Lue keskustelun säännöt.
Historia ei välttämättä ole ollut niin uskonnollinen ja taikauskoinen kuin meille halutaan uskotella
10.01.2026 |
Tässä modernissa aikakaudessa, kun elämme sekulaarissa ja kehittyneessä maailmassa, on kuitenkin edelleen hieman häiritsevää, että ensimmäinen tulkinta esineestä tai paikasta, joka hämmentää meitä ja jota emme ymmärrä, tulkitaan 2000-luvulla edelleen uskonnolliseksi, hengelliseksi, rituaaliseksi tai pyhäksi. Ja onneksi se on muuttumassa, ja esimerkiksi uuden tulkinnan mukaan Turkissa sijaitseva Göbekli Tebe -kivirakennelma ei ollut uskonnollinen pyhäkkö tai temppeli, vaan monitoimitila, joka toimi juhlien ja kokoontumisten pitopaikkana, asuintiloina ja varastohuoneina, kun taas uskontoja, oppeja, kirjoituksia ja papistoa ei edes ollut vielä olemassa tuolloin, ne keksittiin vasta neoliittisen maatalousvallankumouksen jälkeen.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta kun ne löytää pippelinmuotoisia esineitä selitys on hedelmällisyysriitti tai jotain vastaavaa, ei se mihin tekopippeleitä nykyään käytetään. Ilmeisesti ei voida sanoa että jo Antiikin roomalaiset harrasti masturbaatiota ja käytti siihen leluja.
Niin, kivistä pippeliä on tuskin haluttu tunkea omiin reikiin. Ei taida olla mukavin tuntemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Merkillistä on, mihin metsästöäjä- keräilijät olisivat tarvinneet mitään keskusta. Je kenen idea oli rakentaa se, kaivertaa jumalattomia kivipaaseja ja asetella ne tarkoin määriteltyyn muotoon- aikana, jolloin kyläyhteisöjä tai sosiaalisia valtahierarkioita ei oltu vielä edes keksitty.
Eivät olleet vaeltavia metsästäjä keräilijöitä vaan paikoilleen asettuneita metsästäjä keräilijöitä, joiden saalis oli asettunut paikoilleen luonnollisen viljan ja laidunten takia. Kyse oli yhteisöllisyyden tarpeesta ja siihen tarkoitukseen luotiin yhteinen hanke, johon liittyi veistoksia ihmishahmoista, joiden alle kuvattu kilpailevia saalistajia ja saaliseläimiä. Mikään Göbekli Tepen rakenteista ei viittaa uskontoon rakentamisen tarkoituksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muinaisihmiset ymmärsivät avaruudellisen todellisuuden realistisemmin kuin myöhemmän ajan ihmiset. Auringon sijainti, kuun kierto ja tähtitaivas olivat apuna käytännön asioissa elämän taipaleen varrella syntymästä kuolemaan.
Se mitä joku pappi tai paavi kirjoitti kirkonkirjoihin ns. pakanauskoista on tottakai vääristeltyä. Eihän niitä positiivisessa valossa voinut esittää.
Tiedoksi vain, käsityksemme muista uskonnoista kuin kristinuskosta perustuvat ihan näiden uskontojen omiin kirjoituksiin, joita on säilynyt tuhansittain. Mutta totta kai sinun piti lipsauttaa mukaan kristinuskon vastainen valhe, joka ei perustu yhtään mihinkään.
Niin, mitenkäs herra laestadius suhtautuikaan saamelaisiin?
En tiedä eikä kiinnosta. Miksi kysyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkillistä on, mihin metsästöäjä- keräilijät olisivat tarvinneet mitään keskusta. Je kenen idea oli rakentaa se, kaivertaa jumalattomia kivipaaseja ja asetella ne tarkoin määriteltyyn muotoon- aikana, jolloin kyläyhteisöjä tai sosiaalisia valtahierarkioita ei oltu vielä edes keksitty.
Eivät olleet vaeltavia metsästäjä keräilijöitä vaan paikoilleen asettuneita metsästäjä keräilijöitä, joiden saalis oli asettunut paikoilleen luonnollisen viljan ja laidunten takia. Kyse oli yhteisöllisyyden tarpeesta ja siihen tarkoitukseen luotiin yhteinen hanke, johon liittyi veistoksia ihmishahmoista, joiden alle kuvattu kilpailevia saalistajia ja saaliseläimiä. Mikään Göbekli Tepen rakenteista ei viittaa uskontoon rakentamisen tarkoituksena.
Mitä aiheesta olen lukenut, niin nimenomaan kyseessä olivat vaeltavat heimot, alue oli maanviljelykselle kelpaamaton eikä mikään saaliseläin kökötä paikoillaan ihmistä odottamassa. Alueelta ei ole löytynyt merkkejä asutuksesta.
Niin, mitenkäs herra laestadius suhtautuikaan saamelaisiin?