Olen takinkääntäjä kotiäiti

Olen ollut vuosia kotiäiti ja nyt palasin työelämään. Siinä vaan kävi niin, että todettuani muutamalle kotoäiti-ystävälleni, että olen parempi äiti nyt lapsilleni kuin väsyneenä kotiäitinä, että menetin näiden ystävieni ystävyyden. Huh, tulipa pitkä lause.. Eli tilanne on siis se, että itsekin yllätyin, miten uskomattoman pirteä ja energinen olen nykyään ja miten jaksan lastekin kanssa touhuta enemmän. Tottakai aloin miettiä, että olisinpa aiemmin laittanut lapset päiväkotiin ja lähtenyt töihin! Elin pitkään kamalan syyllisyyden kourissa, kun en jaksanut leikkiä enkä touhuta lasteni kanssa. Kotitöiden tekokin jo alkoi olla ylivoimaista. Epäilin jo sairastuneeni johonkin vakavaan sairauteen, mutta ilmeisesti se jatkuva kotiäitiys ja nimenomaan jatkuva läsnäolo lapsia varten, väsytti minut. No, nyt voin hyvin, mutta muutaman hyvän ystävän menetin. Ja tunnustan, että totesin toiselle heistä ihan suoraan, että hänenkin kannattaisi harkita töihin menoa. Hän nimittäin oireilee samalla tavoin kuin minä ja hänen lapsellaan ei ole kavereita ollenkaan, vaikka on jo 4v. En sanonut pahasti, enkä ilkeästi, mutta kai ylitin rajan. Ilmeisesti työssäkäyvää äitiä saa neuvoa, mutta kotiäitiä ei.