Kun kävelet manskulla helsingissä,niin tiedätkö millä tiellä kävelet silloin?
Ketä arvaa, mikä tie on kyseessä?
Mies länsisuomesta.
Kommentit (24)
Nykyisen kadun tienoille hahmottui jo 1600-luvulla Vironniemen Helsinkiin lännestä johtava maantie, josta käytettiin nimityksiä Landsvägen till Åbo (maantie Turkuun) tai Landsvägen till tai från Esbo (maantie Espooseen tai Espoosta) ja 1700-luvulla myös Tölövägen (Töölön tie).
Asemakaavassa 1812 oli nykyisen Erottajan ja Postitalon väli jo merkitty kaduksi ja sen nimeksi vahvistettiin 1836 Henriks Gatan ministerivaltiosihteeri kreivi Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841) mukaan. Kartassa 1838 tämä katu oli levitetty esplanadiksi, jonka niminä olivat Wästra ja Östra Henrics Gatan ja niiden suomenkielisinä vastineina Henrikin Läntiskatu ja Henrikin Itäkatu. Myös nimeä Henriks Esplanaden (Henrikin Esplanadi) käytettiin 1800-luvun lopulla. Nimiasut Länsi- ja Itä-Henrikinkatu - Västra ja Östra Henriksgatan vahvistettiin 1909 ja samalla niiden välisen puiston nimeksi tuli Henrikin puistikko - Henriksallén. 1928 nimet vahvistettiin asuihin Heikinkatu - Henriksgatan ja Heikinpuisto - Henriksallén ja Heikinkatu ulotettiin samalla luoteissuunnassa Kansallismuseolle saakka.
Nykyisen Mannerheimintien osuus Kansallismuseolta luoteeseen rakennettiin 1850-luvulla länteen johtavaksi viertotieksi (nykyinen Hämeentie vastaavasti viertotieksi itäänpäin). Se sai 1860-luvulla nimekseen Vestra Chausséen; tätä ennen käytettiin nimitystä Tölö-vägen. Karttaliitteessä 1866 nimen suomenkielisenä vastineena oli Wiertotie. 1909 vahvistettiin nimet Läntinen Viertotie - Västra Chausséen. 1928 väylän nimeksi vahvistettiin Turuntie - Åbovägen ja 1942 yhdistettiin sekä Heikinkatu että Turuntie yhdennimiseksi Mannerheimintieksi, joka samalla ulotettiin Ruskeasuolle asti. Tällöin Heikinpuisto hävisi asemakaavasta.
(Lähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupunki, 1970)
Mannerheimintie, doh?
Ja jos riittävän kauas historiaan mennään niin siinä oli 2km jäätä eikä mitään teitä, doh.
Onko arvauksia?