Oletteko perinnönjaossa jotenkin huomioineet sen, että yksi sisaruksista on ottanut ison hoitovastuun vanhemmasta?

Pitäköön vaikka kaikki, v#€tuako sitä riitelemään rahasta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vanhempi uolehti siitä, että pari sai korvauksen työstään. Testamentissa nämä hoitajat saivat täyden ja muut vain lakiosan. Tietäessä vanhemman rahankäytöstä sai hoitajat kaikista palveluista verottoman ja käteisellä. Yksi kävi vuosikausia muka tarkistamassa vanhempien kunnon ja samalla sai aina ruoan, eli tarvinnut laittaa ruokaa ja jopa kehuskeli asialla. Siis on monenlaista hoitoa.

Sehän on ihan hyvä diili, että vanhemmat saa lapsen kotiinsa ja tarjoaa samalla hänelle ruuan. Molemmille varmasti sopii mainiosti. Ei sillä, että se varsinaista hoitoa olisi, mutta yksinäisyys on vanhuksilla erittäin yleistä.

Tein aikanaan erästä keikkahommaa, jossa käytiin ihmisten kotona tekemässä huoltotöitä. Eräällä vanhalla pariskunnalla käydessä työn tarve osoittautui ennakoitua pienemmäksi ja työkaverini teki varsinaisen työn lähes kokonaan yksin. Minä jututin samalla pariskuntaa sen vajaan tunnin mitä meillä meni. Kyllä meillä molemmilla oli sen keikan jälkeen olo, että minä tein isomman ja arvokkaamman työn kuin työkaveri.

Meillä ne, jotka eivät loppuaikoina olleet vanhemman kanssa edes tekemisissä, olivat kyllä heti hautajaisissa hyvin kärkkäitä jakamaan perintöä, eivätkä missään tapauksessa olisi luopuneet mistään. Omaisuus jaettiin tasan, mutta kyllähän he kokonaisuudessa jäivät vähemmälle, kun ei heillä ollut hyvää suhdetta vanhempaansa. Jälkikäteen he kipuilevat enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Ei siellä mitään vaadita vaan se menee perintökaaren mukaan. 

Kuolinpesä voi keskenään sopia jaon ihan niin kuin parhaaksi näkee. Jos yhteistä näkemystä ei ole, sit kannattaa tosiaan mennä perintökaaren mukaan. 

Jos yhdestä tyttärestä tai veljestä tulee besservisseri-auttaja, niin muut eivät välttämättä pysty auttamaan oikein . Mielellään sitten antavat tämän yhden hoitaa, kun eivät jaksa vääntää joka asiassa. Ei se ns. hoitaminen aina ole kovinkaan järkevää toimintaa. Jos taas vanhuksen asioita hoitaa esim. kaikki neljä sisarusta, mitä siitäkin tulisi? Tuntuu pahalta, kun yksi hoitaa ja yrittää näin kiillottaa kruunuaan höpöttämällä muista kaikkea negatiivista.

Ei ole. Kaikki jaettiin tasan. 

Yksi meistä neljästä kyllä otti muita suuremman hoitovastuun, mutta minusta hän teki sen omasta vapaasta tahdostaan ja on luonteeltaan sellainen, että tekee paljon asioita, joita kukaan ei vaadi ja pyydä, enemmänkin vähän ihmettelee, esimerkiksi käy jatkuvasti siivoamassa ja selvittelee jotain vaatehuonetta, tai hoitaa puutarhaa, tekee jotain uusia kukkapenkkejä, kun vähempikin riittäisi. En minä tällaisessa tilanteessa kokenut, että häntä perinnönjaossa olisi pitänyt jotenkin erityisesti muistaa. Se on ollut hänen oma valintansa.

Ei otettu mitenkään huomioon. Vanhemmat olivat jo siirtäneet rahaa kiitokseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä ne, jotka eivät loppuaikoina olleet vanhemman kanssa edes tekemisissä, olivat kyllä heti hautajaisissa hyvin kärkkäitä jakamaan perintöä, eivätkä missään tapauksessa olisi luopuneet mistään. Omaisuus jaettiin tasan, mutta kyllähän he kokonaisuudessa jäivät vähemmälle, kun ei heillä ollut hyvää suhdetta vanhempaansa. Jälkikäteen he kipuilevat enemmän. 

En ole kipuillut yhtään mitenkään. Periaatteessa olisin voinut ottaa esille, että toiselle on annettu huomattava summa ennakkoperintönä jo, mutta annoin asian olla. 

Joo olemme huomioineet. Koska hän on saanut hoivata ja palvella vanhempiamme niin paljon, laskimme sen hänelle annetuksi ennakkoperinnöksi ja jätimme hänelle vähemmän varsinaista perintöä. Äidin moulinexin ja isän kontiot sai pitää itsellään.

Äitini perheessä yksi sisaruksista on asunut vuosikymmeniä ulkomailla eikä ole käytännössä puheväleissä perheensä kanssa. Eli ei, hän ei ollut pätkääkään auttamassa, kun hänen äitinsä sairasti syöpää ja lopulta menehtyi sairauteen. Äidin kuoltua tämä lapsi oli kuitenkin kaikkein äänekkäimmin vaatimassa, että hänelle lähetetään valokuvat ja listat kaikesta irtaimistosta sekä selvitys siitä, miten tämä irtaimisto hänelle kompensoidaan. Ei heillä mitään erityisen arvokasta ollut, mutta periaatteen vuoksi vaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin miehen puolelta on veljensä edunvalvoja äidilleen.Hän kyllä on jo kupannut äitiään jollain lailla koko valvontansa aikana.Kävi syömässä siellä viikolla kun anoppi oli vielä kunnossa ja toi vielä työkaveriaankin mukanaan.On tyhjentänyt kaapeista mitä on löytänyt mitkä vähänkin on rahan arvoisia.Kauppa ostokset ovat aika korkeat  viikon syömisissä vanhukselle joka syö kuin lintu.Että ei kyllä tarvitse mitään ylimääräistä jos sitä rutisee.Kaikki muutkin sisarukset käyvät joka viikko äidillään häntä auttamassa.

Jos epäilee edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun toimivan valttuuttajan etujen vastaisesti, voi tehdä valituksen valvovalle viranomaiselle eli Digi- ja väestörekisterikeskukselle. Alussa pitää tehdä omaisuusluettelo. Onko sellainen tehty? Siihen vertaamalla näkee, jos jotain puuttuu. Valtuutetun täytyy pitää kirjanpitoa menoista, mutta sitä ei välttämättä tarvitse näyttää muille riippuen miten valtuutus on tehty.