HS: Helsingin pörssin yritykset ovat jakaneet osinkoina yli 200 miljardia, nyt tälle voi tulla loppu
Mielenkiintoinen kuvio tosiaan, että samalla ajanjaksolla, kun yritykset ovat jakaneet satojen miljardien edestä osinkoja ja johtajia on palkittu avokätisesti miljoonien bonuksilla, valtio on velkaantunut kiihtyvää tahtia, talous ei ole kasvanut, työpaikkoja on kadonnut ja on syntynyt massatyöttömyys, joka on tänään EU:n korkein. Eikö yritysten menestyminen ja avokätinen osinkojen jakaminen tarkoitakaan talouskasvua, hyvinvointia ja menestystä koko yhteiskunnalle?
Samalla ajanjaksolla miljonäärien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa ja tuoreiden tutkimusten sekä EU selvitysten mukaan eriarvoistuminen on kiihtynyt Suomessa peräti niin kovaa tahtia, että Suomi joutuu sen vuoksi myös toiselle tarkkailuluokalle.
Olisiko parempi, että yritykset johtajien ja sijoittajien palkitsemisen sijaan keskittyisivät myös luomaan innovaatioita ja työpaikkoja, jotka hyödyttäisivät koko yhteiskuntaa? Eli palattaisiin aikakauteen, jolloin yhteiskuntavastuu määritti yritysten toimintaa. Nyt on jatkuvasti säästetty asiakkaiden ja työntekijöiden kustannuksella, jotta enemmän voittoja kertyy jaettavaksi pyramidin huipulla.
HS: "Suomalaisyritykset ovat jakaneet 2000-luvulla jättimäisen määrän osinkoja eli kaikkiaan yli 200 miljardia euroa. Nyt osingonjakoa ei voi enää kasvattaa entiseen malliin, arvioi salkunhoitaja."
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisesti valtionvelka on samalla ajanjaksolla kasvanut sen noin 200 miljardia.
Mitä helvettiä ne firmojen osingot valtiolle kuuluu? Ne on saatana yritysten ja niiden omistajien rahoja eikä mitään demaritorakoiden rahaa!
Menkää loiset saatana TÖIHIN!!!!!!
Joo mä olen demari ja mulla on osakesalkku. Demari ei ole yhtä kuin köyhä.
Företagen bör ha en strategi och en investeringsplan. Då resultatet är bättre än vad investeringsplanen kräver, bör överskottet delas åt ägarna.
De vanligare alternativen för dividend är "vi betalar alltid" oberoende resultat" samt "vi håller allt så att reserv finns om vi kommer på något". Bägge är fel. Den första har bolaget inte råd med och den andra bör finansieras med medel från marknaden. Marknaden får bestämma om investeringsförslaget har trovärdighet.