baari kun suljetaan yhdeksältä
taas varjoksi liityn varjojen mukaan
ja syrjässä kyselen elämältä:
"Mua tunteeko missään kukaan?"
Ei jaksanut nainen, se otti ja lähti
Vei lapsen, se meni kuin ohjelman mukaan
Nyt vastaa, jos vastaa, vain iltatähti:
Mua tarvitseeko siis kukaan?
"Aloittajalle sanoisin, mikäli hän ketjua vielä seuraa, että käy ne oikeustaistelut lapsista, vaikka ne raskaita ovat. Niillä on kuitenkin loppupelissä suuri merkitys lapsille. Tulevaisuudessa he tietävät, että isä välitti niin paljon, että oli valmis taistelemaan asian puolesta. Tiedän parikin vieraannuttamistarinaa tuttavapiiristä, jossa isä taisteli, muttei nähnyt lastaan / lapsiaan vuosiin. Kummassakin tapauksessa lasten täysi-ikäistyttyä lapset ottivat isään yhteyttä. Äidin tarinat eivät vaikuttaneet enää mitään, vaan lapset näkivät niiden läpi. Silloin se isän taistelu oli merkki heille, että kaikesta huolimatta isä halusi heidät. Nykyään kummassakin perheessä lasten välit äitiinsä ovat aika lailla poikki, mutta isänsä kanssa ovat läheisiä.
Sääliksi kyllä kävi ja lujaa eteenkin sitä sitä tuttavaperheen isää, joka rakensi koko elämänsä sen lapsesta taistelun ympärille ja kävi sitä taistelua 15 vuotta. Ja niinhän siinä sitten kävi, että kun poika täytti 18, niin hän saman tien muutti isänsä luokse. Aloittajan toivon lasten vuoksi taistelevan, mutta samaan aikaan rakentamaan uutta elämään itselleen vaikka sitten jossain muualla. Ei ne kaksi asiaa toisiaan pois sulje, vaikka nyt siltä tuntuu. Tuskinpa tuosta nimittäin enää mihinkään vuoroviikkoasumiseen siirrytään"
Palstan mukaanhan vieraannuttamista ei ole olemassa, korkeintaan isät itse vieraannuttavat itsensä...
Mietin, josko moni mies tosiaan mieluummin katkaisee välit ja aloittaa uuden elämän tai tekee uudet lapset jonkun muun kanssa sen sijaan, että tuhoaa itsensä ja omaisuutensa oikeustaisteluissa.
Ei tuokaan hyvältä diililtä kuulosta, että tappelet 15 vuotta huoltajuudesta, ja kun lapsi on täysi-ikäinen, hän on käytännössä täysin vieras ihminen, joka asuu muutaman kuukauden nurkissa, ennen inttiin menoa ja omilleen muuttoa. Ei kiitos.
Tuntuu siltä, että tässä on satutettu jo ihan tarpeeksi, en haluaisi antaa muijalle sitä iloa, että voi vielä lasten kautta yrittää satuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Etsi uusi nainen jolla on asunto, ole kiltti ja kohtelias sekä pane ahkerasti ja hyvin niin, tadaa, sulla on katto päänpäällä loppuelämäksi.
Äläkä unohda kotitöitä.
Tämä se miehiltä unohtuu. Kuvitellaan, ettei naista tarvitse huomioida ja sitten naaras löytääkin uuden, paremman. Naisten markkinat.
Itse en kyllä ymmärrä tuota lasten vieraannuttamista ollenkaan. Kuka vanhempi haluaisi ehdoin tahdoin olla yksinhuoltaja. Taitaa näiden taustalla aika usein kuitenkin olla se että toinen vanhempi ei ole välittänyt lapsistaan ollenkaan eikä osallistunut heidän hoitoon mitenkään. Eron jälkeen lapset kuitenkin muuttuvat tälle toiselle vanhemmalle kultaakin arvokkaammiksi vaikka mitää suhdetta heihin ei ole aiemmin muodostunut eivätkä lapset sen takia edes haluaisi mennä tämän vanhemman luokse.
Vierailija kirjoitti:
Osoititko vaimollesi ja lapsillesi avioliiton aikana että he olivat sinulle tärkeitä vai piditkö heitä itsestään selvyytenä. Oliko teillä tasa-arvoinen parisuhde vai oliko vaimosi sinulle vain kotiorja ja lastenhoitaja. Kannattaa jossakin vaiheessa raadollisen rehellisesti arvioida mikä meni pieleen ja millä tavalla olitte epäsopivia. Osaat sitten ensikerralla valita ja toimia paremmin. Se että syytät vain vaimoasi kaikesta ei vie asioita eteenpäin. Kyllä parisuhteessa ja suhteessa lapsiin on ollut jotain pielessä jos hän ei halua sinun tapaavan lapsiasi eivätkä ilmeisesti lapsetkaan ole kiinnostuneita sinua tapaamaan.
Ei ollut kotiorja, hän on itsekin työelämässä. En tiedä onko provo, mutta ei ole juuri nyt aikaa tai energiaa jäädä pohtimaan avioliittoa, koska prioriteetti on selvitä huomiseen ja ylihuomiseen. Kuten sanoin, ei paljon naiset kiinnosta tällä hetkellä.
Mielestäni teki aika ikävän tempun ja todennäköisesti myös petti. Suhteesta voi lähteä myös eri tavalla. Pikkuisen jää sellainen maku viestistäsi, että yrität exää jotenkin puolustella. Paha maku on.
Vaimo ei menee lastensa kanssa JOS ei ole tapahtunut tosi pahoja asioita. Henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Mutta toinen vaihtoehto on että vaimosi on narsisti
tee itsellesi kostobody/kostoelämä. Eli pullon korkki pysyvästi kiinni, alat taistella lapsistasi ja oikeudestasi tavata heitä, elät kurinaaisesti, alat pistämään ylimääräiset rahat sijoitukseen, varastt pikkuhiljaa. Siinä samalla alat vain sinnikkäästi deittailla naisia ja kohtelet hetä hyvin ajatellen, että ovat kuitenkin parempi versio itsestäsi, silloin kunnioitus toista kohtaan tulee kuin itsestään. Pian olet parisuhteessa ja vähän sen jälkeen taloudellinenkin tilanne alkaa parantua sijoitusten myötä. Elämäsi muuttuu paremmaksi.
NIIN MITÄ SINÄ TEIT, että ero tuli?
Älä huoli, tulee menemään monelta muultakin kuluvan vuoden aikana