Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä mieltä kiinnipitämisestä labratilanteessa? Verinäyte?

Vierailija
10.01.2026 |

Mielestäni lapsi pitäisi psyykata niin, ettei kiinnipitoa tarvita. Joskus labrahoitaja itse kysyy, tarvitseeko pitää kiinni. Kauhujuttuja kuulee.

Kommentit (113)

Vierailija
81/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entäs jos on vaikka 18-vuotias Downin syndrooma -henkilö, joka vastustaa verikokeen ottoa?

Vierailija
82/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se pistäminen ei juurikaan satu, mutta sillä ennakkovalmisteluhetkellä yleensä saadaan lapsi paniikkiin, kun se ei tiedä mitä on tulossa ja pitää olla vaan paikallaan.

Kuka hullu vie lapsen labraan ilman että lapsi tietää mtä on tulossa? Ap

 

Pieni lapsi ei muista asioita samalla tavalla asioita kuin aikuinen eikä häntä voi "psyykata" samalla tavalla kuin aikuista. Vastaanottotilanne on jotain ihan muuta ja vaikka kuinka olisi kotona valmistauduttu, niin lapsi voi kokea paikan ja tilanteen aivan toisin. Ei hän mitään kotona puhuttuja juttuja silloin mieti.

 

Ajattelitko, että vain puhelen lämpimikseni ilman kokemusta? Ap

 

No, järkeä et ainakaan taida käyttää. Oletkohan niitä, ketkä sanovat lapselle, että näytteenotto on kidutusta, etkä itsekään tykkää, ja sinulla on neulakammo, "äitikin pelkää".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan vanhemman pitäisi psyykata se lapsi.

 

Jos ei vanhempi onnistu siinä, sitten labra voi tarjota mahdollisuutta että pidetäänkö kiinni. Jos näytettä ei saada otettua, se on labran kannalta voi voi ja heippa! Kannattaa vanhemman miettiä miten saada lapsi yhteistyöhön, jos on tärkeät näytteet otettavana.

Kyllä, tarkoitin että vanhempi psyykkaa, jopa päiviä etukäteen. Ap

 

Viikon pari kun touhotat asiasta etukäteen niin lapsi on labrassa jännittynyt kuin viukun kieli.

Miksi ap edes olettaa, että lapsensa ei tule pärjäämään näytteenotossa?

 

Saattajan, yleensä vanhempi, asenne vaikuttaa mitä suuremmissa määrin. Siksi hän olettaa.

Vierailija
84/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nää kuulemasi kauhujutut sitten kun ei pysytä aloillaan ja neula katkeaa suoneen?

 

Ei, vaan melkein väkivaltaisesta kiinnipitämisestä ja kauheasta huudosta. Traumathan siitä tulee ja se on väärin. Ap

Miksi lapsi huutaa kuin apina?

 

Antaa huutaa, se on vain ääntä. Ei mene rikki huutamisesta. Pääasia, että pysyy paikoillaan. 

Vierailija
85/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpa joillakin huono sisälukutaito. Ja tiedoksi: nämä "äitikin pelkää" -vanhemmat pitäisi rankaista. Ap

Vierailija
86/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokeilkaapa kauhistelijat ottaa verinäyte, antaa lääkeinjektio, saatika kanyloida lapsen pieni laskimo, jos kukaan ei pidä kiinni ja lapsi alkaa rimpuilla tai ylipäätään liikahtaa neula kudoksissaan.. Se ei ole turvallista ja niin ei tule toimia.

Voi seurata kudosvauriota, mustelmia ja pahimmillaan esim. lihasinjektiossa ohut neula voi katketa lihaksen sisälle (jännittynyt lihas on jämerä ja raju riuhtaisu riittää tähän, kun neula on syvällä lihaksessa). Lisäksi lääkeaine voi päätyä väärään paikkaan (mm. osa lihakseen annosteltavista saa aikaan tulehdusreaktiota ja jopa paiseita rasvakudokseen jäädessään, kun taas vaikka siedätyshoitoinjektion päätyminen lihakseen saakka voi laukaista anafylaksian).

Pieni lapsi ei ymmärrä omaa parastaan tai seurauksia, eikä aina pysty rauhoittumaan tilanteessa rohkaisusta huolimatta. Jälkeenpäin rauhoittuvat kyllä nopeasti, etenkin jos vanhemmat on rauhallisia ja osoittaa käytöksellään että kaikki on hyvin. Lasta voi palkita/lohduttaa kehumalla/tarralla/mehulla tms. että jää positiivinen muisto. Tarvittaessa tilannetta voi purkaa lapsen kanssa jälkikäteen. Yleensä seuraavalla kerralla odottavat jo palkintoa ja itkut unohtuu nopeasti.

 

Terveisin sairaanhoitaja, joka joutuu lapsille antamaan lääkeinjektioita ja välillä kanyloimaan. Ei ole lempipotilaitani. Onneksi iso osa vanhemmista pysyy rauhallisena ja auttaa toimenpiteen onnistumista kerralla, ilman vanhinkoja. Kiitos heille, yhdessä yritetään lapsen parhaaksi <3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla ei ole samaa itsemääräämisoikeutta mitä aikuisilla, koska lasten aivot eivät ole tarpeeksi kehittyneet ymmärtämään oman hyvinvoinnin merkitystä. Joskus asioita pitää tehdä lapsen mielen vastaisesti, koska terveys menee mukavuuden edelle. Se on vanhemmilta heitteillejättö jos lapsen ongelmia ei hoideta

.

Eihän hoitamatta jättäminen ole mikään vaihtoehto. Mutta on heitteillejättö pitää väkivalloin kiinni. Ap

 

Ap taitaa olla hieman yksinkertainen. Se näytteenotto on usein aivan välttämätön osa hoitoa. Tuloksen perusteella tehdään isojakin päätöksiä. Näytteellä voi olla myös kiire eikä siinä voi odotella, että koska olisi parempi hetki. Näytteen ottamatta jättäminen on silloin yhtä kuin hoitamatta jättäminen.

Vierailija
88/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen kertonut lapselleni, että pistäminen sattuu pienen hetken ja koska hyttynenkin on häntä pistänyt ja hän on siitä selvinnyt, hän selviää myös näytteenottopistosta hienosti. Olen kertonut, että pidän kädestä kiinni ja hän istuu minun sylissäni, jotta ei  säikähdä pistoa ja neula liiku, jotta ei satu enempää. . Olen näyttänyt asennon jo kotona: lapsen jalat nilkoista ristiin ja minun jalkojen väliin.  Minun jalat nilkoista ehkä ristiin tai pidän kiinni reisilläni. Minun käsi pitämään lapsen toista olkapäätä paikoillaan laskeutuen lapsen kaulan vierestä olan yli  ja toinen käteni pitää kiinni lapsen ranteesta, peukalollani silittelen kämmentä. Kun pistetään, varmistan vaikka kevyellä voimalla, en puristaen, mutta lapsen kättä paikoillaan silti vakaasti pitäen, että käsi pysyy suorana, eikä rimpuilu ole tehokasta, kun jalat ovat jalkojeni välissä. Olen kertonut, että minuakin on pistetty monta kertaa ja että se on

 

 

 

Kiitos, juuuri näin, hienoa! 

Meillä on aina tarroja, ja pillimehuakin löytyy : )

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saanen myös huomauttaa, että jos aiheutatte lapsillene pistämistraumat huudattamalla, miten he selviävät aikuisena esim. kanyloinneista? Ap

Vierailija
90/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kokeilkaapa kauhistelijat ottaa verinäyte, antaa lääkeinjektio, saatika kanyloida lapsen pieni laskimo, jos kukaan ei pidä kiinni ja lapsi alkaa rimpuilla tai ylipäätään liikahtaa neula kudoksissaan.. Se ei ole turvallista ja niin ei tule toimia.

Voi seurata kudosvauriota, mustelmia ja pahimmillaan esim. lihasinjektiossa ohut neula voi katketa lihaksen sisälle (jännittynyt lihas on jämerä ja raju riuhtaisu riittää tähän, kun neula on syvällä lihaksessa). Lisäksi lääkeaine voi päätyä väärään paikkaan (mm. osa lihakseen annosteltavista saa aikaan tulehdusreaktiota ja jopa paiseita rasvakudokseen jäädessään, kun taas vaikka siedätyshoitoinjektion päätyminen lihakseen saakka voi laukaista anafylaksian).

Pieni lapsi ei ymmärrä omaa parastaan tai seurauksia, eikä aina pysty rauhoittumaan tilanteessa rohkaisusta huolimatta. Jälkeenpäin rauhoittuvat kyllä nopeasti, etenkin jos vanhemmat on rauhallisia ja osoittaa käytöksellään että k

"Kokeilepa r aiskata luonnollinen olento ilman kiinnipitelyä. Se satuttaa vain itseään kun me r aiskaajat teemme mitä teemme vastustelusta huolimatta."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

 

Ensin laitetaan puudute. Sen jälkeen jutellaan lapsen kanssa ja rauhoitetaan. Oma huoltaja tai muu pitää sen verran paikallaan, että näyte saadaan otettua.

 

 

Mulle laitettiin lapsena aina puudute etukäteen ja tsempattiin kaikin keinoin, mutta pelko oli niin suurta että se meni kauheeks itkushowksi joka ikinen kerta ja paikoillaan oli pidettävä. En mitenkään tarkoituksella halunnut olla hankala tai rimpuilla, vedin vaan käden aina vaistomaisesti karkuun, kun neula tuli lähelle.


Mulla oli kans just tämä! Tiesin oikein hyvin, että pitää olla paikallaan ettei satu enempää, mutta siinä tilanteessa ei vaan tahdonvoima riittänyt. Isompana itsekin halusin että pidetään kiinni, koska pelkäsin sitä että huomaamattani vedän käden pois ja siitä seuraa jotain kamalaa. Ja halusin kyllä että näytteet otetaan.

Vierailija
92/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nää kuulemasi kauhujutut sitten kun ei pysytä aloillaan ja neula katkeaa suoneen?

 

Ei, vaan melkein väkivaltaisesta kiinnipitämisestä ja kauheasta huudosta. Traumathan siitä tulee ja se on väärin. Ap

Miksi lapsi huutaa kuin apina?

 

Antaa huutaa, se on vain ääntä. Ei mene rikki huutamisesta. Pääasia, että pysyy paikoillaan. 

Niin ja oppii jo lapsena että kehoa saa r aiskata miten vaan eikä edes oma äiti puolusta vaan auttaa r aiskaajia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Saanen myös huomauttaa, että jos aiheutatte lapsillene pistämistraumat huudattamalla, miten he selviävät aikuisena esim. kanyloinneista? Ap

En ole aikeissa tulla mutiloiduksi aikuisenakaan. Sairas mielenmaisema teillä jos pidätte pharmaa ja sen kehoontunkeutumisia kiinteänä osana ihmisen elämää. Aivopesun uhreja olette.

Vierailija
94/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma neuvoni:

 

Pistäminen pitää hoitaa nopeasti pois alta. Ei saa tehdä siitä lapselle elämää suurempaa numeroa ja ollaan lapselle "joo, hohhoijaa nyt tulee vähän ärsyttävä pistäminen", mutta jos joutuu pitämään kiinni, niin vuolaat kehut päälle sen jälkeen (ja toki aina kehuminen). 

 

Lapsen ikätaso pitää huomioida, jollekin 2-vuotiaalle ei kannata kuin minuuttia ennen sanoa että nyt pistetään. Jollekin 5-vuotiaalle olen kertonut että se nipistää/se sattuu 2 tai 3 itikan verran. 

 

Huumoria, iloisuutta, laittaa homma puheen tasolla vähän läskiksikin, mutta itse homma pitää hoitaa ilman suuria spektaakkeleita. 

En jäisi neuvottelemaan kuin max 2-3 min.ja sitten vanhempi pitäköön kiinni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se pistäminen ei juurikaan satu, mutta sillä ennakkovalmisteluhetkellä yleensä saadaan lapsi paniikkiin, kun se ei tiedä mitä on tulossa ja pitää olla vaan paikallaan.

Onko lapsi yksikertainen kun ei tajua mitä on tapahtumassa? Vai ottivatko vanhemmat lapsen vaan mukaan kertomatta minne ollaan menossa? Kuulostaa oudolta.

 

Kyllä. Lapsi on ihan luonnostaan yksinkertainen eikä yhdistele ja muistele asioita samalla tavalla kuin aikuiset. Yksinkertaisuudestaan huolimatta lapsi on kuitenkin ihminen eli ei mikään ohjelmoitava robotti. Lapsi voi käyttäytyä uudessa tilanteessa aina yllättävällä tavalla, vaikka tulevasta olisi puhuttu kuinka paljon. 

Vierailija
96/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos on vaikka 18-vuotias Downin syndrooma -henkilö, joka vastustaa verikokeen ottoa?

 

Jos hänen laillinen edustajansa vaatii, otetaan, jos ei, kehotetaan keskustelemaan hoitavan tahon kanssa. Jos on sen tasoinen, että päättää itse asioistaan, tuskin vastustelee, jos on itse tullut paikalle. 

Vierailija
97/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos on vaikka 18-vuotias Downin syndrooma -henkilö, joka vastustaa verikokeen ottoa?

 

Aikuisen tai isomman lapsen pitelyssä on enemmän riskejä ja heille tuollaisesta kokemuksesta jää monesti vahvemmat negatiiviset muistot. Jos rauhoittuminen ei todennäköisesti onnistu, kannattaa suunnitellusti esilääkitä rauhoittavilla lääkkeillä tai humauttaa (lyhytvaikutteinen kevytanestesia, vaatii silti aikamoiset valmiudet ja seurantapuitteet). Ei harmi kyllä onnistu tuosta vaan tavallisen vastaanottoajan tai labrakäynnin puitteissa. Kannattaa karsia toimenpiteet minimiin ja niputtaa, esim. jos hammashoito vaatii anestesiaan, voi samalla ottaa suunniteltuja verikokeita, antaa tarpeellisen injektion yms.

Vierailija
98/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitenhän tän ketjun kauhistelijamammat suhtautuu siihen, että jos ei saa lapsesta keskustelemalla ja lahjomallakaan verinäytettä ja kiinnipito on teille nounou, niin jos on sairaus kehittymässä, niin sen hoito (ja varsinkin hoidon myöhäinen aloitus) vasta piikittämistä tarvitsee? 

Mitä pidemmälle verikoetta lykkää, niin sairaus voi kehittyä pahemmaksi? 

 

Esim.1-tyypin diabeteksessä verensokeri on vaan joskus mitattava lapselta. Eikä ihmetellä, että miks lapsi on huonovointisen oloinen. 

Oli sitten lapsella vaikka jatkuva insuliinipumppukin, niin sekin kanyylillä on yhteydessä verenkiertoon.

Vierailija
99/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saanen myös huomauttaa, että jos aiheutatte lapsillene pistämistraumat huudattamalla, miten he selviävät aikuisena esim. kanyloinneista? Ap

En ole aikeissa tulla mutiloiduksi aikuisenakaan. Sairas mielenmaisema teillä jos pidätte pharmaa ja sen kehoontunkeutumisia kiinteänä osana ihmisen elämää. Aivopesun uhreja olette.

 

Muitten puolesta et voi päättää, mutta itse voit pysyä pois totaalisesti pharman piiristä. Se on ihan sallittua, itsemääräämisoikeuden puitteissa. 

Vierailija
100/113 |
10.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletteko kauhistelijat myös anti-vaxxeja? Neula kuin neula, ei lasta saa pistää jos se ei tahdo!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän neljä seitsemän