Miten toimitte, kun normaali ystävällisyys ei toimi?

Miten toimitte tilanteessa, jossa ihminen ei vastaa lainkaan normaaliin ystävällisyyteenne? Ette tunkeile, utele tai ahdistele, vaan olette ystävällisiä ja menette ns. puoliväliin vastaan ystävällisesti ja koetatte tehdä uudelle ihmiselle tilanteen helpoksi. Vastaus on tuijotus, hiljaisuus ja korkeintaan yksitavuinen vastaus.

Kyseessä on pienen sukumme uudehko jäsen. Olen nyt päättänyt, että tervehdin häntä, mutta annan muuten olla täysin rauhassa. Onko se oikein? Miten te toimisitte? Hän vain tuijottaa.

Ja ennen kuin saatte tästä jotakin haukkumaketjua aikaiseksi, ymmärrän, että ihmisillä on paljon erilaisia keloja päässään ja luonteenlaantuja. En vain ole koskaan tavannut ihmistä, joka ei tule yhtään vastaan.