Jos jumala olisi olemassa

Vierailija kirjoitti:

Jumala on oikeudenmukainen vaikka sinusta ei siltä tuntuisikaan ja siinä mielessä paha tulee saamaan palkkansa/rangaistuksensa ennen pitkää. 

 

Jokainen joutuu kerran astumaan Jumalan tuomioistuimen eteen. Minä tiedän, että ansaitsen tuomion...en ole elänyt synnittä, mutta saan vapauttavan tuomion yksin sen vuoksi, että Jeesus maksoi minun syntivelkani kertakaikkisesti kuolemalla ristillä.

 

Minä oikein yritän tehdä mahdollisimman paljon syntiä ettei Jeesus vaan olisi kuollut turhaan.  On niin vapauttavaa kun voi vaan olla ja rellestää ja tietää silti pääsevänsä taivaaseen koska usko Jeesukseen!

Venäläinen kommunisti ei uskonut vaikka näki. Uskovainen uskoo vaikka ei näe.

Jumalaan uskova on vähän naiivi: kaikki hyvä tulee sitten kuoleman jälkeen. Ja paskat. Synnyttikö jumala itsensä, vai mistä se tupsahti toiminnanjohtajaksi? Haloo toopot! 

Vauva ja ihminen jolla ei ole ymmärrystä hyvästä ja pahasta..uskon että ovat täysin taivaskelpoisia. Tiedän että oma vauvana kuollut lapseni on Taivaan Isän luona ja  sitten kun minä kuolen me tapaamme siellä.

Kaikkea me emme täällä ymmärrä eikä kaikki todellakaan tunnu reilulta tai kivalta..mutta luotan Raamatun lupaukseen siitä, että Jumala on hyvä, oikeudenmukainen ja rakastaa meitä.

Mitä tulee vaikkapa paranemiseen niin kyllä Jumalaa saa ja kannattaa ja voi rukoilla parantamaan sairaudesta ja Hän myös parantaa. Rukous ei ole automaatti...että Jumala aina vastaisi kuten toivomme. 

Omalla kohdallani voin kertoa että olen kokenut  esim paranemisihmeen yhteen sairauteen ihan tavallisen kirkossa kävijän rukoillessa puolestani, mutta  sitten minulla on sairauksia jotka ovat edelleen riesanani.

Ja jos kysyt minulta miksi minun lapseni kuoli niin sanon että siihen minulla ei ole vastausta täällä maailmassa...ehkä sitten taivaassa sen ymmärrän, mutta senkin syvimmän surun keskellä olen saanut kokea että Jumala on lohduttanut ja ollut kanssani. Olen myös surun myötä tutustunut moniin sellaisiin ihaniin ihmisiin joita tuskin olisin muuten elämässäni kohdannut..jne. 

Verivelka on suomalaisessa kulttuurissa nykyään melko tuntematon käsite. Silti myös Suomessa tapetaan edelleen ihmisiä kunnian vuoksi. Esim. perhesurmat. Omankädenoikeus ja karma ovat kai lähimpänä tuota Raamatun käsitettä syntivelasta.

Vierailija kirjoitti:

Vauva ja ihminen jolla ei ole ymmärrystä hyvästä ja pahasta..uskon että ovat täysin taivaskelpoisia. Tiedän että oma vauvana kuollut lapseni on Taivaan Isän luona ja  sitten kun minä kuolen me tapaamme siellä.

Kaikkea me emme täällä ymmärrä eikä kaikki todellakaan tunnu reilulta tai kivalta..mutta luotan Raamatun lupaukseen siitä, että Jumala on hyvä, oikeudenmukainen ja rakastaa meitä.

 

Mitä tulee vaikkapa paranemiseen niin kyllä Jumalaa saa ja kannattaa ja voi rukoilla parantamaan sairaudesta ja Hän myös parantaa. Rukous ei ole automaatti...että Jumala aina vastaisi kuten toivomme. 

 

Omalla kohdallani voin kertoa että olen kokenut  esim paranemisihmeen yhteen sairauteen ihan tavallisen kirkossa kävijän rukoillessa puolestani, mutta  sitten minulla on sairauksia jotka ovat edelleen riesanani.

 

Ja jos kysyt minulta miksi minun lapseni kuoli niin sanon että siihen minulla ei

Miksi ajattelet että parannuit, koska rukoilit ja se oli nimeomaan Jumalan ansiota? Eli silloin kun jotain hyvää tapahtuu niin se on Jumalan ansiota ja kun jotain pahaa tapahtuu niin se on jotain suurta suunnitelmaa tai ihmisen pahuutta? Ymmärsinkö oikein? Jumala voi parantaa, mutta tekee niin vain silloin tällöin ja tarkasti valikoidulle ihmisille. Ei viitsi tuhlata parannustaitojaan jona heppuun.

Suosittelen hakeutumaan alfakurssille, joka on kristinuskon perusteista kertova kurssi ja siellä saa kysellä  ja pohtia yhdessä tällaisiakin kysymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen hakeutumaan alfakurssille, joka on kristinuskon perusteista kertova kurssi ja siellä saa kysellä  ja pohtia yhdessä tällaisiakin kysymyksiä.

Saa tällä palstallakin pohtia. Pohditaan täällä paljon muutakin turhaa ja on paljon ihmisiä koolla.

Edeltävään kysymykseen vastauksena, että miksi ajattelin sen johtuvan rukouksesta. Jos lapsesi pyytää sinulta  nälkäisenä leivän ja sinä annat sen hänelle, niin hän tuskin sanoo, että  sen antoikin joku muu.  Kun minua viikkoja vaivannut kipu hävisi kun puolestani rukoiltiin niin totta kait ajattelen että Jumala vastasi rukoukseeni. 

Millaista suurta suunnitelmaa sinä näet pahuudessa?    Kuten aiemmin sanoin Jumala sallii  myös ikävää ja pahaa tapahtua. ...se miten minä suhtaudun siihen taas on minun valintani. 

   Tunnen useita ihmisiä jotka ovat rukoilleet ja  parantuneet, mutta myös paljon heitä jotka ovat rukoilleet mutta eivät ole parantuneet.  Näillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että joku tietty ihminen olisi ansainnut sen tai parempi kuin toinen jne.  Jumala rakastaa jokaista.

Tunnen useita ihmisiä jotka ovat rukoilleet ja  parantuneet, mutta myös paljon heitä jotka ovat rukoilleet mutta eivät ole parantuneet.  Näillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että joku tietty ihminen olisi ansainnut sen tai parempi kuin toinen jne.  Jumala rakastaa jokaista.

Miksi Jumala sitten parantaa toiset mutta ei kaikkiaan jos hän kaikkia rakastaa? Millä perusteella se valinta sitten tapahtuu? Jos ei ole sitä suurta suunnitelmaakaan?

Minulla ei ole sinulle  vastausta siihen miksi joku paranee ja joku ei, kuten ei siihenkään miksi joku elää vain päivän mutta toinen 100 vuotta.  Jumala kuitenkin on tehnyt meistä jokaisesta uniikkeja yksilöitä  joten uskon että hänellä olisi/on hyvä suunnitelma jokaisen elämälle ja ne yleensä eroavat toisistaan....ei ole kahta samanlaista elämää. 

Se minun on tunnustettava että tämän universumin Luoja on minun ymmärrystäni suurempi ja käsityskykynikin ulkopuolella monessa asiassa  mutta tiedän että Hän loi meidät rakkautta varten ja että hän on hyvä.

Itse rukoilin lapsena joka ikinen ilta. Mummo opetti minut rukoilemaan. Ja vielä teininä ja nuorena aikuisenakin rukoilin. Sitten jossain vaiheessa usko alkoi horjua. Tuntui että vaikka miten rukoilin ja pyysin asiaa x niin tapahtui y. Tai rukoilin että mitä tahansa muuta, kun vain ei tapahtuisi Z niin juuri Z tapahtui. Loppujen lopuksi toivon, etten uskoisi ollenkaan, koska nyt tilanne on se, etten mitenkään koe Jumalan olevan hyvä. Päin vastoin, ajattelen hänen olevan todella epäoikeudenmukainen ja kuulevan vain suosikkejaan. Koko ajatus on siis nyrjähtänyt aivan hulluksi, helpompaa olisi olla ajattelematta ollenkaan koko uskoa. Se vaan ollut läsnä elämässä niin kauan, että vaikea päästää irti. 

Mielikuvitusasioita on ihan turha yrittää normaalijärjellä selittää.

Ymmärrän mistä puhut. Minä rukoilin 15 vuotta että tulisin raskaaksi ja saisin lapsen. Sitten tulin raskaaksi ja  lapsi kuoli synnytyksessä.  Se ravisteli pohjia myöten uskoani Jumalan hyvyyteen ja rakkauteen  minua kohtaan.  Enkä saanut vastausta miksi kysymykseeni...

Miksi sitten edelleen uskon Jumalan hyvyyteen? Olen kuitenkin kokenut niin paljon Jumalan rakkautta ja huolenpitoa kaiken tapahtuneen yhteydessä ja sen jälkeenkin,  että en voi olla uskomatta.

 Sanoisin sinulle että  kerro Jumalalle rehellisesti miltä sinusta tuntuu ja mitä ajattelet. Hän arvostaa sitä ja tulee vastaamaan sinulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vauva ja ihminen jolla ei ole ymmärrystä hyvästä ja pahasta..uskon että ovat täysin taivaskelpoisia. Tiedän että oma vauvana kuollut lapseni on Taivaan Isän luona ja  sitten kun minä kuolen me tapaamme siellä.

Kaikkea me emme täällä ymmärrä eikä kaikki todellakaan tunnu reilulta tai kivalta..mutta luotan Raamatun lupaukseen siitä, että Jumala on hyvä, oikeudenmukainen ja rakastaa meitä.

 

Mitä tulee vaikkapa paranemiseen niin kyllä Jumalaa saa ja kannattaa ja voi rukoilla parantamaan sairaudesta ja Hän myös parantaa. Rukous ei ole automaatti...että Jumala aina vastaisi kuten toivomme. 

 

Omalla kohdallani voin kertoa että olen kokenut  esim paranemisihmeen yhteen sairauteen ihan tavallisen kirkossa kävijän rukoillessa puolestani, mutta  sitten minulla on sairauksia jotka ovat edelleen riesanani.

 

Ja jos kysyt minulta miksi minun lapseni kuoli niin sanon että siihen minulla ei

💖🙏💖

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen hakeutumaan alfakurssille, joka on kristinuskon perusteista kertova kurssi ja siellä saa kysellä  ja pohtia yhdessä tällaisiakin kysymyksiä.

Mahtavaa! Oletko harkinnut kirkosta eroamista?