Meni perhe ja talo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhan päivästä mussutusta ihmisillä xD ero on jo tullut mikään sitä ei muuta vaikka se ois mitä tahansa virheitä teheny. Ja hirveitä oletuksia vaihteeksi. Perus suomalaista idiotismia kukaan tiedä tilanteesta yhtään mitään ja olettaa asioita omasta päästään. :D

Virheistä voi oppia, jos niin haluaa. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta tulevaisuuteemme me kaikki voimme vaikuttaa.

Luitko tän jostain teepussista? 

Vierailija kirjoitti:

Etsi uusi nainen jolla on asunto, ole kiltti ja kohtelias sekä pane ahkerasti ja hyvin niin, tadaa, sulla on katto päänpäällä loppuelämäksi. 
Äläkä unohda kotitöitä. 

Romanttisuus, keskustelutaito ja kauniit sanat myös tärkeitä. Vietät myös naisen kanssa mielellään aikaa. Ja tosiaan osallistut kotitöihin, kuten tuossa neuvottiin. Kiinnität myös huomiota ulkonäköön. Treenaat lihaskuntoa ja käyt lenkillä. Syöt kutakuinkin terveellisesti. Mieli paranee tehokkaasti, energia lisääntyh ja kohta sulla on tunne, et pystyt mihin vaan. 

Paskoit siis kaiken

Pidät huolta sinäkin lapsista ei muija sitä voi estää! Korkki kiinni,,, ei ole hääviä juoppo olla,pidä ittes miehenä.

Vierailija kirjoitti:

Laita Ap nyt ihan ensimmäiseksi se korkki kiinni. Mieluiten pysyvästi, mikäli haluat tosta suosta nousta.

Joo siis en mikään suurkuluttaja ole koskaan ollutkaan. Se hengiltä ryyppääminen on vaan suomalainen kansanperinne. On itsemurhakin käynyt mielessä tässä syksyn/talven aikana, mutta en kyllä viinalla toteuttaisi. Hidasta ja kallista puuhaa. Vähän sama kuin yrittäisi vetäisi liikaa röökiä ja vaahtokarkkeja kuoleman toivossa. Sitä huomaa helposti elävänsä vuosikymmenen jos toisenkin näillä metodeilla.

Muista , että vaikka nyt on näin, elämäsi voi olla ihan erilaista 10-15 vuoden kuluttua. Ei se samanlaisena ikinä jatku. Laitat vaikka tuottavan verkkokaupan pystyyn. Ryvet ensin hetken itsesäälissä. Se on sallittua. Et mahda tilanteelle mitään. Sitten äijä hyvään kuntoon. Ja siitä se lähtee. Saatpahan nyt ainakin rauhaa ja elää omannäköistä elämää. Lapsiarjessa ei tuota ole. Ja lapset kasvavat kuitenkin tosi äkkiä aikuisiksi. Sitten ei lupia enää tarvita tapaamisiin. Ja usein kaipaavat eniten sitä, joka oli poissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tavallista elämää tuo. Tapahtuu joka vuosi vaikka kuinka monelle miehelle ja naiselle. Elämä jatkuu. Ole hyvä isä lapsillesi, vaikka et heitä tapaisi. Älä hauku äitiä äläkä syyllistä lapsia tilanteesta tai vaadi heitä ottamaan sinun puolta. Pysy kokonaan erossa päihteistä. 

 

Niin. Työelämä vaan aivan jäätävää p@skaa viime aikoina, olen sitä sietänyt perheen takia, josko tämä joskus muuttuisi paremmaksi. Sitten käy näin. Omat menot ja kaverit pikkuhiljaa jääneet vaimon ja lasten vaatimusten jalkoihin, ja nyt huomaan että olen melkolailla yksin.

Joo ymmärrän, että ota itseäsi vaan niskasta kiinni, jne, mutta millä ihmiset oikeasti vastaavassa tilanteessa motivoivat itseään elämässä eteenpäin? Kun ei ole oikein ketään/mitään. Joo, pelkkä avioero on ihan tarpeeksi ikävää, mutta kun yhdistää siihen nuo muut taloudelliset kuviot j

Kyllä sinä selviät, vaikka onhan se rankkaa. Hoet vaan ittelles että tää menee ohi ja pidät ittes kiireisenä. Liiku ja urheile.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsi uusi nainen jolla on asunto, ole kiltti ja kohtelias sekä pane ahkerasti ja hyvin niin, tadaa, sulla on katto päänpäällä loppuelämäksi. 
Äläkä unohda kotitöitä. 

 

En tiedä, pystynkö koskaan enää luottamaan naiseen tuolla tavalla. Meni ns. matto alta. Ei varmaan edes seisoisi, jos joku tulisi tavaraansa tarjoamaan. 

Anna ajan kulua. Tilanne on vielä niin tuore että se tuntuu nyt tuolta, mutta ei ole myytti että aika parantaa haavat. Jonakin päivänä vielä ajattelet että hyvä kun näin kävi. Jotain parempaa on vielä edessä, ja jokaisesta suhteesta ja erosta kyllä oppii jotain, ja kasvaa ihmisenä. Ei ainakaan niin helposti putoa samoihin sudenkuoppiin seuraavassa suhteessa. Lasten tapaamista ex ei kyllä voi kieltää, jos et ole ollut väkivaltainen  etkä ole päihdeongelmaa. Yritä pysyä asiallisena hänen suuntaansa, niin eiköhän asiat järjesty kun pöly vähän laskeutuu. Ikävää kaikille jos täytyy oikeuteen mennä taistelemaan.