Eikö vanha metsä sidokaan hiiltä paremmin?

Vierailija kirjoitti:

Keski Eurooppa itkee kun metsät on hakattu, meillä pohjoismaissa kohtuu hyvä puusto joten mikä hätänä?

Käypä ensin siellä Keski-Euroopassa ja kommentoi uudestaan. Aja vaikka Junalla Sloveniassa tai Itävallassa niin näet ihan oikeita metsiä mitä Suomessa ei enää ole.

Suomalaisten erityiseen luontosuhteeseen kuuluu selluteollisuuden puupeltojen kutsuminen metsäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kaikille kuuntelemaan kansanedustaja Hannu Hoskosen haastattelun. Metsätalouden katastrofi. Mies selvästikin tietää, mistä puhuu, toisin kuin moni muu.

Täysin hysteerinen luontovihaaja, aivan patologinen tapaus. Kilvoittelee Eija-Riitta Korholan kanssa luonnon tuhoamisen ihannoinnin ykköstittelistä.

Luonnonvarakeskuksen uusimman laskelman mukaan Suomen metsät ovatkin päästölähde, vaikka kaikki tiedämme, että sen olevan valtava hiilinielu. Oikein hoidettuna metsämme parantavat sekä ilmakehää että luovat meille jatkuvaa hyvinvointia. Lukessa on tehty töitä hartia voimin, jotta laskelmat saadaan näyttämään metsiemme olevan päästölähde. Laskentatapa muutettiin ja tulos on nyt kaikkien tiedossa. Tietenkin samaan aikaan tuli julkisuuteen tieto, jonka mukaan Suomen pitää ostaa päästökaupasta miljardeilla päästöoikeuksia, jotta olisimme mieliksi EU-eliitille. Ilmastoprofessorin roolia vetävä Markku Ollikainen esitti taannoin jopa 78 miljardin vuosittaisia päästöoikeuksien ostoja metsiemme päästöjen takia. Varsin hyvä ajoitus oli Ollikaisen esityksellä ja Luken uusimmalla laskelmalla.

Suomi on oikeasti hiilineutraali maa. Jos päästöt lasketaan oikein, olemme suorastaan hiilinegatiivisia. EU:N päästöjen laskennassa jokainen EU-maa sai itse valita laskentatavan. Tietoisen valinnan jälkeen Suomen metsät muutettiin päästölähteeksi. Ja sama linja jatkui edelleen. Ojittamattomien soiden sitomaa hiiltä, 5 miljoonaa tonnia, ei lasketa Suomelle eduksi. Samoin suopelloille lasketaan 8 miljoonan tonnin päästö, joka ei pidä paikkaansa. Kaiken kukkuraksi koko metsiemme kasvua ei lasketa hiilensidonnassa eduksemme. Näillä keinoilla Suomesta tehtiin päästökaupan maksumies. Tämä 15 miljoonan tonnin virhe maksaa Suomelle nykyhinnoilla reilun miljardi euroa vuosittain.

Suomen metsät yksinään edustavat kymmentä prosenttia koko Euroopan hiilinieluista. Joten puheet metsiemme päästöistä ovat tietoisesti harhaanjohtavia. Luonnonvarakeskuksen on julkaistava kaikki päästökaupan laskelmien perusteet ja kerrottava suomalaisille, mikä on Suomen todellinen hiilinielu. Ei voi olla niin, että laskelmista jätetään tietoisesti hiilinieluja pois tai päästöjä liioitellaan. Näihin virheellisiin laskelmiin perustuvat jo tähän saakka tulleet lisäkustannukset veronmaksajille ja varsinkin nuo esitetyt lisääkustannukset, jotka ovat järjettömiä. Luonnonvarakeskuksen on nyt aika tulla rehellisesti julkisuuteen oikeilla tiedoilla.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 1.2.2025

 

Asiaahan tuo kirjoittaa imho

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kaikille kuuntelemaan kansanedustaja Hannu Hoskosen haastattelun. Metsätalouden katastrofi. Mies selvästikin tietää, mistä puhuu, toisin kuin moni muu.

Täysin hysteerinen luontovihaaja, aivan patologinen tapaus. Kilvoittelee Eija-Riitta Korholan kanssa luonnon tuhoamisen ihannoinnin ykköstittelistä.

Siinä on kyllä todella vinksahtanut parivaljakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski Eurooppa itkee kun metsät on hakattu, meillä pohjoismaissa kohtuu hyvä puusto joten mikä hätänä?

Käypä ensin siellä Keski-Euroopassa ja kommentoi uudestaan. Aja vaikka Junalla Sloveniassa tai Itävallassa niin näet ihan oikeita metsiä mitä Suomessa ei enää ole.

Suomalaisten erityiseen luontosuhteeseen kuuluu selluteollisuuden puupeltojen kutsuminen metsäksi. 

Suomi on Euroopan metsäisin maa maapinta-alaan suhteutettuna, metsää on noin 86 % maapinta-alasta. 10% Euroopan metsistä on Suomessa ja 50% tiukimmin suojelluista metsistä. Eihöhän siinä ole tarpeeksi, meitä on 1,5% kaikista eurooppalaisista.

Jos Suomessa on paljon vanhaa metsää, niin silloin se ei sido vaan kasvava metsä sitoo enemmän. Jos taas Suomessa on paljon kasvavaa metsää, silloin vanha metsä sitoo parhaiten. Riippuu siis tilanteesta mutta se määritelmä tehdään siten että se on Suomelle mahdollsiimman haitallinen. Mielestämme Keski-Euroopan metsättömät valtiot ovat paljon Suomea parempia ilmastoasioissa vaikka Nasan satelliittimittaukset osoittavat Suomen olevan oikeasti hiilinegatiivinen ja se on ollut aina sitä oikeasti.

T: Vihreät

Vierailija kirjoitti:

Vanhat havumetsät ei. Niitä suojellaan lajien monimuotoisuuden takia. Jos halutaan sitoa hiiltä tehokkaasti pitäisi kasvattaa nopeasti kasvavaa lehtimetsää. 10 v haapa on yhtä iso kuin 80 v kuusi.

No ei kyllä ole, Suomen olosuhteissa. Joku eukalyptus. poppeli tai akaasia kasvavat etelämpänä viljeltyinä todella nopeasti, mutta ei tuo kirjoittamasi pidä paikkaansa sielläkään.

Vierailija kirjoitti:

Metsien hiilensidonta tai päästöt on aika tasan nolla. Jos menet kangasmetsään  ja kaivat lapiolla niin soraahan se maaperä on. Suot voivat sitoa hiiltä.

Näinhän se. Kangasmetsässä saatta olla vain lapion piston verran multaa (hiiltä) ja tämä multakerros on kestänyt syntyä10 000.n vuoden ajan.

Luonnonvarainen sademetsä on todennäköisesti iso hiilivarasto, mutta senkin nettonielu eli vuosittain sitoutuva "lisähiili" on lähellä nollaa. Sademetsän humuskerros on myös lähes olematon, joten maaperäänkään hiiltä ei sitoudu. Toki trooppisia soita ja turvemaitakin on.

Vierailija kirjoitti:

Kasvu sitoo, oleminen (vanha puu) vain säilyttää.

Joku sentään ymmärtää ja osaa tiivistää. Tästä syystä hakkuita ei pidä kieltää. Jos vanha metsä kaadettaisi, ja se puumateriaali poltettaisi, se varastoitunut hiili vapautuisi ilmakehään. Koska kuitenkin suuri osa menee sahoille ja talotehtailla ja puusta syntyy rakennusmateriaalia, niin se hiili pysyy siinä laudassa ja hirressä eikä vapaudu. Energiapuu toki vapauttaa hiiltä, mutta se on ohutta rankaa joka ei ole varastoinut vielä niin paljoa hiiltä.

Vierailija kirjoitti:

Metsien hiilensidonta tai päästöt on aika tasan nolla. Jos menet kangasmetsään  ja kaivat lapiolla niin soraahan se maaperä on. Suot voivat sitoa hiiltä.

Luonnontilassa (jos metsän annettaisiin kasvaa reilusti yli 100 vuotta) suurin osa Suomen maapinta-alasta olisi lopulta kuusimetsää. Vanhoissa kuusimetsissä on maaperässä hiiltä jopa enemmän kuin pinnalla olevassa kasvillisuudessa. Myönnän siis itsekin että vanhat metsät varastoivat eniten hiiltä, mutta nopeita hiilen sitomista/hehtaari on kun metsä on hyvässä kasvuvauhdissa (ehkä 30-50v?).

Energiapuuta tulee pääasiassa ensiharvennuksista ja kuusimetsien hakkuutähteistä. Jos harvennukset jätettäisiin tekemättä lisäisi se luonnonpoistumaa (siis itseharvenemista). Tämä luonnonpoistuma lahoaa aika nopeasti hiilidioksidiksi ainakin Etelä-Suomen kangasmetsissä. Sama tapahtuu tietysti myös maahan jätetyille hakkuutähteille. 

Kun vanhasta metsästä keitetään sellua niin hiilidioksidi vapautuu ilmaan. Eikö vain kannattaisi pitää se siellä varastossa? Uudella taimikoilla ja maaperällä kuluu vuosikausia korjata vahinko, lajiston tuhoutumisesta puhumattakaan.

Aika harvoin "vanhaa" eli uudistuskypsää (Etelä-Suomessa 60-120 v) metsää hakataan sellupuuksi. Järeä puu menee suurimmaksi osaksi sahatavaraksi ja levyteollisuuteen. Toki lahot ja ja teknisesti vikaantuneet puut päätyvät todennäköisimmin sellukattilaan. 

Meneepä hakattu puu mihin käyttöön vaan, poltetaan siitä kuitenkin karkeasti puolet. Sellutehdas polttaa käytännössä lähes kaiken muun paitsi sellukuidun, sahakin kuoren ja purun. Sahatukista tuleva hakekin menee yleensä sellutehtaalle.

Toisaalta kaikki poltettava puubiomassa käytännössä korvaa fossiilisia, eikä lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. 

Meillä metsien biomassan kokonaismäärä (eli hiilivarasto) on noussut yhtäjaksoisesti jo 60 vuoden ajan. Toki osa tästä hiilivarastosta kompensoituu ojitettujen soiden turpeen hajoamisesta koituvilla päästöillä. Nyttemmin ennnallistetaan ojitettuja karuja soita, joilla metsä ei ole lähtenyt toivotusti kasvamaan. Kun ojat tukitaan, alkaa turvettakin taas kertyä, ja suon hiilivarasto alkaa kasvaa.

Hiilitaseen laskennassa ei meillä huomioida lainkaan ojittamattomiin soihin jatkuvasti akkumuloituvaa turvetta.