Onnistuneiden treffien määritelmä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itse koen onnistuneiksi treffeiksi sellaisen tapaamisen, missä on rento levollinen tunnelma, juttua riittää ja treffien päätteeksi molemmille jää tunne, että tähän ihmiseen haluan ehdottomasti tutustua lisää. Käyn itse treffeillä kumppanin etsimistarkoituksessa, kavereita ja ystäviä minulla on jo ihan tarpeeksi. Jos treffien päätteeksi ei ole kiinnostusta jatkaa tutustumista eikä uutta tapaamista saada enää sovituksi, ei treffit ole onnistuneet ja ne ovat olleet osaltani ajanhukkaa. 

 

Aika raskasta olisi käydä treffeillä ajatellen niiden olevan ajanhukkaa, jos tämä ei ole minulle se juuri oikea.

Parin etsiminen kun on täysin tuuripeliä, niin ei sitä tiedä jos tutustuttekin sitten kavereina, ja hänen tutuistaan löytyy se elämänkumppanisi. 

Aika raskasta olisi käydä treffeillä ajatellen niiden olevan ajanhukkaa, jos tämä ei ole minulle se juuri oikea.

Ihan eri tavalla deittailu stressaa jos ottaa sen hirveän päämäärähakuisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itse koen onnistuneiksi treffeiksi sellaisen tapaamisen, missä on rento levollinen tunnelma, juttua riittää ja treffien päätteeksi molemmille jää tunne, että tähän ihmiseen haluan ehdottomasti tutustua lisää. Käyn itse treffeillä kumppanin etsimistarkoituksessa, kavereita ja ystäviä minulla on jo ihan tarpeeksi. Jos treffien päätteeksi ei ole kiinnostusta jatkaa tutustumista eikä uutta tapaamista saada enää sovituksi, ei treffit ole onnistuneet ja ne ovat olleet osaltani ajanhukkaa. 

 

Aika raskasta olisi käydä treffeillä ajatellen niiden olevan ajanhukkaa, jos tämä ei ole minulle se juuri oikea.

Parin etsiminen kun on täysin tuuripeliä, niin ei sitä tiedä jos tutustuttekin sitten kavereina, ja hänen tutuistaan löytyy se elämänkumppanisi. 

 

Jokainen treffailee tyylillään. Kuten kirjoitin, minulla on jo tarpeeksi kavereita ja ystäviä ja käyn treffeillä sillä mentaliteetilla, että etsin kumppania romanttisessa mielessä ja jos näin ei tapahdu, niin on se siinä mielessä ollut itselleni ajanhukkaa. Aika pitkälle vietyä ajattelua, että treffikumppanista tulisi kaverini, tutustuisi hänen kavereihinsa ja sieltä löytyisi elämänkumppani. Kaikki on toki mahdollista, mutta tuollaisia teorioita nyt voi viljellä ihan loputtomiin. 

Minulla on ollut hyviä treffejä joiden seurauksena on ollut verkostumista, vaikka romantiikka jäikin puuttumaan. Laajasta tuttavapiiristä on myös paljon hyötyä työelämässä. Sitä kutsutaan sosiaaliseksi pääomaksi. 

Ymmärrän tuon verkostoitumisen ja ekstroverttina tykkään saada uusia tuttuja. Mutta jos olen treffeillä, niin siinä on vähän eri moodi ja "eri minä" liikkeellä kuin työminä tai edes kaveriminä. On avoimempi intiimille sekä henkisesti että fyysisesti. Sen treffitunnelman jos saa itsessään auki, niin siitä tuntuu kiusaannuttavalta pakittaa kaveriksi tai tutuksi jos ei toimikaan. Tuttuja toki ollaan, että jos jossain törmätään niin voi asiallisesti suhtautua ja käydä jutustelemassa. Mutta ennemmin kaverit kavereina ja treffikumppanit erikseen. Niin päin voi mennä helpommin, että ensin tunnetaan muualta ja sitten treffeille.