Mikä on ulkomaanmatkailun suurin glamourin tekijä?

Vierailija kirjoitti:

Onhan se aika glamouria jos tyylillä matkustaa: loungessa hienostonut pianobaari tunnelma, tyylikkäät emot lentokoneessa, perillä palmuja, hienoja hotelleja ja ravintoloita, loistavaa palvelua, upeita maisemia.  Mikä jottei 👍

Siis matkustako 60-luvulla?

Dolomiiteilla vuoristohotellin aamupala ns panoraamaravintolassa (auringonnousu vielä menossa) jossa vain pari ihmistä meidän lisäksi. Ei ihan heti unohdu se luksuksen tunne...

90-luvulla japaniassa vaihto-opiskelijana , naispuoliset oppilaat minihameissaan,  se oli luksusta jokapäivä, ja monet yöt.

Ei unohdu se vuosi koskaan.

Onneksi on pattaya missä helppo käydä luksustelemassa.

Instaan otetut TÄYDELLISET lomakuvat ja stoorit.  Eestä ja takaa, oli sitten altaalla, vuoristossa, rannalla tai kaupungilla.

Vierailija kirjoitti:

Mulle se on valo jota käyn ulkomailta hakemassa. Kun täältä kaamoksesta lähtee niin parin ensimmäisen auringossa vietetyn päivän jälkeen uuvuttava kaamosväsymys kuoriutuu pois kuin liian pieneksi jäänyt nahka. 

Tämä meilläkin.

Kun 07 aikaan aamulla alkaa jo olemaan valoisaa ja sitä jatkuu näin talvellakin yli klo 17. Ei haittaa edes pieni kuura aamulla kun saa herätä aurinkoiseen päivään etelä-Euroopassa.

Energiataso ja kunto ihan toista kuin Suomessa 6kk sohvannurkassa maanneena!

Museot. Sekä taide- että historialliset museot, myös museoalueet. 

Kertovat paljon ko. maasta ja sen ihmisistä sekä kaupungista. 

Pääkaupunkien tärkeimmissä taidemuseoissa on myös ulkomaista taidetta eri aikakausilta.

Suomessa näitä ei ole tarjolla samassa määrin eikä samalla tasolla. Siksi on lähdettävä ulkomaille tuon "glamourin" perässä. 

Tietenkin myös eri maiden eri kaupunkien historiat kiinnostavat. Ja tämä ei tarkoita, etteikö Suomikin kiinnostaisi. Muualla on vain hyvin, hyvin erilaista. 

Sen huomasi, kun vietti pari viikkoa Pariisissa. 

Toki myös hankitun kielitaidon hyödyntäminen ja kehittäminen on yksi tärkeä motiivi, omanlaistaan "glamouria" sekin, että osaa lukea ja kommunikoida vaikkapa ranskaksi. Mutta esim. Venetsiasta tai Roomasta voi nauttia vaikkei italiaa osaakaan. Ei tietenkään samalla tasolla kuin jos osaisi, mutta historia ja kulttuuri ovat siellä eri tavalla syvempiä kuin meillä Pohjolassa.

Mä rakastan historiaa, kultuuria, ruokaa ja vieraita kieliä, siinäpä syyt mun matkailuun plus ympäri maailmaa asuvat perhe ja ystävät.