Lue keskustelun säännöt.
15v teki vaarin syntymäpäivästä painajaisen. Koko suku jakautui kahteen leiriin
17.12.2025 |
Meillä vietettiin viikonloppuna vaarin 75-vuotissyntymäpäiviä. Vaari on sodanjälkeisen sukupolven ihminen. Hiljainen, työteliäs, ei ole koskaan pyytänyt mitään keneltäkään. Leskeksi jäänyt jo vuosia sitten. Asuu yhä omakotitalossa yksin.
Synttäreille oli kutsuttu lapset, lapsenlapset ja muutama vanha ystävä. Kahvit, täytekakku, puheita. Kaikki meni ihan hyvin siihen asti kunnes vaari halusi näyttää yhden asian.
Hän pyysi kaikkia hetkeksi olohuoneeseen ja kaivoi lipaston laatikosta pienen, vanhan kenkälaatikon. Siellä oli valokuvia ja kirjeitä. Kertoi, että ne ovat hänen isänsä rintamalta lähettämiä kirjeitä ja että hän on säästänyt niitä koko elämänsä. Sanoi, että nämä muistot ovat hänelle tärkeämpiä kuin mikään raha tai tavara.
Sitten vaari katsoi meidän 15-vuotiasta poikaa ja sanoi, että hän toivoisi jonkun jatkavan suvun tarinaa. Että poika voisi joskus lukea kirjeitä ja ymmärtää mistä on tullut.
Poika huokaisi äänekkäästi, pyöritteli silmiään ja sanoi kaikkien kuullen:
"Ei ketään kiinnosta jotkut sotapaperit. Elä nyt vaari 2020-luvulla."
Hiljaisuus oli ihan jäätävä. Yksi vaarin ystävistä nousi ylös ja lähti sanomatta sanaakaan. Vaari seisoi hetken paikallaan, laittoi kirjeet takaisin laatikkoon ja sanoi vain: "Selvä." Sen jälkeen hän meni makuuhuoneeseen eikä tullut enää takaisin juhliin.
Poika ei tajunnut tehneensä mitään väärää. Nauroi keittiössä serkkujensa kanssa ja sanoi, että vaari on liian herkkä ja draamaqueen.
Osa suvusta on sitä mieltä, että poika pitää laittaa kunnolla ruotuun ja pakottaa pyytämään anteeksi. Osa taas sanoo, että vika on vaarissa, joka ei ymmärrä nuorten maailmaa eikä saa syyllistää lasta omilla tunteillaan.
Minä näin vaarin myöhemmin illalla yksin makuuhuoneessa. Hän piteli niitä kirjeitä ja kysyi hiljaa, että oliko hän tehnyt virheen yrittäessään välittää jotain eteenpäin.
En tiedä kumpi tässä on pahempi. Teinin suorasukaisuus vai se, että vaari ehkä viimeistä kertaa yritti tulla nähdyksi.
Kommentit (94)
81/94
|
17.12.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisen tarinan sepitit.
Ai..luit kuitenki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa 15 vuotiaistakin on vielä aivan kakaroita. Etenkin jos aihetta ei ole ennen käyty läpi. Tuollainen tulee puskista ja niissä on vastuunsa.
Miksi hän valitsi juuri tämän lapsen? Paikalla oli serkkujakin yms. Miksei asia koskenut kaikkia
Poika pyytää anteeksi.
Olet kasvattanut pojastasi epäkohteliaan, itsekkään typeryksen, joka ei tunne empatiaa edes vaariaan kohtaan. Tosin käytöksen perusteella hän ei edes tiedä mitä sana empatia tarkoittaa. Huono poika.
Mut hei mammat, vaarin vävypoika lie viisikymppinen hopeakettu! Noilla notuileilla varmaan jo tähyilee namusempia tantereita. Kaupan päälle tulee kamalat teinit, kummallinen eksä, mutta kirsikkana kakun päälle, ihana miehen ex-appiukko. ;D
Jos tämä on totta niin nyt oli viimeinen aika kasvattaa sitä kauhukakaraa jonka olet synnyttänyt maailmaan.
Ps. Ihan kiva satu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Apua miten joku ei tajua tuota sepitetyksi paskapuheeksi. Noloa. Varmaan viestittelet parasta aikaa myös nigerialaisprinssin kanssa?
No tuo alustuksen kertomus voi ihan yhtä hyvin olla totta tai sepitettä. Ei tuossa mitään sellaista ole, joka ei ainakaan voisi olla totta.
Yhtä kaikki, jos kertomus on totta, se poika on pöljä eikä siitä tule ikinä mitään. Kadulle se pitäisi heittää tai ainakin kärrätä johonkin vammaisten laitokseen.
Viisi sivullista tekstiä jo, eikä juurikaan ymmärrystä pojalle. Armahtakaa hyvät ihmiset keskenkasvuista. Olisihan sille vaarillekin voinut sen verran juolahtaa mieleen, ettei 15- vuotias luultavastikaan osaa arvostaa näitä asioita. Ovat niin kaukana sen ikäisen arvomaailmasta. Hyvin harva kaksikymppinenkään niitä ajattelee. Olisi delegoinut suoraan lapsilleen, js siihenkin kysynyt kiinnostusta etukäteen. Onhan Suomessa tutkijoita, kansallisarkistoa yms, joille siirtää sotaperintöä. Älkää lynkatko poikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaari oli odottanut 75-vuotispäiväänsä kuukausia. Hän oli säästänyt eläkkeestään ostaakseen parasta paahtopaistia ja kattanut pöydän valkoisella liinalla, vaikka kädet hieman tärisivätkin. Hän halusi vain yhden illan, jolloin koko perhe olisi läsnä ilman kiirettä.
Kaikki muuttui, kun 15-vuotias lapsenlapsi saapui paikalle. Poika ei nostanut katsettaan puhelimesta edes onnitellessaan. Ruokapöydässä pojan turhautuminen "tylsään" juhlaan purkautui ilkeinä kommentteina: hän haukkui ruokaa vanhanaikaiseksi, pilkkasi vaarin hitaasti kerrottuja sota-ajan tarinoita "turhaksi jankuttamiseksi" ja lopulta huusi, ettei olisi edes halunnut tulla paikalle "haisevaan asuntoon". Poika paiskasi oven kiinni ja lähti ulos, jättäen jälkeensä painostavan hiljaisuuden.
Vaari ei sanonut sanaakaan. Hän laski haarukan alas, nousi hitaasti ja vetäytyi makuuhuoneeseensa.
Nyt on kulunut kaksi päivää. Ruoat ovat kuivuneet pöydälle, ja talossa on täysin hiljaista. Vaari ei ole tullut ulos. Vanhus ei vastaa puheluihin eikä huutoihin. Hän on vain lukinnut oven ja sammuttanut valot. Huoneesta kuuluu vain vaimeaa, vanhaa musiikkia kuin hän olisi päättänyt, että maailma makuuhuoneen ulkopuolella on tullut liian kylmäksi paikaksi asua. Perhe pelkää, että poika ei rikkonut vain juhlia, vaan vaarin viimeisen halun kuulua tähän maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kirjeet kannattaisi antaa Kansallisarkistoon, ottavat mielellään vastaan sotakirjeenvaihtoa - ja säilyttävät paperit oikein niin että ne oikeasti säilyy.
Ja digitoivat kirjeet eli te ja sotatutkijat saavat ne luettavakseen.Kuule kun 75-vuotias ei ole voinut saada kirjeitä rintamalta.
Et tainnut lukea alkuperäistä kirjoitusta? Se oli 75-vuotiaan isä, joka oli rintamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kirjeet kannattaisi antaa Kansallisarkistoon, ottavat mielellään vastaan sotakirjeenvaihtoa - ja säilyttävät paperit oikein niin että ne oikeasti säilyy.
Ja digitoivat kirjeet eli te ja sotatutkijat saavat ne luettavakseen.Kuule kun 75-vuotias ei ole voinut saada kirjeitä rintamalta.
Et tainnut lukea alkuperäistä kirjoitusta? Se oli 75-vuotiaan isä, joka oli rintamalla.
Jos se isä oli kirjoittanut sieltä rintamalta ennen tuon vaarin syntymää.
Mun isä kirjoitteli rintamalta vanhemmilleen 20 vuotta ennen syntymääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojalle on tehtävä selväksi, miten paljon hän loukkasi vaaria ja kuinka suuri epäkunnioituksen osoitus hänen sanansa olivat. Jos hän ei sitä itse ymmärrä.
Pakotettu anteeksipyyntö ei ole aito.
Ja vaarille voi sanoa, että poika on eri sukupolvea ja kovin nuori, ei hän ymmärrä mitä sota-aika merkitsee vaarin sukupolvelle. Hän on keskenkasvuinen ja ajattelematon.
Tai sitten keskustelee näistä etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oudointa on se, että isoisä ei ole koskaan ennen käynyt niitä papereita läpi lapsenlasten kanssa. Meillä on jo 10v saanut tutustua isoisänsä isän sotaretkiin, kirjeisiin, haavoittumisiin, sotasairaalajuttuihin jne. Ei pidä odottaa noin kauan.
Tosin meillä 10v on suorittanut metsästyskortin ja tietää, että vain sähköisellä ruudulla ampuminen ei satu.
Ei kirjeitä lukemalla jatketa suvun tarinaa.