Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson saapui AMA-kyselytuokioon 19.12.

Hyvää iltapäivää osallistujille! Olen täällä nyt langoilla tunnin ajan.

Ennakkokysymys: Suurin ongelma koulujen luokissa ovat häiriköivät oppilaat jotka tuhoavat kaikkien muidenkin mahdollisuuden opiskella ja silti keskitytään vain olemattomiin älylaiteongelmiin eikä edes yritetä lain voimin saada tätä suurinta ongelmaa kuntoon. Onko tarkoituskin että vain eliitti-yksityiskoulujen lapset saavat opiskelurauhan? Mitä mieltä tästä?

Vastaus: Häiriökäyttäytymisen taustalla voi olla lapsen hankala elämäntilanne, perheen vaikeudet tai lapsen mielenterveyden haasteet, koulumaailmaan liittyvät ongelmat, oppimisvaikeudet siis melkein mitä tahansa. Olisi aina tärkeää, että asianosaiset saisivat käsityksen siitä, mikä häiriökäyttäytymisen taustasyy on, jolloin siihen olisi helpompi puuttua. Kännykän käyttö oppitunneilla muuhun kuin opetustarkoitukseen voi lisätä levottomuutta, joten nämä säädökset ovat osa yhteisen työrauhan rakentamista. Koulujen muilla resurssi-ja tilaratkaisuilla, pedagogisilla keinoilla ja koulujen ja kotien välisellä yhteistyöllä voidaan myös edistää työrauhaongelmia. Ei-toivottu suuntaus on se, että työrauhan mahdollisuus polarisoituisi jotenkin siksi yhdenvertaisuus resursoinnissa olisi tärkeää ja koulujen segregaatioon esim. alueellisin perustein pitäisi puuttu ajoissa. Yhdenvertaisuus edistää vakautta yhteiskunnan eri tasoilla.

Ennakkokysymys: Miten suhtautua nuoren aggressioon? Koko lapsuus on luettu tunnetaitoja ja treenattu niitä käytännössä. Silti perusarki on täynnä tilanteita jossa pojan ensireaktio on raivo ihan pikkuasioihinkin. Ammattiauttajatkaan ei osaa tarjota mitään konkreettista mikä auttaisi. Loputon keskustelumylly käytynä siitä miten pitäisi saada lapsi hyvälle mielelle ja empatisoida tilanteita, vain jotta ne tunnit valuvat hukkaan kun reaalielämä tulee vastaan. 

Vastaus: Kuulostaa tilanteelta, jossa ammattiapu tosiaan on tarpeen. Se, että nähdään nuoren ilmikäyttäytymisen taakse (esim. masennus voi näkyä aggressiona) ei käsittääkseni tarkoita sitä, että olisi itsetarkoitus saada nuori hyvälle mielelle, vaan että nuori tulee nähdyksi ja kuulluksi. Mutta jos aggressio on vaikeaa ja haittaa selvästi arkea, niin ammattiavun hakeminen on tärkeää. On olemassa kyllä erilaisia konkreettisiakin työskentely ja hoitomenetelmiä, mutta tosiaan tuo kokonaisarvio, mistä mahtaa olla kyse, on aika tärkeä, koska eri menetelmät sopivat vähän eri tilanteisiin. Tilanne kuulostaa hyvin turhauttavalta ja kuormittavalta kaikille ja omaan jaksamiseen voi myös hakea apua. 

Ennakkokysymys: Miks näyttää, että nuorison pahoinvointi on lisääntynyt?

Vastaus: Kullakin aikakaudella on omat rasitteensa ja nykyaikaan liittyy muutama iso muutos, joka saattaa vaikuttaa juuri nuoriin ja aikuistumisen kynnyksellä oleviin ihmisiin erityisesti. Yksi iso muutos on sosiaalisen kanssakäymisen digitaalisaatio ja sitä kautta välittömän vuorovaikutuksen väheneminen. Tämä muutos on osalle nuorista erityisen hankala siksi, että sosiaalisia kontakteja ja taitoja tulee liian vähän ja yksinäisyydestä tulee arkea kuormittava tekijä. Toinen iso muutos on tämä yksilökeskeisyys ja yksinäisyys yhdistettynä suoritusta ja tehokkuutta korostavaan maailmankuvaan. Yksin ei kukaan jaksa pitkään. Sosiaalinen media ei tarjoa aina ja kaikille tarvittavaa tukea stressaavissa tilanteissa, vaan voi osalle pahentaa stressiä tuottamalla mahdottomia ihannekuvia tai epärealistisia käsityksiä siitä, millaista elämä arki- ja juhlapäivineen on. Kolmas iso muutos saattaa liittyä ympäristöteemaan: luontoaltistuksen tiedetään parantavan stressiä ja siihen liittyviä terveyshaittoja. Voi siis olla niin, että elinympäristömme muuttuvat terveyttä edistävistä terveyttä haittaaviksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon myötä. Yksi väestön terveyden trendi on myös se, että monelle liikunnan määrä jää aika vähäiseksi. Heikentynyt fyysinen kunto on yhteydessä heikompaan mielenterveyteen. Tärkeitä tekijöitä ovat lisäksi yhteiskunnan muutokset: esim. köyhyyden ja toimeentulovaikeuksien lisääntyminen lisää mielenterveyden häiriöiden riskiä.  Nuorten hyvinvoinnille tärkeää on, että tulevaisuuteen on toiveikas näkymä ja että he voivat olla osa yhteiskuntaa. Tätä näkymään pitäisi rakenteiden kaikilla yhteiskunnan tasoilla tukea. Yhteenvetona siis, että ei mitään yhtä yksittäistä tekijää, vaan monta eri tasoilla vaikuttavaa asiaa

Vierailija kirjoitti:

Miten ohjeistaisit toimimaan, jos lapsi haluaa kovasti olla älylaitteella kokoajan koska "kaveritkin ovat"?

 

Vastaus: Tämä onkin vaikea asia, sillä älylaitteilla käytettävät sovellukset on suunniteltu hyvin koukuttaviksi ja vanhemmat ja muut aikuiset taistelevat aika isoja tuulimyllyjä vastaan. Siksi kouluihin tulleet määräykset ovat olleet edes tarpeen, koska käyttäytymistä on ollut vaikea muuttaa ilman jykeviä ohjeita vapaaehtoisesti. Riippuu minkä ikäsistä lapsista on kyse, mutta muun tekemisen mahdollistaminen ja tukeminen niin, että olisi tilalla jotain muuta mielekästä tekemistä, voisi auttaa. Jos he voisivat porukalla ideoida, mitä muuta voisivat tehdä? Lapsille voi myös kertoa ikätasoisesti, miksi pitäisi välillä tehdä muutakin ja esim. katsoa toisia silmiin. On pidemmän ajan "projekti", pelkät kiellot eivät toimi, vaan pitäisi houkutella muuhun tekemiseen. 

 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon ruutuaikaa voi sallia alle kouluikäiselle lapselle? Entä koululaiselle, kun koulussakin ollaan kokoajan läppäreillä?

 

Vastaus: Aivot eivät tarvitse digilaitteita kehittyäkseen, mutta aivot tarvitsevat läsnäoloa ja "livevuorovaikutusta". Taaperoiden aivot eivät oppimismielessä pysty hyödyntämään digilaitteita. Eli pienet lapset eivät tarvitse laitteita, mutta tarvitsevat läsnäolevia ihmisiä ja aikuistenkaan ei kannata olla laitteilla silloin kun kyseessä on vuorovaikutustilanne lapsen kanssa. En osaa anta tarkkoja tuntimääriä, koska kyse on tosi paljon siitä, mitä muuta arjessa on meneillään ja millaisesta lapsesta on kyse. Kokonaisuus saisi mielellään olla sellainen, että arkeen mahtuu livenä ihmisten tapaamista, mielellään liikuntaa tai jonkinlaista liikkumista, uni ei saisi häiriintyä jne. Eli jos on maltillisen määrän laitteilla, niin sitten ehtii näitä muitakin asioita ja ihan pienet lapset eivät tarvitse ruutuaikaa ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Onko nykynuorison ja tulevien sukupolvien kehityksessä jo havaittavissa ongelmia jatkuvasta puhelimen ja älylaitteiden käytöstä?

 

Vastaus: Puheen ja kommunikaation kehityksessä ja leikkitaidoissa on havaittu viiveitä ja häiriöitä enemmän kuin aikoina ennen laitteiden käyttöä. Pienten lasten laitteiden parissa vietetty aika on liitetty tutkimuksissa lisääntyneisiin kielen kehityksen haasteisiin. Lisäksi impulssikontrollin ja käyttäytymisen säätelyn ongelmien riskien tiedetään lisääntyvän. Näissä tutkimuksissa ei toisaalta ole voitu erottaa sitä, mikä itsessään on laitteiden tai sovellusten merkitys ja mikä johtuu siitä, että se aika on väistämättä pois vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa ja miten paljon aikuisten puhelimilla olo häiritsee lasten ja aikuisten välistä vuorovaikutusta. Eli jos lapsia komentaa pois puhelimilta, niin aikuisten olisi hyvä olla läsnä lapsille ja seurata myös omaa puhelimella oloa. Sosiaalisten taitojen heikentynyt kehitys voi liittyä siihen, että ihmiset ylipäänsä ovat siirtyneet digivuorovaikutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Miten edetä jos epäilee että lapselle on tullut ongelmia älylaitteen kanssa. Miten ja mistä hakea apua? 

 

Itse älylaite toimii ja tuo lapselle iloa.,mutta lapsi oireilee. Keskittymiskyky on heikko ja yöuni on epäsäännöllistä laitteen käytön takia.

 

Vastaus: lapsen arki ja mahdollinen oireilu ja avuntarve muodostaa kokonaisuuden, johon voi kiinnittää huomiota. Juurikin tuo nukkumisen muutos ja unen heikentyminen on yksi tärkeä mittari. Ylipäänsä väsymys, pinnan lyheneminen, keskittymisvaikeudet, vaikeus tehdä ja kiinnostua muista asioista voivat viitata siihen, että laitteilla ollan liian suuri osuus päivän tunneista juuri kyseisen lapsen tilanteeseen nähden. Lapset ovat myös eri tavoin herkkiä haitoille ja tosiaan riippuu myös sitä, mitä muuta elämässä on, eli kannattaa vain yksilöllisesti miettiä, mikä kyseisen lapsen tilanne vaikuttaa olevan. kannustan rohkeasti hakeamaan apua ja kysymään neuvoja, jos lapsen voinnista on huolta! Kysyminen kannattaa aina,

Vierailija kirjoitti:

Miten valvoa teini-ikäisen puhelimenkäyttöä/ miten tietää, mitä sivustoja käyttää?

 

Vastaus: mitä enemmän pääsee luottamuksen kautta teinin kanssa keskustelemalla etenemään sitä parempi. jos pääsee esim. sopimaan, että yhdessä aina joskus katsotaan, mitä sivustoja on käytetty tai että voidaan yhdessä muuten keskustella ja pohtia mikä on hyväksi ja mikä ei, se on aina paras tilanne. Jos jostain syystä tällaista keskusteluyhteyttä ei ole tai sitä ei saa luotua, niin sivustoja koskevia rajoittimia voi asentaa. Ja sitten puhua muuten teinin kanssa siitä, miten hän voi, millaiset asiat mietityttävät, mistä saa iloa ja mikä ahdistaa jne, niin sitten jos tulisi ongelmia netissä/somessa, niin se keskusteluyhteys on valmiina. Yhteiset pelisäännöt kannattaa koittaa luoda sellaisessa tilanteessa, kun kaikki ovat rauhallisessa mielentilassa. Ihan kaikkea ei pääse valvomaan, mutta jos teinin elämässä ei ole huolenaiheita ja asiat sujuvat, niin se ei välttämättä ole ongelma ja teini saa elää omassa elinpiirissään myös somessa tai netissä. jos taas on syytä huoleen sen suhteen, että netistä/somesta on haittaa, niin valvontaan pitää kiinnittää enemmän huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Onko älylaitteiden ja somen käyttö ja sieltä tulevat paineet osasyy siihen, miksi nuorilla diagnosoidaan niin paljon ahdistuneisuutta, adhd/add oireita ja jopa masennusta?

 

Vastaus: on esitetty, että runsas somen käyttö osalla nuorista lisäisi näitä ongelmia. Esim. ahdistusoireilu voi pahentua somen pohjalta syntyvän vertailun ja paineen vuoksi ilman, että sieltä saisi tukea hankalaan tilanteeseen tai ymmärrystä elämän epätäydellisiin ja vaikeisiin puoliin. Lisäksi hyvin runsas puhelimella olo voi korvata livevuorovaikutuksen niin, että nuori ei saa tärkeässä kehitysvaiheessa riittävää harjoitusta sosiaalisiin taitoihin ja sitä kautta oikeissa sosiaalisissa tilanteissa tulee voimakas ahdistus. Digilaitteet ja sovellukset eivät tue itsesäätelyn ja keskittymiskyvyn kehittymistö ja harjoittelua. Monet aikuisetkin kokevat keskittymiskykynsä rapautuneen ja nuorten kehittyvät aivot oppivat sen "sykkeen", mihin ne harjaantuvat. Eli jos jos aivot tottuvat siihen, että ne passiivisesti seuraavat 15 sekunnin videoita, niille ei tule riittävästi treeniä ponnisteluun ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Mutta hyvä muistaa, että tässäon suurta yksilöllistä vaihtelua. Nämä kaikki em. oireeta tai häiriöt ovat yleensä monitekijäisiä eli moni syy vaikuttaa taustalla.