Vapaa leikki vakassa
Huhuu..peräänkuulutan nyt historiaa takaisin..eli ns.leikkipäiviä vakaan.Lapset saivat valita leikkinsä ja leikkikaverinsa ilman että aikuiset säätää ja määrää.Leikkiä ei lopetettu heti alkuunsa ns.pedagogisen toimintatuokion takia.Joskus jopa ulkoilu jäi aamupäivällä kun leikki oli glow- vaiheessa sisällä.
Tätä kaipaa myös lapset.Joka päivä lapset toivovat leikkiä vapaasti .Tai pienryhmissä edes.
Oma kaveri saattaa olla toisessa ryhmässä,joten leikkiä ei ehdi kuin hetkiä päivässä yhdessä.Iltapäivällä kaveri lähtee kesken ulkoleikin.
Mitä me aikuiset haluamme?Kiireen tuntua,ohjeiden mukaisia tuokioita joissa moni lapsi turhautuu?
Annetaan edes silloin tällöin koko päivä vapaalle leikille.Se on lapselle luontaista,kehittävää ja iloa tuottavaa.
Kommentit (17)
Nyt täytyy tunnustaa etten kaupunkilaisena oikein tunnekaan tätä vakassa leikkimistä, mutta hienoa että agraariyhteiskunnan vanhat leikit ovat säilyneet maanviljelyn koneistuksesta huolimatta.
Toisaalta mitäpä sitä muutakaan, isi tuskin antaa leikkiä kalliilla koneilla ja kavereitakaan ei siellä taida enää olla, puolisoista puhumattakaan.
Mikä teitä vaivaa?Toi AP on oikeassa siinä,että nykyään vakassa lapset eivät itse saa valita leikkejään,ja jos saavat aika leikkiä on tosi lyhyt.
Menkääpä johonkin vakayksikköön seuraamaan päivää.On aikataulutettu ja ohjelmoitu niin pitkälle,että lapset ovat kuin robotteja.Itse vakaopena oon samaan mieltä aloittajan kanssa,mutta yksin en juuri voi asiaan vaikuttaa.
Vaka ikäiset lapset oppivat leikkiessään. Viedään se tuokioilla ja piireillä opeteltava opeteltava asia leikkiin. Aikuinen aina mukana ohjaamassa tai ainakin seuraamassa leikkiä, jotta voi ohjata leikkiä ja lasten keskinäisiä suhteita. Kaikista tärkeimmät opit, itsesäätely, kaveritaidot, tunnetaidot jne kehittyy parhaiten aidoissa tilanteissa, leikeissä lasten kesken kunhan siellä on aikuinen läsnä ja osallistuu, leikki pedagogisesti mietittyä. Tiimillä selkeä tieto kaikilla mitä juuri ne lapset ja yksilöt siinä ryhmässä tarvitsevat.
Leikki on arjen pääasia, siihen sitten muut jutut lisäksi. Myös laulaessa, jumpatessa, retkellä voidaan myös leikkiä.
Kyllä ..leikkiä voi missä tahansa.Mutta se pointti on se vapaa leikki.Aikuinen kyllä valvoo ja tarvittaessa puuttuu ,jos tulee riitoja tms.Turvallisuus on tietenkin ykkösenä.Muuten lapset saavat kehittää leikkiään vapaasti.
Näin on leikitty aina leikin historiassa.Eivät aikuiset ole olleet osallisina silloin kuin vain em..tilanteessa.
Ennen,siis vielä viitisen vuotta takaperin ns.leikkipäivä oli säännöllisesti usein perjantaisin.Lapset odottivat päivää innolla ja se oli aroillekkin lapsille mukava päivä.Tällöin sai itse valita leikkinsä .
Pedagogialla voi selittää kaiken vallankäytön lapsiryhmässä.Lapsen oikea ääni ja luovuus on tällöin aikuisen ohjailemaa.Mietityttää miksi..?
Vapaa leikki on lasten sosiaalisen ja kognitiivisen kehityksen kannalta kaikkein tärkein yhdessä (ja yksin) olemisen muoto. Siksi varhaiskasvatukseen ei saa tuoda liikaa tavoitteellisia sisältöjä, jotka pienentävät vapaan leikin osuutta hoitopäivissä. Aloittaja on asiassa täysin oikeassa.
Olen samaa mieltä. Halutaan tehdä vanhempiin vaikutus toimintatuokioilla joita sitten valokuvataan ja lähetetään tyyliin kas näin aktiivisia meillä ollaan.
Ja lapset haluaisivat vaan leikkiä leluilla, usein niillä lempileluillaan joita ressukat salaa kuljettavat pk:hon vaikkei ole lelupäivä, siis niilläkään ei saa leikkiä koska vapaata leikkiaikaa ei ole ja katoavat helposti pk:hon.
Niinpä. Kauhean laitostettua ja robottimaista tuntuu lastenhoitovaatimukset olevan. Rentous ja inhimillisyys puuttuu, olemme kuitenkin ihmisiä.
Tämäkin on sellainen asia, jonka voi tehdä päiväkodissa vain väärin. Toiset vanhemmat valittavat, että "ai oletteko te VAIN leikkineet tänään". Toiset valittavat, että leikkiä on liian vähän. Jos lähdetään kaatosateella ulos, osa vanhemmista valittaa kurasta ja märästä. Jos jäädään sisälle, toiset valittavat, kun ei ulkoiltu. Aina kaikki tehdään väärin jonkun mielestä.
Vanhemmat ,jotka eivät ymmärrä tällaisen leikkimisen arvoa ovat usein ns. perusäitejä ja isiä.Heille voi asiasta kertoa vasuissa tai viestittää viikkokirjeissä..
Koulutettu vakakasvattaja,joka täyttää ryhmän päivät hienoilla tuokioilla ei ole ymmärtänyt leikin voimaa.Kyse on siis leikistä ilman asetettua tavoitetta.
Tarkoitus ei ole muuttaa koko vakaleikkiedagogiaa vaan saada lapsille stressitöntä aikaa esim.1-2 pv kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vaka ikäiset lapset oppivat leikkiessään. Viedään se tuokioilla ja piireillä opeteltava opeteltava asia leikkiin. Aikuinen aina mukana ohjaamassa tai ainakin seuraamassa leikkiä, jotta voi ohjata leikkiä ja lasten keskinäisiä suhteita. Kaikista tärkeimmät opit, itsesäätely, kaveritaidot, tunnetaidot jne kehittyy parhaiten aidoissa tilanteissa, leikeissä lasten kesken kunhan siellä on aikuinen läsnä ja osallistuu, leikki pedagogisesti mietittyä. Tiimillä selkeä tieto kaikilla mitä juuri ne lapset ja yksilöt siinä ryhmässä tarvitsevat.
Leikki on arjen pääasia, siihen sitten muut jutut lisäksi. Myös laulaessa, jumpatessa, retkellä voidaan myös leikkiä.
Silloin päiväkodin aikuinen saattoi olla mukana lasten omatoimisesti aloittamassa leikissä lasten ehdoilla, kun omat lapseni olivat hoidossa 1990-luvulla. Päiväkodin johtaja itse kertoi siitä, kuinka hauskaa oli ollut , kun lapset olivat keksineet hänellekin jonkun roolin leikissään. Mitä ne hoitajat siellä nykyisin tekevät?
Huh huh....omat lapset ovat jo isoja niin olen pudonnut tästä kelkasta. Mutta siis, lasten todellakin pitäisi saada leikkiä vapaasti ja paljon!
Turha ihmetellä, miksi nykyään lapset eivät leiki eikä osaa leikkiä, jos kaikki on ohjattua aikuisten taholta.
Omat lapset oli perhepäivähoidossa ja olimme kaikki tosi tyytyväisiä siihen. Saivat leikkiä ja touhuta, ei ollut niin vaikean oloista kuin nykyään.
Lapsistamme vakassa kasvaa tällä tyylillä ahdistuneita ja itseensä tyytymättömiä aikuisia.Koskaan en ole tarpeeksi .Tämän saa aikaan vakan aikuisjohtoinen malli,jossa lapset näennäisesti saavat olla luovia omia itsejään.Tosiasiassa aikuiset suunnittelevat pää höyryten toimintaa,jossa kaikkien on oltava samanlaisia,tähtäys on samanlaiseen käytökseen jokaisella.
Kyllä käytöstapojen ja toisen huomioimisen taidot ovat tärkeitä ,sitä ei voi kiistää.Mutta mistä juontuu suurten laitosmaisten vakayksiköiden minuuttiaikataulujen ja jonottaminen kulttuuri?Miksi aikuiset sallivat tämän kerta toisensa jälkeen.
Vapaata leikkiä ei voi toteuttaa yksikössä ,jossa uloslähdöt on kellotettu minuutilleen ja ruokailuaika ruokalassa myös.
Turha on puhua lapsen oman luovuuden sallimisesta,jos me aikuiset teemme sen rakenteilla vaikeaksi. Pihat asfaltoituina tai tekonurmella ei ole leikkipiha.Metsäretki silloin tällöin ei auta asiaa.Silloinkin,kun metsään pääsee on toiminta suunniteltu valmiiksi.Laske käpyjä tai kiviä,etsi sitä tai tätä.Majaa ei saa rakentaa kun pitää laskea.Ihan hirveää touhua.
Itse siirtyi juuri näistä syistä pois vakaopettajuudesta .En voinut tehdä työtä,jossa näin,että isot ryhmät ja pieni aikuisten määrä tekee kaiken mahdottomaksi. Samoin eri ohjeistukset,hankkeet,määräykset ja suunnitelmat ovat toimintaa rajoittavia.
Nouskaa vanhemmat kyseenalaistamaan vakan toimintatapoja ja nykymenoa.
Mun koko lapsuus oli "vapaata leikkiä" 70-l. En ollut päiväkodissa, mutta ei boomeriäitini paljon lastensa perään katsonut. Tehtiin mitä tykättiin ja käytiin kotona syömässä. Parhaat muistot noista leikeistä ja peleistä. Johtuuko osottain siitä, että olen luova aikuinen ja aikataulutettu suorittaminen ei ole oma juttu. En ole niin hyvin kontrollissa kuin useimmat muut.
Juuri näin. Se vapaa leikki olisi tärkeää. Aikuinen voisi valvoa ja pitää huolta, ettei ketään kiusata, mutta muuten olisi vain taustalla. Tätä lapsetkin kaipaavat.
t.vakaope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaka ikäiset lapset oppivat leikkiessään. Viedään se tuokioilla ja piireillä opeteltava opeteltava asia leikkiin. Aikuinen aina mukana ohjaamassa tai ainakin seuraamassa leikkiä, jotta voi ohjata leikkiä ja lasten keskinäisiä suhteita. Kaikista tärkeimmät opit, itsesäätely, kaveritaidot, tunnetaidot jne kehittyy parhaiten aidoissa tilanteissa, leikeissä lasten kesken kunhan siellä on aikuinen läsnä ja osallistuu, leikki pedagogisesti mietittyä. Tiimillä selkeä tieto kaikilla mitä juuri ne lapset ja yksilöt siinä ryhmässä tarvitsevat.
Leikki on arjen pääasia, siihen sitten muut jutut lisäksi. Myös laulaessa, jumpatessa, retkellä voidaan myös leikkiä.
Silloin päiväkodin aikuinen saattoi olla mukana lasten omatoimisesti aloittamassa leikissä lasten ehdoilla, kun omat lapseni olivat hoidossa 1990-luvulla. Päiväkodin johtaja itse kertoi siitä,
Selvittävät niiden 30 prosentin riitoja, joilla on nepsy-diagnoosi.
Et osaa edes kunnolla kirjoittaa.
Mitäs te tädit sitten sinä aikana teette, kun lapset leikkivät keskenään? Juotte kahvia, juoruilette ja käytte tupakalla?
Ihan turha vinkua huonosta palkasta, jos asennoituminen on tuo.