Kerron syitä, miksi en halua ystäviä
Vähän taustaa; Olen introvertti. Tuttejen seurassa tosi puhelias. Olen myös ollut työtön ja ensivuonna alkaa työt.
Työttömänä päivänä kuluvat näin. Teen kotitöitä, kokkailen, käyn kaupassa, hoidan lemmikkejä ja tykkään katsoa elokuvia/sarjoja. Mihinkään, mitä teen en koe tarvitsevani ystävää. On ihanaa, kun saa itse päättää tekemiset. Ei tarvitse myöskään sopia tapaamisia. Pidän, kun ei ole pakotettua menoa (toki pian työt ovat, mutta siitä mulle maksetaan). Ystävän kanssa menisi vain rahaa, kun jos on välimatkaa, niin bussiliput maksaa ja voi tulla myös muita ylimääräisiä kuluja. On kiva, kun rahaa on jäänyt paljon enemmän käteen ilman ysräviä. En koe myöskään oloa yksinäiseksi. Koen oloni vapaaksi. Ei ole velvollisuuttaa viestitellä, eikä pitää yhteyttä. Tosiaan vapaa olo.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Tosin olen sosiaalisessa työssä, mutta se on rooli ja kotona en jaksa puhua töiden jälkeen.
Oliko vaikea aloittaa se rooli? Toki nyt varmaankin olet tottunutkin
Ap
Kyllä aluksi koska olin ollut pitkään vain itsekseni. Ja jotenkin kuvittelin, että kaikki kommunikaatio on suoraan sydämestä ja pitää laittaa itseni likoon. Ei pidä. Smalltalk riittää ja kaikki vetää roolia.
Mullakin varmasti ainakin aluks myöskin hankalaa. Mutta jospa nopsaan tottuu
Ap
Aloittaja yleensä aloittaa. Aloitukseen ei ole pakka tai velvoitetta vastata, varsinkaan kun ei ole mitään sanottavaa., että sinuna antaisin nyt jo olla.
-eri-