Itävalta asuinmaana
Mahdollisesti edessä muutto Itävaltaan miehen työn takia, Klagenfurt tai lähialueet etelässä. En ole koskaan edes käynyt itävallassa Wienin lentokenttää lukuunottamatta. Tavallaan haluaisin lähteä, mutta kaikki arveluttaa. Mies puhuu sujuvaa saksaa, itse olen lukenut sitä vähän lukiossa mutta käytännössä en puhu ollenkaan. 8 lk lapsi ei puhu yhtään mutta varmaan oppii nopeasti (kaksikielinen suomi/ruotsi ja vahva englanti, ranskan alkeet).
Oma työllistyminen huolettaa. Minulla on melkein valmis maisterintutkinto datatieteestä, mutta ei yhtään työkokemusta siitä. Pyöritän tällä hetkellä hyvin pientä maahantuontiyritystä, jota voin periaatteesta jatkaa mistäpäin maailma tahansa, kunhan saan käytännön pakettirumban ulkoistettua Suomessa, tosin päämieheni eivät ilahdu jos kuulevat etten enää ole Suomessa itse.
Nyt kun olen tutkinut tuota aluetta, niin on sekä hyviä että huonoja puolia. Byrokratia kuulostaa jäykemmältä ja hankalammalta kuin Suomessa. Liikkuminen vuoristoseudulla on ilmeisesti hidasta, vaikka etäisyydet kartalla lyhyet. Pieni kyläyhteisö tuntuu ahdistavalta, vaikka Suomessakin asun maalla. Ei jokamiehenoikeuksia. Lapsen jatko-opintojen kannalta Klagenfurtin yliopisto on pieni ja huono ranking, Wien ajallisesti kaukana ja kalliit asumiskulut.
Onko kokemusta Itävallassa asumisesta? Tai itävaltalaisista?
Kommentit (22)
Jos lapsi on ruotsinkielinen, oppii saksaa helposti.
Asumisesta ei ole kokemusta, mutta olen ollut mieheni mukana hänen työmatkoillaan viikkoja eri puolilla Itävaltaa. Ihmiset ovat yleensä ystävällisiä. Tosin sillä koulusaksalla minkä olen lukenut, ei tehnyt juurikaan mitään. Joillakin seudulla murre oli sellaista että tuntui ihan toiselta kieleltä. Vuoristoseuduilla on suuret korkeuserot ja lumi tulee varhain. Tiet jäätyvät ja osa teistä suljetaan talveksi, jos paikka on kovin pieni, siellä on sitten motissa kunnes lumi sulaa. Minulle jäi maasta jotenkin vanhanaikainen kuva, varsinkin maaseudulta. Ihan hyvässä mielessä.
Kielen opiskeluun olen kyllä motivoitunut. Meinaan vääntää tuon maisterin nyt kasaan joten minulla on opinto-oikeus yliopistoon ja ilmoittauduin juuri saksan kurssille.
Sellainen mietityttää myös, että kun ilmapiiri on viimevuosina kiristynyt, niin saisinko "huonompaa" kohtelua maahanmuuttajana? Tavallaan olen siihen vähän tottunut, kun 20 v. sitten muutin jokseenkin ruotsintaidottomana ruotsinkieliseen pikkukaupunkiin... Ei se silti ole kivaa.
Vaikuttaako kohteluun, jos muutamme (miehen) työn takia, hänet siis siirrettäisiin nykyisen työnantajan paikalliseen tytäryhtiöön. Muutenkin matkustaa koko ajan, olisi paljon kätevämpää olla valmiiksi keskieuroopassa.
Suomalainen tuttu on asunut siellä jo vuosia ja on edelleen ulkkis paikallisten silmissä. Voi olla että isoissa kaupungeissa on helpompaa. Asenteet on kiristyneet viime vuosina.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen tuttu on asunut siellä jo vuosia ja on edelleen ulkkis paikallisten silmissä. Voi olla että isoissa kaupungeissa on helpompaa. Asenteet on kiristyneet viime vuosina.
Olen asunut 15 vuotta suomalaisessa pikkukunnassa, eikä vieläkään ole päässyt porukkaan.
Kiitos vastauksista! Ulkopuolisuuden kokemus ei haittaisi, mutta avoin rasismi tuntuisi kurjalta. Varsinkin lasta kohtaan.
Mietin myös kustannuksia. Koska työnantaja on suomalainen ja säilyisi samana, ei miehen palkka ilmeisesti olennaisesti nousisi. Taloudellisesti tilanne olisi ok, jos uskaltaisimme myydä nykyisen kotimme. Mutta sitten pitäisi olla varma, että muutto on pysyvä.
Kuinkakohan paljon koulusysteemi eroaisi Suomeen verrattuna? Ilmeisesti olisi viisainta tehdä peruskoulu valmiiksi Suomessa, ja muuttaa sitten, kun kaveriporukat kuitenkin menisivät lapsella osittain uusiksi kun kaikki Suomessakin jatkaisivat eri kouluihin.
Koulussa (gymnasium) on tiukempaa kuin Suomessa, kova kuri ja vaatimukset. Kannattaa tutustua koulutusjärjestelmään etukäteen.
Hyviä puolia: sijainti keskellä Eurooppaa, hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet, kulttuuria ja historiaa riittää, ruoka on hyvää.
Rasistinen maa suomalaisia kohtaan.
Jos tykkää laskettelusta niin seitsemäs taivas.
Olen asunut vuoden Itävallassa opiskelijavaihdossa 1980-luvulla ja sen jälkeen käynyt siellä lomilla (viimeisen 10 vuoden aikana lähes joka vuosi).
Saksaa opit kyllä, kun opettelet. Pärjäsin itse hyvin täysin saksankielisissä yliopisto-opinnoissa lukion lyhyen saksan ja yliopiston kahden saksan kielen kurssin (yht. 6 op) pohjalta.
Siitä olen samaa mieltä, että Itävalta on hyvin konservatiivinen maa. 1980-luvulla naisen asema siellä oli sama kuin Suomessa 1960-luvun alussa. Byrokratia on myös paljon jäykempää kuin Suomessa.
Itävaltalaiset ovat ystävällisiä, mutta voivat suhtautua ulkomaalaisiin ennakkoluuloisesti. Suomalaiset ovat kuitenkin ns. hyviä ulkomaalaisia, joten suomalaisena tulee kohdelluksi hyvin. Opin heti, että asuntoa etsiessäni piti ensimmäisessä lauseessa sanoa tulevansa Suomesta. Jos aloitti muuten, oli asunto "jo varattu".
Koulujärjestelmästä sen verran, että Itävallassa on edelleen sellainen rinnakkaiskoulujärjestelmä kuin Suomessa oli ennen peruskoulun tuloa. Kannattaa katsoa, että lapsesi pääsee Gymnasiumiin eikä häntä laiteta Hauptschuleen, jos haluat hänen voivan jatkaa opintoja yliopistossa.
Töiden suhteen se juttu, että Itävallassa työnantajat eivät oletakaan, että yliopistosta vastavalmistuneella olisi alan työkokemusta. Valinnassa painaa tutkinto ja todistus, ei aikaisempi työkokemus silloin, kun haetaan vastavalmistunutta. Sitä en sitten osaa muuten arvioida, millaiset mahdollisuudet ikäiselläsi naisella on saada töitä.
12
Klagenfurtista ei ole mikään pakko lähteä Wieniin opiskelemaan. Alle tunnin junamatkan päässä on Graz, jossa on sekä yliopisto että teknillinen yliopisto. Niissä voi opiskella lähes kaikkia yliopistoissa yleisesti tarjolla olevia aloja.
Itävallassa Gymnasium aloitetaan jo 10-vuotiaana eikä siellä ole erikseen kolmevuotista lukiota. En ole lainkaan varma, että kannattaisi ensin käydä Suomessa peruskoulu loppuun. Todennäköisesti paikalliseen koulujärjestelmään pääsee sisälle sitä nopeammin, mitä aikaisemmin aloittaa siellä.
Valtavat liikennesumat, aivan muuta kuin täällä. Ajavat lujaa ja tienvarsihuoltamot tasoa 1/3. Taisi olla vessavahtikin siellä.
Voi katsoa Sound of Musicin ja ihastua Itävaltaan. Siellä ne vain ihanasti vuorilla laulelee. Ja kielikin on tutunkuuloista.
Olen asunut 3,5v Grazissa, nykyään oma asunto Grazissa ja toinen Wienissä miehen kanssa.
Itävallassa toki on rasismi hieman avoimempaa kuin Suomessa, mutta täällä on aika hyvin rankattu maahanmuuttajat sillä tavalla, että esim pohjoismaiset maahanmuuttajat on ehdottomasti rankattu ihmisten mielissä parhaiksi. Työnhaku voisi olla hankalampaa, jos olisit esim pakistanilainen
Tee maisterisi valmiiksi, Itävallassa rakastetaan titteleitä (oma titteli merkitään myös pankkikorttiin), ja työelämässä pärjäämiseksi on tosi tärkeää, että on tehnyt maisterin loppuun
Olen IT-alalla ja saksankieleni on huono edelleen, töitä silti yleensä löytyy, mutta kyllähän ne työkaverit sitten saksaksi puhuu keskenään ja vanhemmat ihmiset voi olla huonoja englannissa. Toisinsanoen, opettele saksankieli heti kun saavut
Hierarkia on työelämässä selkeä, eli varaudu siihen, että jos olet jonkun alainen, niin ylöspäin puhutellaan kohteliaasti. Alaiset myös puhuvat sitten pahaa esimiehistä jne.
En koskaan ajatellut jääväni Itävaltaan, mutta nykyään en enää ikinä muuttaisi Suomeen täältä. Mulla ei ole lapsia, mutta Itävalta on ihanan lapsipositiivinen valtio ja uskon, että täällä on lapsen kivempi kasvaa kuin Suomessa. Etelä-Itävallassa myös ihanaa sekä lapsille että aikuisille, kun kevät alkaa kunnolla jo helmikuun lopussa, ei tarvii kestää sitä Suomen kaamosta.
Hintataso halvempi kuin Suomessa, mutta muuten lähes kaikki mielestäni samaa tasoa. Byrokratia ja paperien pyörittely toki ärsyttävää ja henkilökunta näissä paperienpyörittelypaikoissa saattaa olla ihan idiootteja. Muutoin ihmiset sosiaalisempia kuin Suomessa ja auttavaisia, ja rakastan sitä, että täällä esim terveydenhuolto toimii tosi kivasti. Itsellä lääkäreistä ihan mahtavat kokemukset
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut 3,5v Grazissa, nykyään oma asunto Grazissa ja toinen Wienissä miehen kanssa.
...
Mulla ei ole lapsia, mutta Itävalta on ihanan lapsipositiivinen valtio ja uskon, että täällä on lapsen kivempi kasvaa kuin Suomessa.
Joko siellä pienten lasten äiti voi käydä töissä? Minä olen se, joka oli Itävallassa vaihdossa 1980-luvulla, ja silloin ei vielä käytännössä ollut kokopäivähoitopaikkoja. Kindergarten tarkoitti 3 tuntia päivässä kestävää kerhoa, ja koululaisetkin tulivat ruokatunnilla kotiin syömään.
Hieno maa, onhan sieltá kotoisin Iso-Arska seká Adolf.
Kyllä. Käytännössä pakko osata saksaa että pärjää. Konservatiivinen kulttuuri ja yhteiskunta.