Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Minua kiusattiin koulussa ja suunnittelin joskus oikein kunnon kostoa kiusaajilleni

Vierailija
26.09.2008 |

Jotenkin voin hieman ymmärtää näitä koulusurmia, JOS taustalla on oikeasti vakavaa koulukiusaamista.



Monen vuoden kiusaaminen jättää kauhistuttavat jäljet. Ihmiseen voi patoutua kamalat määrät vihaa, katkeruutta ja kostonhimoa. Edelleen mietin joskus, kuinka voisin tappaa pahimmat kiusaajani, vaikken edes ole heidän kanssaan missään tekemisissä. Korostan kuitenkin, ETTEN OLE TAPPAMASSA KETÄÄN, ainoastaan joskus mietin asiaa. Mutta jos päässäni napsahtaisi kunnolla, voi olla, että jotenkin koettaisin päästä näistä ihmisistä eroon.

Kommentit (24)

Vierailija
21/24 |
26.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuoli 21 vuotiaana ajettuaan autolla humalassa metsään ja toinen on isoissa veloissa/maksuvaikeuksissa ja akan kanssa menee huonosti :)

Vierailija
22/24 |
26.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

J

Ei saa siis matti sympatiaani kun tappoi täysin sivullisia ja viattomia ihmisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/24 |
26.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokelan tapauksessa tämä aikuisopiskelija liittyi kiusaamiseen? Juurihan Pekan isä kirjoitti toisessa ketjussa, että Pekkaa oli kiusattu lähinnä ala- ja yläasteella. Enkä mitenkään usko, että kaikki Pekan uhrit olivat hänen kiusaajiaan

Ei saa siis matti sympatiaani kun tappoi täysin sivullisia ja viattomia ihmisiä.

Vierailija
24/24 |
26.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

yläasteella kaverini kanssa yhtä tyttöä ja kadun sitä kyllä todella jälkeenpäin. Kiusaaminen oli semmoista nälvimistä ja naureskelua- todella inhottavaa. Olen itse "hyvästä" perheestä, kaverini oli hiukan köyhemmistä oloista(asui vuokralla kerrostalossa, vanhemmat perusduunareita).

Olen usein miettinyt, että mitä tuolle kiusatulle mahtaa kuulua. Yläasteen jälkeen menimme eri kouluihin. Ysin lopussa alkoi pahin murrosikä helpottaa, ja kiusaaminenkin loppui, kavereita emme kuitenkaan olleet.

Mitään muuta syytä en kiusaamiselle keksi kuin oman vaikean murrosikäni. Olen elämässä hyvin menestynyt ja onnellinen ihminen. Lapsuuteni oli todella onnellinen. Minulla on nykyään kolme lasta, neljäs tulossa. Asumme mieheni kanssa ihanassa omistusasunnossa ja teen mukavaa työtä

Sitäkin olen miettinyt, että miten olisin lopettanut kiusaamisen. Tämä tyttö ei vastannut mihinkään oikein mitenkään. Jos hän olisi joskus näyttänyt jotain tunteita, olisin luultavasti lopettanut, itkenyt, nauranut, sanonut että olette typeriä tai ihan mitä vaan. Emme varmaankaan ymmärtäneet, että häntä oikeasti sattuu, koska hän oli täysin viilipytty. Jälkeenpäin olen tajunnut, että hän ei uskaltanut näyttää varmaankaan tunteitaan mitenkään. Luulen, että usein kiusattu jää yksin omien tunteidensa kanssa ja ikään kuin kovettaa itsensä, mikä vain lisää kiusaajan ärsytystä. No tämä ei oikeuta tietenkään kiusaamaan. Opettajien ja vanhempien pitäisi puuttua asiaan aktiivisemmin.