Oletteko itse kävelleet suihkuun ja osastolle synnytyksen jälkeen??

toinen synnytys normaali, kävelin itse osastolle

Vierailija:

No jos on tajuton niin ei ole pakko

mutta saa kävellä jos haluaa ;D

Kävin itse suihkussa ja söimme siinä synnytyshuoneessa minä mies ja vauva tuhisi vieressä:) sitten käveltiin osastolle perhehuoneeseen.

Eli kun synnytyksestä oli kulunut tunti, niin kätilö sanoi että voi kokeilla nousta käymään pissalla ja suihkussa jos haluan.



Niinpä hyppäsin synnytyspöydältä pois ja menin suihkuun; oli ihanaa päästä pesulle. :) Pissalla käynti sujui aivan kuten ennenkin (hyvä niin), joten pääsin rauhassa peseytymään. Ainoastaan kätilö tuli siinä vaiheessa ottamaan minulta " piuhat" pois selästä, kun huomasi että kuntoni riittää hyvin suihkussä käymiseen.

Oli ihanaa saada peseytyä rauhassa, siinä sitten vielä laittaa hiukset siististi, ihan pikkasen ehostaa itseään ja puhtaat vaatteet päälle.



Sillä aikaa kätilö oli ehtinyt siivoamaan paikat, joten oli ihanaa kömmetä takaisin vielä makoilemaan ja sitten meille tuotiin sinne ihana aamiainen ja " kuohuviinit" .

Tuore isähän nyt ei edes huomannut, että kävin pesulla tms. Niin kiinteästi hän tapitti tytärtämme, sylissä pitäen tuon ajan.

Siinä sitten saatiin rauhassa syödä mahat täyteen ja juoda kahvia.



Kun olimme syöneet ja saaneet kaikessa rauhassa tutustua toisiimme, niin siirryimme osastolle (olimme kaiken kaikkiaan salissa 3h synnytyksen jälkeen).

Minä kävelin ja työnsin tyttöämme siinä sairaalavuoteessa, ja mies kantoi kassit ja nyssykät.

Sitten vain oltiin osastolla.



Oli kyllä ihanaa siirtyä osastolle puhtaana ja raikkaana. :)

Sai ihan kaikessa rauhassa vain ihastella tyttöä!



(Minulla synnytys kesti kaiken kaikkiaan vain 2h, ja oli todella helppo. Ei epparia, ei repeämiä tms. Olo oli synnytyksen jälkeen, kuten kliseesti sanotaan: " olisin voinut lähteä vaikka suoraan lenkille siitä synnytyspöydältä" .)

Ensimmäisellä kerralla ei edes annettu mahdollisuutta kävellä (enkä olisi sitä osannut vaatiakaan), vaan kärrättiin suoraan sängyllä osastolle (keskellä yötä).

Toisella kerralla en olisi selvinnyt omin jaloin edes synnytyshuoneen ovelle asti, sen verran heikkona olin. Pyörätuolilla vietiin.

Ekalla kerralla suihkuun menin heti salissa itse, huippasi kyllä aika pahasti ja istuen pesin itseni. Osastolle matkasin pyörätuolilla, huippasi liikaa.



Toisen kanssa menin suihkuun myös heti itse, mun piti olla vielä erikoisen reipas, koska olin menettänyt paljon verta ja miettivät siellä salissa, että eväävätkö multa aikaisen kotiutumisen sen takia... Mutta kun olin niin reipas (enkä tunnustanut, että vähän joo heittää päässä ;)) ja suihkusta selviydyin ja olin pystyssä paljon salissa ja kävelin osastolle, niin päästiin vauvan kanssa seuraavana päivänä heti kotiin :)

Toisella kerralla kävelin suihkuun, osastolle, istuin, nousin, käänsin kylkeä sängyssä ihan kuin en olisi synnyttänytkään (tai jopa helpommin kun ei ollut sitä vatsaa enää ;).

Verenhukka oli sen verran iso, että pelkäsivät mun vissiin pökräävän matkalle. Itselläni oli kyllä ihan hyvä, vaikka vähän hutera olo. Veivät sängyssä, en olisi pystynytkään haavoiltani istumaan.

tokan jälkeen (vauva 3.6kg, synnytys 7h) olen.

suihkussa käymisestä en muista mitään. Ihme juttu, mutta ihan pimeä kohta muistissa! Kaipa muistaisin jos joku olisi auttanut, ehkä kävin siis itse.

hyppäsin suorastaan sängystä ylös ja juoksin suihkuun sillä aikaa kun kätilö otti vauvan punnittavaksi ja tutkittavaksi. Ekan synnytyksen jälkeen en ollut yhtä vetreä koska synnytys kesti kauemmin ja episiotomian takia olin kipeämpi. Etenkin episiotomian ompelu otti niin voimille että meinasi taju lähteä. Toka synnytys meni ihan siinä sivussa, oli todella helppo.



Kyydin osastolle olen ottanut vastaan molemmilla kerroilla, siksikin että olen saanut pitää vauvaa sylissä ja jotenkin on tuntunut että kuuluu asiaan. Tokalla kerralla matkakin oli tosi pitkä, mua kärrättiin maan alla sairaalanalaisissa käytävissä varmaan pari kilsaa. Makoilin sängyllä vauvan kanssa ja ihailin häntä.

kolmannen jälkeen minut talutettiin suihkun suuntaan, mutta pyörryin ja minut pestiinkin sitten sängyssä. Ja osastolle pyörätuolilla kärrättiin sitten tokassa ja kolmannessa.



Eikä ainakaan Jorvissa kukaan kävelemään käske! Oman voinnin mukaan.

Minut on molemmilla kerroilla kärrätty sängyssä osastolle ja muistan hoitajan sanoneen, että Tyksissä toimitaan niin.



Ihan pirteä olen synnytysten jälkeen ollut ja käynyt heti suihkussakin, mutta osastolle on kärrätty vuoteessa vauva kainalossa.

ihan normaali synnytys oli ja pikkurepeilyt olivat ainoa vamma.



Muista elävästi, miten hirveältä alapää tuntui pestessä, turvonnut ja levällään. Mutta melkoisen myllyn läpihän se oli mennytkin.

ja alle 24 h synnytyksestä lähdin kotiin.

Tokalla kerralla oli niin helppo synnytys että olisin kävellyt vaikka kotiinkin saman tien ;)

Molempien jälkeen synnytyssalin suihkuun, vähän murua rinnan alle ja kävellen osastolle. Olo oli mitä mainioin, yhtä hyvä fiilis kuin onnistuneen urheilusuorituksen jälkeen. Taisi samat hormoonit hyrrätä. Tunne oli kuin maailman omistajalla.

minä 43 synnytin viime vuonna naikkarilla ja ei mua mihinkään sängyllä kärrätty. ei kukaan edes kysynyt pystynkö kävelemään. hyvin pystyin.

Kolmantena päivänä pystyin nousemaan jaloilleni niin, ettei taju mennyt ja pääsin suihkuun. Synnytyksessä oksensin neljä kertaa kaiken päälleni, mm. hiuksille, ja silti en vain jaksanut käydä. Hb olikin 70 ja sain muutaman pussin verta. Että oli aika sama miltä näytin...Mitään en voinut kuvitellakaan syöväni heti. Ja mulla oli katetri monta päivää vaikka siis " normaali" alasynnytys, 24 h, vauva hoikka poika. Olin sairaalassa kaksi viikkoa. Että on " normisynnytyksissä" eroja. Hoitajat vielä ihmetteli, että olin kuitenkin kävellyt itse synntyssaliin tullessamme.

kuopuksen kanssa itseasiassa ei menty osastolle ollenkaan vaan sain luvan lähteä kotiin 6h synnytyksen jälkeen :)