Muistisairaus, lonkkamurtuma ja rollaattoirin kanssa kotiin, jossa rollaattorin kanssa ei pääse vessaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuntoutuspaikka voi olla ihan hyvä.  Kaikissa ei tosin edes kuntouteta,  vaikka nimi muuta sanookin.  Hoidetaan sängynpohjalle. 

Lonkkamurtuma kun on leikattu niin olisi tärkeä saada potilas liikkeelle turvallisesti mahdollisimman pian. Jos on muita sairauksia ja jäädään pariksi viikoksi sängyn pohjalle niin voi olla että iäkkäämpi potilas ei kävele enää koskaan. 

Lonkan ja polven tekonivelleikkauksia tehdään paljon elektiivisesti ja osastoilla on kokemusta kuntoutuksesta. Keskimäärin potilaat taitavat olla noin 70 vuotiaita. Sitä paremmin ja nopeammin kuntoutuu mitä paremmassa kunnossa on ollut ennen leikkausta.

Juuikin näin! Reippaasti pois sieltä sohvalta makoilemasta. Ylös, ulos ja lenkille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotihoito toteutetaan niin monta kertaa päivässä kuin on tarpeen ja portatiivi eli käsinojallinen ja kannellinen wc-istuin sängyn viereen. Fysioterapeutti käy kuntouttamassa ja sitten, jos itse kuntouttaa itsensä ja pääsee taas vessaan, niin voi portatiivista luopua. Jos ei dementikko ymmärrä kuntouttaa itseään, niin sitten mahdottomassa tilanteessa pääsee lopulta ryhmäkotiin.

Minä en ainakaan ole koskaan kuullut että fysioterapeuttia kotiin tulisi! Ihan itse ne vanhukset siellä yrittävät selvitä. Oon sitä ihmetellyt, kun kuntoutusta ei tarjota.

 

No sit sä et oikein tiedä mitään! Kotihoidon fysioterapeutti ja kotikuntoutus ovat tätä päivää ! 

Riippuu ilmeisesti alueesta. Pitkä kokemus läheisen saamasta kotihoidosta yhdistettynä kotisairaalaan. Kertaakaan ei edes tarjottu fyssaria, ei tullut mieleenikään kysyä. Tarvettaa kyllä olisi ollut.

Eipä ole käytäntö muuttunut yhden heitteilejättö tuomion  jälkeen. Tätä yhtä tuomiota kohden löytyy tuhansia vastaavia tilanteita, joissa omaisilla ei ole ollut  mahdollisuutta viedä asioita käräjille. Ei nämä vanhustenhuollon kipupisteet käräjäoikeudessa ratkea.

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole käytäntö muuttunut yhden heitteilejättö tuomion  jälkeen. Tätä yhtä tuomiota kohden löytyy tuhansia vastaavia tilanteita, joissa omaisilla ei ole ollut  mahdollisuutta viedä asioita käräjille. Ei nämä vanhustenhuollon kipupisteet käräjäoikeudessa ratkea.

Aina kannattaa kuitenkin tästä muistuttaa kotiuttavaa lääkäriä. Minä ilmoitin välittömästi, että en ota mitään vastuuta muistisairaasta, liikuntakyvyttömästä vanhemmastani, josta jo tiesi ettei tule pärjäämään. Sinnehän sitten jäi - sairaalaan. 

 Järkyttävää. Miksi näin? Halusiko äitisi väkisin pysyä kotona? Eikö äidillesi missään vaiheessa ehdotettu sairaalakäynneillä ja palvelutarpeen arvioinneissa palvelutaloasumiseen siirtymistä?

 

Alkuun hän tietysti itse vastusti, kun vielä jotain ymmärsi. Mutta pääasiallinen syy oli paikkojen vähyys. Tein aikanani huoli-ilmoituksen ja puhuin puhelimessa vastuuhoitajan kanssa muutamaankin otteeseen. Palvelutarve arvioitiin ja todettiin, että kotihoito riittää ja että aina pääsee sairaalahoitoon tilanteen niin vaatiessa.

 

Palvelutarpeen arviointi tehtiin uudelleen 3 kk ennen hänen kuolemaansa ja silloinkin laitettiin jonoon odottamaan hoivakotiin pääsyä. Nainen, joka ei enää sängystä noussut eikä tunnistanut vierailulla kävijöitä. 

 

Ilmeisesti mulla ns. käynyt hyvä tuuri - yhtään ei tarvinnut "tapella" vanhempien (eikä isovanhempien, tädit hoiti ne asiat) kohdalla.

Tosin äidin kohdalla sanoin Tk:n osastolääkärille, että jos äitiä ei nyt laiteta tarkempiin tutkimuksiin, niin alan soittelemaan sulle joka aamu, tähän samaan aikaan (muistisairausepäily). Sitten alkoi tapahtua.

Otin sen kannan, etten minä joka verikokeeseen ja päänkuvaukseen lähde (koska asuin toisessa kaupungissa ja oma työ). Lääkärillä/neurologilla/neurohoitajalla olin aina mukana. .... Huomasin, että äiti ahdistui siitä lääkärillä käynnistä: koitin vähentää sitä "ahdistuneisuutta".

https://yle.fi/a/74-20203602?utm_source=social-media-share&utm_medium=s…

Sedällä köy fysioterapeutti kerran kuukaudessa. Ei sitä ole kirjattu mihinkään mutta setä kertoi itse. 

Pakko oil kotiuttaa koska kukaan ei ehtinyt sopeuttaa kuristamalla. Ja säästösyistä koska tuottamattomia emme hoida. Hyvivointialueen määräys.

"- neuvoni: vaikka vanhempanne olisivat miten skarppeja, siirtäkää heidät asumaan 75-vuotiaina esteettömiin moderneihin hissillisiin kerrostaloihin joissa pääsee pyörätuolillakin vessaan. Parantaa mahdollisuuksia asua kotona mahd.pitkään."

Tämäpä se, mutta miten saa jäärät luopumaan omakotitalosta, kun itse eivät parastaan ymmärrä. Kotihoitokin on kauhistus koska se MAKSAA!!!

Mitään eikä ketään ei haluta auttaa tai hoitaa. Mikä hwetti siinä eutanasian sallimisessa on niin vaikeaa, kun avun tarjoaminen ei kuitenkaan näytä olevan se vaihtoehto!!??

Vierailija kirjoitti:

Miksei mennyt aikoinaan töihin, niin olisi nyt varaa hankkia inva-asunto?

AP:n kaltainen aivovammainenkin tarvitsee ehdottomaati inva-asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeimmät neuvoni näin osastolla työskentelevänä fysioterapeuttina teille omaisille:

 

- osaston lääkäri vastaa aina kotiuttamispäätöksestä. Olkaa heti yhteydessä hoitavaan lääkäriin läheisenne siirryttyä osastolle ja kyselkää häneltä tilanteesta. Jos osastonlääkäri huomaa että olette aktiivisia omaisia (= vähän "vaikeita"), he suhtautuvat potilaan tilanteeseen aivan toisella tavalla kuin potilaaseen jolla ei ole omaisia

 

Miksi potilasta, jolla ei ole omaisia, kohdeltaisiin yhtään huonommin?

 

Alkoholisoitunut seitsemänkymppinen veljeni, jonka kunto oli aivan kauhea ja asunto vielä kauheampi, saa tälläkin hetkellä oikein hyvää kohtelua terveyskeskuksen vuodeosastolla. Muisti prakaa, joten hänelle haetaan edunvalvontaa ja asuntoa päihdeongelmaisille tarkoitetusta palvelutalosta. Me sisarukset ilmoitimme heti ettemme voi hänen asioistaan ottaa koppia, kun asumme kaukana emmekä ole oikein olleet väleissä. Mutta nyt kaikki sujuu oikein hyvin, veli on tyytyväinen ja meillä on taas puheyhteys.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palvelutarpeenarvio onkin paikallaan että saisi kotipalvelun apua jos laittavat kotiin. 

Mitä kotipalvelu auttaa, jos ei pääse vessaan?

Taluttaa vessaan ilman sitä vtun rollaattoria, tahvo. Apuvälinelainaamosta saa myöw pottatuolin, johon voi sontia ja kusta vessan ulkopuolella.

On kyllä jännää. Varmaan nopeasti edennyt muistisairaus kun ei ole jo valmiiksi vaihdettu esteettömään asuntoon. Jokainen tietää vanhenevansa ja tuossa kuudenkympin kohdalla viimeistään pitää ottaa asia puheeksi. Silloin ei muuteta metsämökkiin kauas palveluista vaan metsämökistä taajamaan palvelujen viereen. Yksi liukastuminen mökin pihalla ja oot lonkkavaivainen etkä enää kävele ilman rollaattoria. Realiteetit pitää tajuta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne kotiuttavat, jos henki kulkee ja silmät liikkuu. Ei muita kriteereitä taida enää olla.

Kotiuttavat äitini vaikka sai leikkauksessa aivoverenvuodon ja silmistä lähti näkö heräämössä. Toiseen silmään palautui näkö kahdessa päivässä ja ei kun kotiin. Minä asuin toisella paikkakunnalla ja pääsin auttamaan äitiäni kahden päivän päästä.

Kyllä valitettavsti näitä tapahtuu. Hyvä että olit hereillä. Vähintään vaadi omaisellesi kotikäynti fysioterapeutin kanssa, jossa arvioidaan muutostöiden ja pienempien turvatoimien tarve (tukikahvat/kaiteet seiniin WC:n ulkopuolelle ja sisälle, kynnysten, mattojen poisto jne) ennen kuin kotiuttavat. 

Tuttava kaatui pahasti 85-vuotiaana 10 vuotta sitten. Lonkka ja käsi murtuivat. Leikattiin ja n. kuukauden kuntoutuksen jälkeen palasi kotiin. Liikkuu ketterästi rollaattorilla vieläkin ja kävelee hissunkissun pitkiä matkoja tuossa kylällä. Sitkeä mummo! Talo, jossa myös me asumme, on esteetön, tilava kylppäri ja leveät ovet. 

Valitettavasti kapea vessan ovi ei ole kriteerinä hoivakotipaikalle.

On olemassa jaloillaan seisovia portatiiveja tai vaihtoehtoisesti muuttaa esteettömään asuntoon. 

Palvelutarpeen arvio nyt ensin ja siitä homma etenee kotihoidon määräaikaiseen arviointijaksoon.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä valitettavsti näitä tapahtuu. Hyvä että olit hereillä. Vähintään vaadi omaisellesi kotikäynti fysioterapeutin kanssa, jossa arvioidaan muutostöiden ja pienempien turvatoimien tarve (tukikahvat/kaiteet seiniin WC:n ulkopuolelle ja sisälle, kynnysten, mattojen poisto jne) ennen kuin kotiuttavat. 

Kannattaa muistaa, että vanhusten kohdalla omaiset toteuttavat nämä muutostyöt. Matot voi jokainen poistaa ihan maalaisjärjellä ilman fysioterapeuttia ja laittaa tukikahvan vessaan. 

Monissa paikoin fysioterapeutti käy arviointijakson aikana. Ennen sitä käydään lähinnä vammaispalvelun asiakkailla, joiden kotiutus vaatii isot muutokset, rampit jne..

Alus astia niitä voi lainata ja ostaa itse apuväline kaupasta .  Jos hän osaa itse pyytää milloin on hätä , niin alus astia sänkyyn.  Koska lonkka murtunut hänellä on kipuja .  Sairaalan kuuluu hoitaa tämäkin puoli . Potilas jos kestää voidaan kääntää kyljelleen ja alusastia siinä alle sitten käännetään takaisin niin alusastia jää kohdalle alle. Ja peitto päälle niin hän voi ulostaa pissata rauhassa . Kun toiminta on tehty voi lämmintä vettä kaataa etupuolelle hiukan kuin ottaa varovasti alusastia alta pois. Kääntää kyljelleen taas ja pyyhkiä pylly hyvin. Kipujen takia oltava luja mutta hellä. Moni käyttää kotona sängyssä apuvälinettä millä nostaa vartalonsa ylös , sellainen kiinnitettävä tanko nostoapu. Nuoretkaan ei pääse kuulkaa vessaan sen paremmin kun on leikattu tai selkäkivut. Pissaaminen onnistuu parhaiten seisten koska istuminen ja siitä nouseminen on niin kipeää. Nainenkin voi pissata pulloon kuin miehet !   Tai suihkussa seisten.  Riippuu kivuista. Kun käyttää vaippaa se ihonhoito iskee siinä ettei iho mene rikki. Puhtaus on osa terveyttä.