Lue keskustelun säännöt.
Työntekijät ovat niin väsyneitä, että virkistyspäivissä halutaan vain maata viltin alla
23.12.2025 |
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011704099.html
Siis mitä ihmettä?! Miksi joku haluaa tuollaisen elämän, että on aina väsynyt?
Kommentit (50)
Virkistyspäivän sijaan voisi antaa ylimääräisen vapaan työntekijöille.
Virkistyspäivää ennen ja sen jälkeen tehdään hulluna töitä, jotta päästään virkistäytymispäivään, koska toimisto on sen päivän kiinni ja työtä jää pakostakin rästiin. Ihan turhaa touhua. Jos mitoitus on pielessä virkistäytymispäivä on yhtä tyhjän kanssa.
Muistutuksena, työkaveri on TYÖkaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Virkistyspäivän sijaan voisi antaa ylimääräisen vapaan työntekijöille.
Virkistyspäivää ennen ja sen jälkeen tehdään hulluna töitä, jotta päästään virkistäytymispäivään, koska toimisto on sen päivän kiinni ja työtä jää pakostakin rästiin. Ihan turhaa touhua. Jos mitoitus on pielessä virkistäytymispäivä on yhtä tyhjän kanssa.
Muistutuksena, työkaveri on TYÖkaveri.
En oo ihan samaa mieltä. Meillä oli ehkä kivoin virkistyspäivä sellainen että käveltiin luonnopuistossa lyhyt reitti. Heikkojalkaisille oli omansa. Kateltiin puita ja järviä. Oli rentouttavaa. Sen jälkeen takkatuvalle käristää kyrsää ja vetää sämpylää. Oli rentouttavaa.
Tossa oli mun mielestä pointtinsa että oppii olemaan työkavereiden kanssa rennosti ilman mitään deadlinejä. Ja syömään jäisiä karpaloita.
Vierailija kirjoitti:
Minä vähän veikkaan, että tuo on enemmän naisten juttu. Miesvaltaisilla työpaikoilla edelleen tykätään enemmän toiminnallisista tyky-päivistä, vaikka oltaisiin miten väsyneitä ja stressaantuneita.
Minä ainakin tuollaisessa retriitissä vain miettisin työasioita tosin kuin mikroauton ratissa.
Miehenä omasta puolestani, että yhtä lailla ärsyttävää. Se sama suorittamisen ja keskinäisen kilpailun meininki ylläpidetään niillä hiekkalaatikkopäivilläkin. Koskahan nuo pomot ymmärtäisivät, että kaikki miehet eivät ole laumasieluja ja kilpailuhenkisiä.
Vierailija kirjoitti:
Minä vähän veikkaan, että tuo on enemmän naisten juttu. Miesvaltaisilla työpaikoilla edelleen tykätään enemmän toiminnallisista tyky-päivistä, vaikka oltaisiin miten väsyneitä ja stressaantuneita.
Minä ainakin tuollaisessa retriitissä vain miettisin työasioita tosin kuin mikroauton ratissa.
Hei täällä nainen erittäin miesvaltaiselta ja työpaikasta. Olet väärässä ja muutenkin suosittelen luopumaan ummehtuneesta asenteesta että naiset jotenkin virkistyy pitsinnypläyskurssilla tai tiskatessaan likaisia astioita.
Oman kokemuksen mukaan on aivan sama mitä työntekijät toivoo tyky-päivään koska työnjohto (miehet) päättää itse aktiviteetit. Ja nehän on aina viime hetkellä pakon edessä HR:n painostuksella se minimum effort -tyylinen juttu mihin kukaan ei halua osallistua. Sitten ihmetellään kun puolet vähintään ottaa pekkasen.
Tässä kokemus työnantajan koko yritykselle eli toimihenkilöilke ja duunareille suunnittelemasta tyky-päivästä. Tapahtui pari, kolme vuotta sitten kun työnantaja järjesti erään 1,5h ajomatkan päässä olevaan liikuntakeskukseen joka osaston tyky-päivän. Asia luonnollisesti pidettiin salassa ja pyydettiin porukalta ideoita pitkin kevättä mitä haluttaisiin tehdä. Ihmiset oli kohtuullisen kyy otsassa kun selvisi mikä oli työnjohdon tiedossa ollut koko ajan eli että toiveilla ei ollut mitään merkitystä. Kaiken huipuksi tapahtumaa lykättiin niin pitkälle syksyyn että suunniteltuja ulkoaktiviteetteja ei voitu järjestää (sade ja kylmyys) joten jäljelle jäi suunnilleen sähly jota kukaan ei halunnut pelata. Siihen kun lisätään 3h yhteiskuljetuksessa PLUS matka kotoa työpaikalle/takaisin niin ei kovin onnistunut kokeilu. Tyytyväisimpiä oli ne jotka eivät osallistuneet. Työnjohto tietysti ihmetteli miksei ihmiset halua osallistua 🤯 Ehdolla oli perinteistä hohtokeilailua, Linnanmäelle rannekkeet yms. kaikkea mahdollista lähiseudulla. Sitäkin ehdotettiin että annettaisiin vaan palkallinen vapaapäivä 😅
Minä olisin vienyt porukan tallille luomaan lantaa, korjaamaan tarhojen/laitsan aitoja sekä kokeilemaan ohjastamista kärryiltä. Vaihtoehtoisesti kierros tai kaksi hepan selässä kentällä tai metsätietä olisi varmasti ollut iso elämys useimmille.
Mulle toimisi ihan hyvin tollanen äänimaljahomma. Ja olen mies. Mutta lisäksi olisi kiva vaikka että se on olisi jossain n. 30-60 min ajomatkan päässä metsässä. Ja sisältäisi jotain hyvää ruokaa ja ihan vapaata hengailua hyvinvarustetussa mökissä järven / meren rannalla.
Mutta mistä kukin tykkää. En vaivautuisi vaikka olisinkin lähinnä hiljaa ja söisin ja nukkuisin. Ehkä laittaisin takkaan tulet jos joku muu ei ehdi. Saunominenkin kävisi mutta moni varmaan kokisi kiusaannuttavaksi vaikka olisi uikkarisaunat kaikikille osallistuville sukupuolille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä huomaa että koko uutinen on tehty naisnäkökulmasta eikä ole uhrattu ajatustakaan sille mitä miehet haluaisi
Vierailija kirjoitti:
Inhoan virkistyspäiviä. Ottaa päähän muutoinkin muutamat kollegat ja sitten virkistyspäivänä pitäisi näiden kanssa virkistyä, kun he alunperinkin ovat sen kuormittumisen aiheuttaneet.
Kai sinä olet myös niitä naisia jotka jatkuvasti kitisee kuinka ei pääse työpirukkaan mukaan työmaalla eikä sinua huomioida työkavereiden toimesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vähän veikkaan, että tuo on enemmän naisten juttu. Miesvaltaisilla työpaikoilla edelleen tykätään enemmän toiminnallisista tyky-päivistä, vaikka oltaisiin miten väsyneitä ja stressaantuneita.
Minä ainakin tuollaisessa retriitissä vain miettisin työasioita tosin kuin mikroauton ratissa.
Miehenä omasta puolestani, että yhtä lailla ärsyttävää. Se sama suorittamisen ja keskinäisen kilpailun meininki ylläpidetään niillä hiekkalaatikkopäivilläkin. Koskahan nuo pomot ymmärtäisivät, että kaikki miehet eivät ole laumasieluja ja kilpailuhenkisiä.
HOMO!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoan virkistyspäiviä. Ottaa päähän muutoinkin muutamat kollegat ja sitten virkistyspäivänä pitäisi näiden kanssa virkistyä, kun he alunperinkin ovat sen kuormittumisen aiheuttaneet.
Kai sinä olet myös niitä naisia jotka jatkuvasti kitisee kuinka ei pääse työpirukkaan mukaan työmaalla eikä sinua huomioida työkavereiden toimesta?
Kaikki ei halua vähäjärkisten, katkerien ja valehtelijoiden työPIRUKKAAN.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa että koko uutinen on tehty naisnäkökulmasta eikä ole uhrattu ajatustakaan sille mitä miehet haluaisi
Ihan yhtälailla miehet uupuu ja kaipaa rentoutusta! Tosi vaarallista jakaa tuollaista mielikuvaa ajassa, jossa kuka tahansa voi väsyä työssä tai muussa elämässä. Äänimaljat, rentoutukset ja jooga toimivat sukupuoleen katsomatta ja moni käy niissä. Harva mies vaan uskaltaa sanoa asiasta, koska heidät leimataan tosi herkästi epämiehisiksi. Terveempää tällainen harrastus on kuin ryyppääminen tai vihan ja katkeruuden kerääminen sisäänsä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on muuten totta, että noi virkistystoiminnat ja niiden järjestäminen jää usein työpaikan naisten harteille. Ne kun sisältää sitä kuuluisaa metatyötä, eli suunnittelua ja miettimistä mistä kukin voisi tykätä. Ja aina joku kiukuttelee, että en mä tälläisestä tykkää. Vaikka ei kuitenkaan ole asiaa edistänyt millään tavalla.
Oon ite onneksi niin kaikkiruokainen, kirjaimellisesti, sosiaalisesti ja aktiviteetillisesti että en kuormitu siitä vaikka joutuisin tekemään jotain tylsää, vaikeaa tai vaikka kiusallistakin joskus. Kiva vaan että joku vaivatuuu järjestämään. Ja huomatkaa tässä. Mä oon just se siipeilijä joka tulee valmiiseen pöytään, enkä osallistu suunnitteluun kuin korkeintaan jonkun ideariihen tasolla. Mutta en myöskään valita.
Itse aiheeseeen voin todeta, että tietotyön rasittavuus on ihan todellinen ilmiö. Ennen miehet/ ja naiset meni rikki fyysisesti. Mutta se fyysinen puoli oikeesti tasaa henkistä kuormitusta. Ei mee aivot solmuun kun ne keskittyy pokasahan liikkeeseen tai maitokannun kantoon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan huuhaa hommaa kaikki virkistyspäivät
30 min. aikaa yhteiskävelylle, pillimehu ja viimeistä ennen päivämäärän ylittänyt kinkkusämpylä, jossa nahistunut salaatinlehti. Töihin siitä! Näin hyvinvointialueella.
Me ollaan käyty usein hotelliaamiaisella ja sen jälkeen kulttuuria esim. museossa, messuilla tms. Myös hyvinvointialueella.
Oletko johtavassa asemassa? Työntekijöille ei mahdeta järjestää. Eriarvoisuus kukoistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan itseni tuosta. En opiskeluun lähtiessä tällaista työelämää voinut edes kuvitella! Mutta vuosien saatossa työelämä on tosiaan mennyt ihan mahdottomaksi ja olen joutunut jättämään kaikki rasittavat harrastukset pois ja siirtymään juuri rentouttaviin harjoituksiin. Ei tällaista halua kukaan, mutta ei sitä voi tietää ennalta, millainen työ ja ammatti koulun jälkeen odottaa. Ja vastuu tästä ei ole työntekijöillä, vaan yrityksillä! Tehostus on mennyt yli jo aikoja sitten. Tässä on vain lopputulos.
Huoh mikset jättäydy työttömäksi kuten kaikki me fiksut olemme jo tehneet? Ihan oma valinta!
Teenkin sen heti kun saan säästettyä tarpeeksi. Noin 51v asti joudun olemaan kuitenkin töissä kos työpaikka vain säilyy eli 7 pitkää ja ankeaa vuotta vielä. Siitä on sitten enää 15v eläkeikään ja sijoitustuottojen ja säästöjen yhteismäärän pitäisi riittää kohtuullisella joskin säästeliäällä elintasolla turvallisesti sinne asti.
Vierailija kirjoitti:
Joskus oli tollanen rentoutusharjoitus duunissa. Nukahdin, kuorsasin ja säpsähdin nolosti hereille kun ohjaaja monotti hellästi kylkeen.
mutta toimi. Oli pirteempi olo. Tosin kaikki kuormittaa. Se on työn luonne. Ja tietotyössä on ihan älytön määrä teams ja sähköposti ja puhelinkeskeytyksiä nykyään. Teams on välillä ihan saatanasta.
Teams on kyllä kankea, ruma, hidas ja sekava pas**ka. Siirryimme onneksi muihin työkaluihin.
Työntekijä aines, eritoten nuorissa, on totaalisen surkeaa. He eivät kestä elämää, saatikka töitä. Uskomattomia nahjuksia, jotka oman elämänsä lisäksi ovat tuhoamassa yrityksiä ja yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoan virkistyspäiviä. Ottaa päähän muutoinkin muutamat kollegat ja sitten virkistyspäivänä pitäisi näiden kanssa virkistyä, kun he alunperinkin ovat sen kuormittumisen aiheuttaneet.
Kai sinä olet myös niitä naisia jotka jatkuvasti kitisee kuinka ei pääse työpirukkaan mukaan työmaalla eikä sinua huomioida työkavereiden toimesta?
En todellakaan. Minulle riittää minimimäärä kontaktia työyhteisön kanssa. Ne joista pidän ja joihin luotan, vietän enemmänkin aikaa. On kivaa yhdessä. Muut voivat pysyä poissa, pakollinen yhteistyö hoidetaan asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus oli tollanen rentoutusharjoitus duunissa. Nukahdin, kuorsasin ja säpsähdin nolosti hereille kun ohjaaja monotti hellästi kylkeen.
mutta toimi. Oli pirteempi olo. Tosin kaikki kuormittaa. Se on työn luonne. Ja tietotyössä on ihan älytön määrä teams ja sähköposti ja puhelinkeskeytyksiä nykyään. Teams on välillä ihan saatanasta.
Teams on kyllä kankea, ruma, hidas ja sekava pas**ka. Siirryimme onneksi muihin työkaluihin.
En tiiä onko sillä suurtakaan merkitystä mistä viestit tulee. Keskeyttää ne silti ja vaatii sun huomion. Ite joutuu rakentaan muurit ja aikataulut, että pysyy hommat näpeissä.
Me testattiin joskus slackia ja jotkut ihan messengeriäkin yms. Kunnes tuli mahtikäsky että Teams on se juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vähän veikkaan, että tuo on enemmän naisten juttu. Miesvaltaisilla työpaikoilla edelleen tykätään enemmän toiminnallisista tyky-päivistä, vaikka oltaisiin miten väsyneitä ja stressaantuneita.
Minä ainakin tuollaisessa retriitissä vain miettisin työasioita tosin kuin mikroauton ratissa.
Hei täällä nainen erittäin miesvaltaiselta ja työpaikasta. Olet väärässä ja muutenkin suosittelen luopumaan ummehtuneesta asenteesta että naiset jotenkin virkistyy pitsinnypläyskurssilla tai tiskatessaan likaisia astioita.
Oman kokemuksen mukaan on aivan sama mitä työntekijät toivoo tyky-päivään koska työnjohto (miehet) päättää itse aktiviteetit. Ja nehän on aina viime hetkellä pakon edessä HR:n painostuksella se minimum effort -tyylinen juttu mihin kukaan ei halua osallistua. Sitten ihmetellään kun puolet vähintään ottaa pekkasen.
T
Paskan lapiointi ja aidan korjaus sopinevat tietotyöläisen rentouttamiseen. Vie väsyneet perheenäidit vuorotyöstä tuollaiseen ja hämmästy, tekemättä jää.
Joskus oli tollanen rentoutusharjoitus duunissa. Nukahdin, kuorsasin ja säpsähdin nolosti hereille kun ohjaaja monotti hellästi kylkeen.
mutta toimi. Oli pirteempi olo. Tosin kaikki kuormittaa. Se on työn luonne. Ja tietotyössä on ihan älytön määrä teams ja sähköposti ja puhelinkeskeytyksiä nykyään. Teams on välillä ihan saatanasta.