Selittäkääpä palstamaantietelijät ja -geologit ja -limnologit, miksi Lapissa pikkuruiset purot virtaavat, vaikka on yli 30 astetta pakkasta?
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Vierivä kivi ei sammaloidu!
Mistä Lapin joet saavat alkunsa? Kun joskus tunturin rinteellä näyttää, että puro alkaa ihan tyhjästä. Miten siellä tunturin huipulla voisi joku lähde olla?
Koska se vesi on liikkeellä. Ihan samalla tavalla jää on heikkoa virtauskohdissa ja niiden päältä ei pitäisi kävellä jäällä liikkuessa.
Vierailija kirjoitti:
Koska se vesi on liikkeellä. Ihan samalla tavalla jää on heikkoa virtauskohdissa ja niiden päältä ei pitäisi kävellä jäällä liikkuessa.
Mistä se vesi tulee sinne puroon, kun kaikki on jäässä?
vesi tulee jostain kallion tai tunturin sisältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierivä kivi ei sammaloidu!
Mistä Lapin joet saavat alkunsa? Kun joskus tunturin rinteellä näyttää, että puro alkaa ihan tyhjästä. Miten siellä tunturin huipulla voisi joku lähde olla?
Näyttääpä olevan joka toisessa tunturissa ihan kartankin mukaan. Ei se sadevesi kaikki löydä alas rinnettä vaan tekee painetta maan alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se vesi on liikkeellä. Ihan samalla tavalla jää on heikkoa virtauskohdissa ja niiden päältä ei pitäisi kävellä jäällä liikkuessa.
Mistä se vesi tulee sinne puroon, kun kaikki on jäässä?
Maan alka. Selvita mikä on lähde
jokiin laitettiin lämmitys kaapelit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se vesi on liikkeellä. Ihan samalla tavalla jää on heikkoa virtauskohdissa ja niiden päältä ei pitäisi kävellä jäällä liikkuessa.
Mistä se vesi tulee sinne puroon, kun kaikki on jäässä?
Et ole koskaan kuullut pohjavedestä?
Olen asiantuntija ja voin sanoa että eivät varmasti virtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierivä kivi ei sammaloidu!
Mistä Lapin joet saavat alkunsa? Kun joskus tunturin rinteellä näyttää, että puro alkaa ihan tyhjästä. Miten siellä tunturin huipulla voisi joku lähde olla?
Siellä on ikijäätä maaperässä.
Nukuitko kun koulussa kerrottiin, että Suomi sijaitsee taigalla ja Lappi tundralla, eli maaperä on siellä kesät talvet jäässä?
Purot kuivuvat kun ilmasto lämpenee ja ikijää sulaa. Euroopan ja Keski-Venäjän joet kuivuvat kun jäätiköt sulavat. Ei mene enää kauan.
Kun joet ja järvet kuivuvat, viljelysmaa ja laitumet tuhoutuvat. Loppuu vesi ja ruoka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se vesi on liikkeellä. Ihan samalla tavalla jää on heikkoa virtauskohdissa ja niiden päältä ei pitäisi kävellä jäällä liikkuessa.
Mistä se vesi tulee sinne puroon, kun kaikki on jäässä?
Voi luoja. Ootko jotain 5 v?
On täysin mahdollista että pohjavesi virtaa esiin jopa näillä pakkasilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen asiantuntija ja voin sanoa että eivät varmasti virtaa.
Kyllä vaan virtaa. Ihan hiihtoladun varressa näkyy virtaavia puroja esim. Saariselällä. Siis jääkansi on, mutta joissain kohtaa ei edes sitä, vaan virtaava vesi näkyy ladullekin.
Jos vettä on paljon ja se virtaa kovaa niin jäätä ei pääse muodostumaan. Maa ei pääse jäätymään kovin nopeasti ja syvälle jos ennen kunnon pakkasia on satanut lumikerros. Moni puro lähtee jostain suolta, lähteestä jne, aika paljon vettä niissä, pinnassa voi olla jäätynyt kerros mutta sen alla vesi ja se kyllä löytää tiensä.
lapin joet on alkoholipitoisia, viina ei jäädy🤣
Omilla mailla on pieni suo. Sinne virtaa vettä ylemmiltä mailta pieniä noroja pitkin. Valuma-alue suon yläpuolella on ehkä neliökilometri. Norot ovat sen verran pieniä, että ne jäävät talvella useimmiten lumen alle, samoin kuin suokin. Mutta suon alareunasta lähtevään puroon virtaa sen verran enemmän vettä, yhteensä ne kaikki pienet norot, että se on talvipakkasillakin sula. Useimmiten vesi virtaa pinnassa, maata vasten olevan jään päällä rinnettä alas, ja jääkerros paksunee talven mittaan. Puron vesi on ruskeahkoa, kun se liuottaa turvemaaperästä humusta.
Pohjaveden pinta seurailee maan pinnan muotoja. Tasaisella maalla pohjavesi on noin 1-4 metrin syvyydellä maalajista ja vuodenajasta riippuen. Korkeilla harjuilla ja tuntureilla pohjaveden pinta voi olla satoja metrejä merenpintaa korkeammalla.
Esimerkiksi tuntureilla voi esiintyä pohjavettä kallion ruhjeissa ja raoissa, samoin tuntureilla esiintyy alaspäin vajoamassa olevaa vajovettä joka jossain kohdassa voi muodostaa puron tai yhtyä pohjaveteen ja nämä yhdessä muodostavat puron. Myös kapillaari- ilmiö nostaa pohjavettä kohoumiin ja tunturiin.
Tunturissa ja harjuissa on tihkupintoja tai lähteitä joista purot saavat alkunsa. Usein pienet lähteet ja tihkupinnat erottuvat ihmissilmiin vain erilaisen kasvillisuutensa perusteella mutta vettä voi tulla myös ihan tulvimalla.
Pohjavesi on ympäri vuoden sama lämpöistä, noin +4 asteista. Pohjavettä on kaikkialla, vain sen pinnan syvyys vaihtelee. Osa kallioalueiden pohjavedestä voi olla tuhansien tai kymmenien tuhansien vuosien ikäistä, peräisin jääkaudelta ja sen kierto voi olla hyvin hidasta, jopa satoja tuhansia vuosia.
Pohjavettä voi ajatella kuin maanalaisia järvinä joita yhdistää tiheä jokiverkosto. Pohjaveden joet maan alla kehittyvät hiekkaisiin kohtiin ja saattavat kulkea alaspäin tai jyrkästi ylöspäin jos pohjaveden päällä on sopivia maalajeja tai rakenteita kuten kallioita, laajoja savialueita tai vaikkapa hiekkaisia harjuja.
Pohjavettä syntyy lähes kaikkialla, ainoastaan jos on ehjää ja tasaista kalliopintaa tai ihmisen rakennelmia niin pohjavesi ei pääse imeytymään- juuri tästä johtuu että suuret kaupungit vähitellen vajoavat maahan maaperän kuivuessa niinden alta sortumia synnyttäen; vesi ei pääse imeytymään rakennelmien ja laajojen asvalttiverkostojen alle
N44, geologi
Kiitos N44 kattavasta selityksestä! 🧡
Vierivä kivi ei sammaloidu!