Aiotko katsoa Lover tv-sarjaa?

"Honkanen on elänyt koko aikuisikänsä ulosotossa. Luulen, että eväsleivät saattaisivat tosielämässä olla hänen valintansa. Kirjassa on kyse kuitenkin fiktiosta, vaikkakin yhtymäkohtia todellisuuteen on. Honkanen on kertonut olevansa suhteessa se pihi osapuoli. Ja jos mies on elättänyt perhettä kun Honkasen rahat on menneet nuoruuden takausvelkoihin, niin mies on voinut olettaa, että Honkanen sitten hoitaa kodin ja esimerkiksi pakkaamisen matkalle. Sikäli kun kirjan pakkaamisesta suuttuminenkaan perustuu tositapahtumiin.

Käsiteltiinkö teoksessa raha-asioita?"

Kirjoitin jo yhden vastauksen, mutta meni ennakkomoderointiin (syytä en ymmärrä)

Mutta joo, käsiteltiin. Mies suuttui välillä pienistäkin ostoksista ja siitä, että lapsi oli syönyt jonkun kalliin jäätelön, jota ei perheessä saanut syödä muut kuin mies.

Kirjassa siis kävi ilmi, että miehellä oli suuret tulot. En jaksa uudelleen pidemmälti kirjoittaa.

Pitkien vastausten lainaaminen ei onnistu, vika ei ole oman viestin sisällössä vaan siinä, että jos on liikaa tai liian pitkiä lainauksia, viesti hylkääntyy. Hienosti uudistunut tämä lainaustoiminto. Luulin, että entinen oli surkein mahdollinen, mutta ei, kyllä siitä vielä pystyi huonontamaan.

Vierailija kirjoitti:

Pitkien vastausten lainaaminen ei onnistu, vika ei ole oman viestin sisällössä vaan siinä, että jos on liikaa tai liian pitkiä lainauksia, viesti hylkääntyy. Hienosti uudistunut tämä lainaustoiminto. Luulin, että entinen oli surkein mahdollinen, mutta ei, kyllä siitä vielä pystyi huonontamaan.

Todella turhauttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä kun olen viime aikoina aiheesta googlaillut, niin  toinen osapuoli on ainakin anna-lehdelle antanut haastatteluita eron jälkeen, toisesta saa käsityksen, että ennen oli tunnevammainen, nyt on parantunut.

Lauluntekijä Timo Kiiskinen: Menneisyydessäni on paljon hankalia asioita

Lauluntekijä Timo Kiiskisen isä teki henkirikoksen, kun poika oli 18

Olen lukenut nuo ja muitakin juttuja Kiiskisestä, kun kiinnostuin aiheesta. Pientä ylimielisyyttä ja itsekorosteisuutta on luettavissa rivien välistä, mutta en jotenkin näe, että hän aivan hirveä ihminen olisi. Hän on ollut Honkasen jälkeen yksin ilman parisuhdetta siinä missä Honkanen on jälleen suhteessa. Tulkitsen sitäkin tässä hieman, samoin kuin kirjan kirjoittamista yksityiskohtineen.

Vierailija kirjoitti:

Sieltä sitten ilmestyi boomeri (ei voi linjata, kun palsta ei toimi) tekemään juuri sitä mitä boomerit keskimäärin tekevät. Mitään vastuuta ei oteta mistään vaan selitetään, MIKSI asiat ovat kuten ovat. 

 

Mistä tiedät kirjoittajien syntymävuodet, kiinnostaisi tietää? Oletko selvänäkijä? Osaisitko kertoa, minne katosi minulta vasara vuonna 2017?  t. v. 1956 syntynyt nainen

Kirjoittajan iän tietää siitä, kun hän kertoo sen itse. 

Tuossa joku päivä sitten oli puhetta siitä, onko narsismi nykypäivän kasvava ongelma vai ei. 

Oon nyt jotenkin sekaisin, onko tämä Honkanen sama joka nyt on Hannu-Pekka Björkmanin kanssa?

Minä kirjoitin aiemmin laivaeväistä ja pakkaamisesta. Kirjassa eväät laivalla oli miehen vaatimus. 

Ja se jäätelöjuttu kirjassa oli näin:  Honkasen ja ( Ufo Mustosen ) teinipoika oli omilla rahoillaan ostanut herkkuerikoisjäätelön pakastimeen. Siis teini omilla rahoillaan ! Mies raivostui kun teini söi oman jäätelönsä. Että semmosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulisikin huojuva talo. Tämäkin on hyvä. Jani Volanen on todella upea näyttelijä iljettävässä roolissaan.

 

Jossain aiemmassa kommentissa joku kritisoi tätä Lover vs Huojuva talo siitä syystä että tässä ei yhtään avattu ja selitetty miksi miehestä oli tullut sellainen kuin oli (narsisti). Mutta mikäli oikein muistan ei sitä sen enempää selitetty Huojuvassa talossakaan mikä Eerosta oli tehnyt sen mikä hän oli.  Vähän ohiksena muuten, oman lisäkauhunsa Huojuvan talon katsomiskokemukseen toi se että pääosien esittäjät Kari Heiskanen ja Sara Paavolainen olivat silloin oikeastikin aviopari.

Joo eipä siinäkään pohdittu pahuuden ja narsismin välistä eroa vai liukumista toisesta toiseen vai mitä se joku kaipasikaan Loverista. Olin tosi nuori, yläasteella kun romaanin luin joten en nyt ihan muista näin vuosikymmenien jälkeen enkä tiedä paljonko asiasta ymmärsinkään silloin mutta mielestäni myöskään Jotuni ei käsitellyt asiaa. Hän vain kuvasi ja kertoi mitä Lean elämässä tapahtui.

Joku suositteli aiemmin ruotsalaista sarjaa Sumutus, jonka katselin nyt Yle Areenasta. Siinä raotetaan myös häiriintyneen osapuolen taustaa, sitä miksi hänestä on tullut sellainen kuin on. Lisäksi sarjassa kuvataan alun hurmaamisvaihetta ansiokkaasti, mikä tästä L/overista puuttuu oikeastaan tyystin.

Minunkin Huojuva talo -lukukokemuksestani on jo vuosikymmeniä, mutta vahvistan mitä yllä on sanottu. Tarina on hyvin pelkistetty, siinä ei tulkita Eeroa eikä valoteta hänen motiivejaan tai ajatuksiaan. Lean ajattelua kuvataan, mutta sekin muistaakseni kiertää kehää. Pitäisikin lukea uudelleen, sillä nyt kun mietin, niin Leasta tulee jopa mielikuva kernaasti uhriutuvana ja kurjuudessa kieriskelevänä. Ehkä teos tuo esiin tuollaisen suhteen dynamiikan, josta uhri ei pääse irti koska kaikki merkitys on kiinni kahden ihmisen suhteessa ja jopa lapsi on vain yleisönä sille, vailla omaa arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Minunkin Huojuva talo -lukukokemuksestani on jo vuosikymmeniä, mutta vahvistan mitä yllä on sanottu. Tarina on hyvin pelkistetty, siinä ei tulkita Eeroa eikä valoteta hänen motiivejaan tai ajatuksiaan. Lean ajattelua kuvataan, mutta sekin muistaakseni kiertää kehää. Pitäisikin lukea uudelleen, sillä nyt kun mietin, niin Leasta tulee jopa mielikuva kernaasti uhriutuvana ja kurjuudessa kieriskelevänä. Ehkä teos tuo esiin tuollaisen suhteen dynamiikan, josta uhri ei pääse irti koska kaikki merkitys on kiinni kahden ihmisen suhteessa ja jopa lapsi on vain yleisönä sille, vailla omaa arvoa.

 

Osansa varmaan teki (tarinassa) sekin että kirjoittamisjankohtana, 1930-luvulla avioero oli, seurauksineen ja häpeäleimoineen, varsinkin naiselle, ihan eri asia kuin nykyään. Jotuni ilmeisesti käsitteli teoksessa omaa (ex?)liittoaan? Ja sama minullakin, todella pitkä aika kun olen teoksen lukenut.

Ovatko nuo väkivaltaiseen suhteeseen ajautuneet naiset niin sinisilmäisen hyväuskoisia ja sokeita, etteivät näe miehessä alun alkaen mitään outoa ja pelottavaa. Kun eivät ymmärrä lähteä ajoissa. 

Tai on kaksi eri puolta

Ja yhtäkkiä mietit onko tämä edes sama ihminen. Kääntää asioita itselleen parhaimpaan valoon ja muut on altavastaajana, ohjailee keskusteluja ja on dominoivia, uhriutuu

Vierailija kirjoitti:

Ovatko nuo väkivaltaiseen suhteeseen ajautuneet naiset niin sinisilmäisen hyväuskoisia ja sokeita, etteivät näe miehessä alun alkaen mitään outoa ja pelottavaa. Kun eivät ymmärrä lähteä ajoissa. 

Kenties tai sitten heissä on jokin aiempi (tiedostamaton?) haava, tarve, trauma tms ja sen narsisti haistaa ja osaa käyttää sitä hyväkseen.

Vierailija kirjoitti:

Joku suositteli aiemmin ruotsalaista sarjaa Sumutus, jonka katselin nyt Yle Areenasta. Siinä raotetaan myös häiriintyneen osapuolen taustaa, sitä miksi hänestä on tullut sellainen kuin on. Lisäksi sarjassa kuvataan alun hurmaamisvaihetta ansiokkaasti, mikä tästä L/overista puuttuu oikeastaan tyystin.

Hyvä sarja oli myös hiljattain tullut Viides Käsky.

Vierailija kirjoitti:

Minunkin Huojuva talo -lukukokemuksestani on jo vuosikymmeniä, mutta vahvistan mitä yllä on sanottu. Tarina on hyvin pelkistetty, siinä ei tulkita Eeroa eikä valoteta hänen motiivejaan tai ajatuksiaan. Lean ajattelua kuvataan, mutta sekin muistaakseni kiertää kehää. Pitäisikin lukea uudelleen, sillä nyt kun mietin, niin Leasta tulee jopa mielikuva kernaasti uhriutuvana ja kurjuudessa kieriskelevänä. Ehkä teos tuo esiin tuollaisen suhteen dynamiikan, josta uhri ei pääse irti koska kaikki merkitys on kiinni kahden ihmisen suhteessa ja jopa lapsi on vain yleisönä sille, vailla omaa arvoa.

Kannattaa huomioida, että Huojuva Talo sijoittuu jonnekin 1900-luvun alkuun. Eipä silloin tainnut olla oikein muuta vaihtoehtoa kuin pysyä suhteessa oli se kuinka kurja tahansa,

Minunkin Huojuva talo -lukukokemuksestani on jo vuosikymmeniä, mutta vahvistan mitä yllä on sanottu. Tarina on hyvin pelkistetty, siinä ei tulkita Eeroa eikä valoteta hänen motiivejaan tai ajatuksiaan. Lean ajattelua kuvataan, mutta sekin muistaakseni kiertää kehää. Pitäisikin lukea uudelleen, sillä nyt kun mietin, niin Leasta tulee jopa mielikuva kernaasti uhriutuvana ja kurjuudessa kieriskelevänä. Ehkä teos tuo esiin tuollaisen suhteen dynamiikan, josta uhri ei pääse irti koska kaikki merkitys on kiinni kahden ihmisen suhteessa ja jopa lapsi on vain yleisönä sille, vailla omaa arvoa.

Luin kirjan opiskellessani kirjallisuutta 70-luvulla, ja mielestäni teos on harvinaisen sekava ja hajanainen. Sen sijaan sen pohjalta dramatisoitu tv-sarja on jäntevä ja jopa jännittävä. Ihmettelen kovasti, miten käsikirjoittaja sai niin heikosta romaanista niin hienon näytelmän. Se on paljon syvällisempi kuin tuo trilleri, jolla ei tunnu olevan taiteellisia tavoitteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minunkin Huojuva talo -lukukokemuksestani on jo vuosikymmeniä, mutta vahvistan mitä yllä on sanottu. Tarina on hyvin pelkistetty, siinä ei tulkita Eeroa eikä valoteta hänen motiivejaan tai ajatuksiaan. Lean ajattelua kuvataan, mutta sekin muistaakseni kiertää kehää. Pitäisikin lukea uudelleen, sillä nyt kun mietin, niin Leasta tulee jopa mielikuva kernaasti uhriutuvana ja kurjuudessa kieriskelevänä. Ehkä teos tuo esiin tuollaisen suhteen dynamiikan, josta uhri ei pääse irti koska kaikki merkitys on kiinni kahden ihmisen suhteessa ja jopa lapsi on vain yleisönä sille, vailla omaa arvoa.

 

Osansa varmaan teki (tarinassa) sekin että kirjoittamisjankohtana, 1930-luvulla avioero oli, seurauksineen ja häpeäleimoineen, varsinkin naiselle, ihan eri asia kuin nykyään. Jotuni ilmeisesti käsitteli teoksessa omaa (ex?)liittoaan? Ja sama minullakin, todella pitkä aika kun olen teoksen lukenut.

Muistelen, että kirjassa olisi kuvattu niin rajua väkivaltaa ja nälässä pitämistä, että ihmettelin lukiessani, miten Lea ja lapsi edes selvisivät hengissä. Mutta voi olla, että teinimieleni on dramatisoinut asioita.

Tavalliselle ihmiselle (jollaisia teoksen Eero ja Lea kai ovat) ero olisi ollut suuri häpeä, naiselle ainakin. Mutta en tiedä, olisiko se sitä ollut Helsinkin kulttuuripiireissä, joissa pariskunta Tarkiainen-Jotuni vaikutti. Jotunihan ei koskaan Tarkiaisesta eronnut, ei paperilla eikä konkreettisesti. Varmasti olisi halutessaan voinut.

Kirjasta en tiedä miten koko juttu alkoi mutta katselin YleAreenasta viime vuonna sen Huojuva Talo-sarjan. Mietin että oliko ainoa syy miksi se Eero Markku alkoi liehitellä Leaa alun tansseissa ja vihillekin aika nopeasti vei se että hänen ystävänsä, se kiltti mies, en muista nimeä, oli Leasta kiinnostunut/tähän ihastunut? Sopisi hyvin narsistin mielenlaatuun. Viedä ystävältä mahdollisuus löytää rakkaus vaikka itseä ei oikeasti kyseinen nainen - vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa kohde - kiinnostakaan. Satuttaa useampaa ihmistä yhdellä iskulla ja olla voittaja.