Lue keskustelun säännöt.
Olen pelkkää ilmaa miesystäväni teineille =(
27.12.2025 |
Olen ollut heidän elämässään nyt 2,5 vuotta. Teinit isällään joka toinen viikko ja olen tehnyt ruokaa ja kuskannut harrastuksiin, jos isänsä on ollut estynyt. Vastaavat yhdellä sanalla jos suoraan kysyn jotain, mutta omatoimisesti eivät tervehdi tai puhu mitään. Joululahjanikin ottivat vastaan sanomatta mitään. Vanhempansa on eronneet 7 vuotta sitten, joten heidän eroon en ole syy. Tuleekohan meille koskaan mitään välejä?
Kommentit (37)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi ratkaisu on
Anna vähän pillua.
Vierailija kirjoitti:
Teinit nyt on tuollaisia. Mutta ehkä voit kokeilla, jos kysyisit mitä ruokaa toivovat, ja osallistaa heitä vaikka salaatin tekemiseen tai pöydän kattamiseen? Tai jos heidän harrastuksista löytyisi jotan yhteistä puhuttavaa? Jos kokeilisit yksi teini kerrallaan.
Jätä rauhaan teinit. Miksi pitää tutustua väkisin.
Voivat olla luonteeltaan varautuneita vieraampia kohtaan. Tai sitten teillä ei vaan kemiat kohtaa.
Onhan se aika kova paikka lapselle, kun heidän kotinsa eli vanhempien suhde on särkynyt. Ehkä voisit keskustella heidän kanssaan aiheesta? Toivottavasti saatte arjen toimimaan uusperheenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna niiden teinipoikien nähdä "vahingossa" sinut yläosattomissa. Ja sitten kun alkavat huomioimaan sinua enemmän niin seuraavaksi he löytävätkin sinut "yllätettynä" pimppi paljaana.
Saattavat olla pikkupimppejäkin, aloituksessa ei lue, että olisivat poikia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä mielistele niitä lapsia, annat niille ylivallan käyttäytyä noin tympeästi juuri silloin. Jos ei nuori osaa kiittää, siitä pitää huomauttaa. Ja lopeta lahjojen anto, puhu asiasta toki ensin sen miehesi kanssa, kerro mikä mättää, ja sano, että jos noin huonokäytöksisiä ovat, et jatka enää passaamista, tehkööt itse ruokansa ja menkööt bussilla harrastuksiin.
Minusta noita teinejä olisi hyvä vähän testata jotta he eivät ottaisi asioita liian itsestäänselvinä. Seuraavan kerran kun he ovat vailla autokuskia, he voivat pyytää sitä kohteliaasti tai mennä vaihtoehtoisesti bussilla.
Soittavat isälleen ja sanovat, että sopimuksesta ei pidetä kiinni, emme pääse harrastukseen/kouluun/mihin ikinä piti mennä. Sen jälkeen isä ja puoliso käyvät keskustelua siitä, mitä merkitsee luottamus. Kun puoliso seuraavan kerran oikeasti tarvitsee apua, teinit kohauttavat olkapäitään ja toteavat, että ei kuulu meille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi ratkaisu on
Anna vähän pillua.
Menehän jo nukkumaan 🍼 hyvää yötä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna niiden teinipoikien nähdä "vahingossa" sinut yläosattomissa. Ja sitten kun alkavat huomioimaan sinua enemmän niin seuraavaksi he löytävätkin sinut "yllätettynä" pimppi paljaana.
Saattavat olla pikkupimppejäkin, aloituksessa ei lue, että olisivat poikia.
Sitten ei ole mitään tehtävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun kasvavat ohi teini-iästä ja ehkä muuttuvat ihan kivoiksi ja huomaavaisiksi nuoriksi aikuisiksi. Toki voivat myös jäädä ikiteineiksi, ja silloin ei ole toivoa.
Tai sitten välit katkeavat kokonaan. En ole ollut äitipuolen kanssa tekemisissä yli 10 vuoteen. Hän ei ole kiva ja huomaavainen, miksi minä olisin?
Kutsun vain isän perhejuhliin ja muistutan, että ei ole pakko tulla. Ekan lapsenlapsen ristiäisiin isä halusi mukaan, mutta muistutin, että vain hän, ei puolisoa. Veljellä sama juttu, hänestäkään ei tullut kivaa eikä hänkään halua äitipuolta elämäänsä.
No miten tuo ap:n tapaukseen liittyy? Jos hän laittaa ruokaa, kuskaa, miettii miten saada välejä paremmiksi, niin eiköhän hän nimenomaan ole kiva ja huomaavainen? Periaatteesta vuosikausien murjottaminen aikuisenakin olisi vain lapsellista. Vähän kohteliaisuutta isääkin kohtaan. Harva muutenkaan täysin rakastaa kaikkia sukulaisiaan. Joka tapauksessa näiden teinien käytös kuulostaa yksinkertaisesti lähinnä teiniltä. Eivät teinit aina vanhempiensakaan työpanosta arvosta. En ap:na yrittäisi liikaa, ne välit lämpenee ajan kanssa. Ole sinä kiva ja luotettava aikuinen, mutta älä mielistele. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi kukaan antaisi itseään kohdeltavan noin.. Lapsille ei ole päässyt käytöstapoja kehittymään, kun pitää koko ajan rullata isän ja äidin kotien välillä. Heillä ei ole omaa tuttua ja turvallista paikkaa, jossa saisi olla rauhassa omien juttujensa kanssa. Uupuneita jatkuvaan matkalaukkuelämään.
Sun on nyt vaan avattava suusi, että sun kodissa on tämmöiset säännöt. Lapset pelkäävät olla teillä, kun pyrkivät olemaan huomaamattomia. Eivät koe isänsä kotia miellyttäväksi.
Seuraavalla kerralla ehkä pyydät edes yhden lapsen kanssasi tekemään ruokaa, tai käymään kaupassa, suunnittelemaan ruokia... seuraavalla kerralla sitten toisen. Sieltä se arvostus sitten lähtee, kun tulette tutummiksi.
Vierailija kirjoitti:
Yksi ratkaisu on
Anna vähän pillua.
Heti saat, kunhan kerrot miten sun saantis vaikuttaa juuri noiden lasten käytökseen.
N28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tommosia ärsyttäviä räkänokkia, ylimielisiä pikkupaskiaisia. En kyllä passais yhtään enkä kokkailis. Pysykööt siellä oman mutsinsa läävässä ja ukkokin sais lompsia sinne seurustelemaan kullanmurujensa kanssa.
Se ois sun puolison tehtävä tehdä selväksi sun asema siinä teidän perheessä ja omalla käytöksellä ja esimerkillä arvostaa sinua
Mut mitäpä miehiltä voi odottaa.
Harvemmin vastavuoroisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinit nyt on tuollaisia. Mutta ehkä voit kokeilla, jos kysyisit mitä ruokaa toivovat, ja osallistaa heitä vaikka salaatin tekemiseen tai pöydän kattamiseen? Tai jos heidän harrastuksista löytyisi jotan yhteistä puhuttavaa? Jos kokeilisit yksi teini kerrallaan.
Luikkivat huoneisiinsa syömään, eivät jää syömään yhdessä
Ap
Tämä on teinien luonnollinen reaktio ja protesti, koska äitiää ei korvaa koskaan kuka muu. Ja sinä et tiedä, monesko " äitikokelas" olet miehen eron jälkeen. Alä väkisin yrittä ja älä masennu. Kokeile itse laitta itsensä niiten asemaan. Pojat voivat suruaikaa viettää vuosikausia eikä kuka tulee asentaman niille oma äitiä. Kokeile sinäkin ymmärtää. Ole ystävällinen, lämmin. Anna niillä syödää rauhassa ja olla rauhassa, kunnes pikkuhilja hyväksyvät sitä elämänmuutosta. Älä ole niille ätipuoli, ole niille ystävä. Niin he hyväksyvät sinut paremmin. Voit niille jopa sanoa suoraan, että et tule koskaan asentaman niiden äitiä, mutta haluat olla ystävä ja elää sopusoinussa perhen kanssa. Ma luulen, että he arvostavat sitä enemmän. Kun sinä kunnioitat heitä, he huomaavat sen.
Lopeta olemasta miehen piika ja lasten palvelija. Ruoat voi lämmittää kaapista. Älä tunkeudu väkisin lasten elämään? Heillä on jo äiti ja isä. Asu erillään miehestä jos siellä ravaa toisen jälkikasvua koko ajan.