Eikö vanha metsä sidokaan hiiltä paremmin?

Vierailija kirjoitti: Hyvin huolehdittu talousmetsä sitoo hiiltä parhaiten. Vanha luonnontilainen ryteikkö ei.

Hmmm! Ihan kuin joku olisi tämänkin asian suunnitellut? Hmmmm?!

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa silti muistaa, että betonirakennukset eivät sido lainkaan hiiltä, ei sitä tee asvalttikaan ja kaupunkien puistot ovat hiilentuottajia. Silti kukaan ei kauhistele betonirakentamista tai kaupunkien kaavoitustoimintaa.

Eli kun kaadamme metsästä puut pois ja pystytämme tilalle tuulivoimaloita, se ei muutu hiilinieluksi. Tuulimyllyjen kärrääminen pystytyspaikalle kuluttaa fossiilisia polttoaineita. Lisäksi tiet näiden tuulimyllyjen luokse pitää aurata joka talvi aina lumipyryn jälkeen, jotta myllyjä päästään huoltamaan. Tämä auraaminen ja teiden kunnossapito tehdään valtaosaltaan fossiilisilla polttoaineilla toimivilla laitteilla.

Siinä 20 - 25 vuodessa, minkä pieni puu kasvaisi siihen ikään, jolloin muuttuu hiilinieluksi, tuulimyllyn rakenteet heikkenevät niin paljon, että se pitää purkaa pois. Myös maan alaiset perustukset haurastuvat niin paljon, ettei samaan betonimöykkyyn voida pystyttää uutta tuulimyllyä.

Tällä hetkellä ollaan siinä vaiheessa, että ensimmäisiä tuulimyllyjä puretaan pois. Niiden kanssa samaan aikaan istutetut puut alkavat olla jo hiilinieluja.

Keski Eurooppa itkee kun metsät on hakattu, meillä pohjoismaissa kohtuu hyvä puusto joten mikä hätänä?

Vierailija kirjoitti:

20 vuoden kuluttua tilanne tulee olemaan joka tapauksessa paljon pahempi. Sillä todellakin on väliä.

Ja jos ei olen, niin kannatko vastuusi mölinöistäsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa silti muistaa, että betonirakennukset eivät sido lainkaan hiiltä, ei sitä tee asvalttikaan ja kaupunkien puistot ovat hiilentuottajia. Silti kukaan ei kauhistele betonirakentamista tai kaupunkien kaavoitustoimintaa.

Eli kun kaadamme metsästä puut pois ja pystytämme tilalle tuulivoimaloita, se ei muutu hiilinieluksi. Tuulimyllyjen kärrääminen pystytyspaikalle kuluttaa fossiilisia polttoaineita. Lisäksi tiet näiden tuulimyllyjen luokse pitää aurata joka talvi aina lumipyryn jälkeen, jotta myllyjä päästään huoltamaan. Tämä auraaminen ja teiden kunnossapito tehdään valtaosaltaan fossiilisilla polttoaineilla toimivilla laitteilla.

Siinä 20 - 25 vuodessa, minkä pieni puu kasvaisi siihen ikään, jolloin muuttuu hiilinieluksi, tuulimyllyn rakenteet heikkenevät niin paljon, että se pitää purkaa pois. Myös maan alaiset perustukset haurastuvat niin paljon, ettei sama

Hakataan metsä ja laitetaan aurinkovoimala tilalle, koska puun poltto on staatanasta.

Vielä pitäisi keksiä miten saadaan varastoitua se kesän aurinkoenergia siihen talven lämmittämiseen, kun halkopinot on niin rumia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Hyvin huolehdittu talousmetsä sitoo hiiltä parhaiten. Vanha luonnontilainen ryteikkö ei.

Huono rinnastus. Vanha kerroksellinen metsä on harvoin kulkukelvoton "ryteikkö". Sen sijaan tehometsätalouden ahneuden seurauksena kun kaikki pienempi tavara (joka ennenvanhaan tehtiin hellapuuksi)  jää metsänpohjaan ristiin rastiin ja tekee metsästä kulkukelvottoman ryteikön. 

Näitten Kuuselan ja Osaran opetuslasten mielestä vanhaa metsää pitää aina kutsua ryteiköksi ja väittää, että ilman hoitoa metsä kuolee pystyyn.

Kannattaa jättää heidän kommenttinsa omaan arvoonsa. Eivät ymmärrä metsästä ekosysteeminä hevon vit_tua.

Suosittelen kaikille kuuntelemaan kansanedustaja Hannu Hoskosen haastattelun. Metsätalouden katastrofi. Mies selvästikin tietää, mistä puhuu, toisin kuin moni muu.

15 Vuotta sitten kymmenen hehtaarin avohakkuu ja manit tilille, taimien istutus itse omana työnä, hyvältä näyttää kasvava taimikko, ei latvakuolemia ei hirvituhoja, muutaman vuoden päästä ensiharvennus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä on sademetsien hiilinielu?

Sademetsissä ei ole paksua humuskerrosta  tms...

Minne sademetsien ilmasta sidottu hiili kertyy?

 

Puu on hiiltä. Vai luuletko että se on pelkkää hiekkaa ja vettä?

 

Jahas neropatti ei ymmärtänyt edes kysymystä...

Missä on ne aikojen saatossa kasvaneet sademetsien puut jotka ovat sitä hiilivarastoa?

Vai olisikohan niin että sademetsä on hiilen osalta tasapainossa eli se sitoo ja vapauttaa hiiltä samanverran...

Niin tekee. Eli ne hiiltä varastoivat puut ovat - siellä sademetsässä!

Kuka tässä on neropatti.

Tiesittekö että paras keino saada hiiltä maaperään on vapauttaa sitä ilmakehään! Kasvikunta hoitaa loput.

Aavikko on aavikko siksi, ettei siihen ole sitoutunut juurikaan biosfääriä ylläpitävää hiiltä.

Miksi se puiden istuttaminen on niin vaikeaa, kaadetaan kaikki vanhat puut pois ja istutetaan uudet taimet tilalle niin siinähän meillä on super deep throat hiilinielu että suorastaan pyörre käy ilmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Hyvin huolehdittu talousmetsä sitoo hiiltä parhaiten. Vanha luonnontilainen ryteikkö ei.

Huono rinnastus. Vanha kerroksellinen metsä on harvoin kulkukelvoton "ryteikkö". Sen sijaan tehometsätalouden ahneuden seurauksena kun kaikki pienempi tavara (joka ennenvanhaan tehtiin hellapuuksi)  jää metsänpohjaan ristiin rastiin ja tekee metsästä kulkukelvottoman ryteikön. 

Höpöhöpö. Oksa- ja latvusmassa kerätään tarkkaan talteen energiapuuksi. Siitä saa jopa niin paljon rahaa, että ne ratkaisevat kuka leimikon saa.

Ei vanhoja metsiä pelkästään tuon takia suojella, vaan vanhat metsät ovat myös monien eliöiden ja eläimien koteja.

Puuthan kasvavat jatkuvasti jopa satoja vuosia joten minusta hullua puhua että ikäänkuin se hiilen imeminen vaan loppuisi jossain vaiheessa. Pituutta tulee lisää ja rungot paksuuntuu jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Hyvin huolehdittu talousmetsä sitoo hiiltä parhaiten. Vanha luonnontilainen ryteikkö ei.

Huono rinnastus. Vanha kerroksellinen metsä on harvoin kulkukelvoton "ryteikkö". Sen sijaan tehometsätalouden ahneuden seurauksena kun kaikki pienempi tavara (joka ennenvanhaan tehtiin hellapuuksi)  jää metsänpohjaan ristiin rastiin ja tekee metsästä kulkukelvottoman ryteikön. 

Höpöhöpö. Oksa- ja latvusmassa kerätään tarkkaan talteen energiapuuksi. Siitä saa jopa niin paljon rahaa, että ne ratkaisevat kuka leimikon saa.

Näkyyköhän tuon toiminnan seuraukset metsän terveydessä kuinka pian?

Vierailija kirjoitti:

Ilmaston kannalta vain varaston suuruudella on väliä. Sitomisnopeudella ei. 



Vanha metsä sitoo hiiltä myös. Puihin tulee joka vuosi uusia oksia ja vaikka vuosikasvu ei ole paksu, on sillä silti kuutiotilavuutta nuoren puun kasvua enemmän.

 

Varasto voidaan siirtää vaikka talojen seiniin ja laittaa uusi metsä kasvamaan. Ei vanha metsä enää kasva eikä sido hiiltä. Ja niin kauan kuin se kasvaa enemmän kuin mitä se raha poikisi jossain muussa sijoitusinstrumentissa se kasvaa. 

Vierailija kirjoitti:

Puuthan kasvavat jatkuvasti jopa satoja vuosia joten minusta hullua puhua että ikäänkuin se hiilen imeminen vaan loppuisi jossain vaiheessa. Pituutta tulee lisää ja rungot paksuuntuu jne.

Satavuotias kuusi lahoaa pystyyn, parempi laittaa nurin ja uutta tilalle ennenkuin kirjanpainajat tai tuuli sen tuhoaa. Ei ne ole mitään punapuita joiden kannosta voit laskea koska Kolumbus tuli Amerikkaan.

Luken ongelmalasimiehellä menee sekaisin metsän puiden ja maapohjan hiilinielut, varmaan ihan tarkoituksella. Metsä (puut) ovat edelleen hiilinielu, mutta maapohja hänen mukaansa ei. Kummallisinta tässä on, että tässä ammutaan ihan kotimaisin voimin itseämme puujalkaan ja hommataan itsellemme miljardien lisämaksut johonkin kummalliseen päästökauppaviritykseen.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmaston kannalta vain varaston suuruudella on väliä. Sitomisnopeudella ei. 



Vanha metsä sitoo hiiltä myös. Puihin tulee joka vuosi uusia oksia ja vaikka vuosikasvu ei ole paksu, on sillä silti kuutiotilavuutta nuoren puun kasvua enemmän.

 

Varasto voidaan siirtää vaikka talojen seiniin ja laittaa uusi metsä kasvamaan. Ei vanha metsä enää kasva eikä sido hiiltä. Ja niin kauan kuin se kasvaa enemmän kuin mitä se raha poikisi jossain muussa sijoitusinstrumentissa se kasvaa. 

Juu. Pikku ongelma vain on se, että suurin osa hakatusta puusta päätyy ilmakehään hiilidioksidiksi parissa vuodessa. Ja se, että silloinkin kun rakennetaan talo, siinä tilalla usein on aiemmin ollut vähintään saman verran hiiltä sitonut metsä.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kaikille kuuntelemaan kansanedustaja Hannu Hoskosen haastattelun. Metsätalouden katastrofi. Mies selvästikin tietää, mistä puhuu, toisin kuin moni muu.

Täysin hysteerinen luontovihaaja, aivan patologinen tapaus. Kilvoittelee Eija-Riitta Korholan kanssa luonnon tuhoamisen ihannoinnin ykköstittelistä.