Aika surullista, miten paljon miehille merkkaa naisen ulkonäkö
Olen deittaillessa huomannut ja oikeastaan yllättynyt, miten paljon sinkkumiehet laittavat painoarvoa naisen ulkonäölle. Ei riitä, että nainen on mukava, fiksu, turvallinen ja "ihan kivannäköinen". Naisen pitää olla hoikka, sporttinen ja tosi nätit kasvonpiirteet. Ihana sama, vaikka naisella olisi hankala luonne. Ongelma on vaan siinä, että millä tavalla se tyttöystävän kauneus ja hoikkuus tekee sinulle mukavan ja helpon arjen? Mun mielestä miesten tulisi enemmän miettiä sitä, että miltä TUNTUU olla sen naisen seurassa. Viihdytkö hänen kanssaan ja onko kivaa olla yhdessä? Ja kannattaa myös ihan realistisesti miettiä, että onko siinä naisessa kumppaniainesta ja millaista arki olisi hänen kanssaan. Jos kuvitellaan, että on vaikka tosi kaunis ja hoikka nainen, jolla on kolme pientä lasta kahdelle eri miehelle ja nainen tekee pienipalkkaista työtä, niin mitä se nainen rehellisesti voi sinulle antaa parisuhteessa? Millaista se arki olisi tällaisen naisen kanssa ja olisitko onnellinen siinä? Sä voit joutua vaikeuksiin, jos naisen ulkonäkö on sulle ykkösprioriteetti.
Mä vielä jotenkin ymmärrän sen, että joku 20-vuotias mies kiinnostuu ensisijaisesti naisen ulkonäöstä, mutta kyllä viimeistään joskus 30+ iässä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota naisen luonteeseen ja statukseen (mikäli siis etsii itselleen elämänkumppania eikä seuralaista cocktail-kutsuille).
Kommentit (574)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin jos joku mies antaa pakit ylipainon takia. Olisiko se sama nainen ollut parempi kumppani jos hän olisi 20kg laihempi? Eikös hän edelleen olisi se sama nainen?
Olisi. En voi olla romanttisesti tekemisissä ylipainoisen kanssa. Se on yksinkertaisesti vastenmielistä.
Lisäksi, jos ei pysty hallitsemaan niin yksinkertaista asiaa, kuin omaa syömistään, niin miten onnistuu muu elämänhallinta?
Kuulostat itse aika vastenmieliseltä, sori vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika lailla yhtä paljon kuin naiselle merkkaa miehen rahat.
Niin mutta kumppanin taloudellinen tilanne vaikuttaa yhteiseen arkeen. Ei ole kivaa keskituloisena naisena alkaa maksella miehen juttuja.
Ulkonäkö ei taasen yleensä yhteiseen arkeen vaikuta.
"Ulkonäkö ei taasen yleensä yhteiseen arkeen vaikuta"
Nuorempana olin vuosia yhdessä tosi komean miehen kanssa. Oli ihanaa syödä ruokapöydässä häntä vastapäätä ja ihastella hänen komeita kasvojaan. Oli ihanaa katsoa kuinka hänen lihaksnensa jännittyivät kun hän teki paidatta jotain arkisia hommia. Eli mitä yritän sanoa: silloisen kumppanini hyvä ulkonäkö toi tosi paljon iloa minun arkeeni :)
Nämä on aina hauskoja kun ottaa huomioon että naiset ovat yhtä paljon ulkonäön perään.
Oma kokemus ei ole ollenkaan tuollainen. Olen aina ollut ruma kuin riihipiru, ja keski-iästä asti vielä lihavakin. Miesseuraa olen kuitenkin löytänyt aina kun olen sellaista halunnut. Eikä ole tarvinnut edes missään deittipalveluissa roikkua, vaan ihan opiskelupaikoista, töistä, harrastuksista yms.
Ap, jos joku mies torjuu sinut, niin paras tapa edetä ei ole se, että menet vauva palstalle valittamaan siitä että miehillä on liian korkeat ulkonäkövaatimukset.
Keskity mieluummin johonkin rakentavaan, kuin siihen että katkeroit Internetissä. Incelit tekevät tuota, ja sinä olet sitä parempi.
Kyseessä on luonnon ilmiö, jolle ei vi mitään. Eläimetkin arvioivat toisiaan ulkonäön perusteella.
Väsähin. Hyvää yötä naiselle lounaaseen, toivottavasti siulla oli hyvä päivä. Lunta, uus päiväkirja. Huomiseen.
Jos mies katsoo vain ulkonäköä, ei hän ole silloin loppuelämän kumppania etsimässä... yhdenillan juttua vain.
Niin ne kaverisuhteet hoituvat ihan miesten kesken.Siihen toiseen pitäisi löytyä fyysistä vetovoimaa.
Vähän vähemmän kuin naisille miehen
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus ei ole ollenkaan tuollainen. Olen aina ollut ruma kuin riihipiru, ja keski-iästä asti vielä lihavakin. Miesseuraa olen kuitenkin löytänyt aina kun olen sellaista halunnut. Eikä ole tarvinnut edes missään deittipalveluissa roikkua, vaan ihan opiskelupaikoista, töistä, harrastuksista yms.
niin, mutta onko ne miehet itse olleet mukavia ja fiksuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus ei ole ollenkaan tuollainen. Olen aina ollut ruma kuin riihipiru, ja keski-iästä asti vielä lihavakin. Miesseuraa olen kuitenkin löytänyt aina kun olen sellaista halunnut. Eikä ole tarvinnut edes missään deittipalveluissa roikkua, vaan ihan opiskelupaikoista, töistä, harrastuksista yms.
niin, mutta onko ne miehet itse olleet mukavia ja fiksuja?
Sormusta eivät ole tarjonneet?
Vierailija kirjoitti:
Nämä on aina hauskoja kun ottaa huomioon että naiset ovat yhtä paljon ulkonäön perään.
Nainen ei kykene sitä myöntämään. Se petollisuus on varmaankin geneettistä.
Vierailija kirjoitti:
Nämä on aina hauskoja kun ottaa huomioon että naiset ovat yhtä paljon ulkonäön perään.
Lompakon ulkonäön perään. Jos näin ei olisi. Moni ukonkäppänä jäisi sinkuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin jos joku mies antaa pakit ylipainon takia. Olisiko se sama nainen ollut parempi kumppani jos hän olisi 20kg laihempi? Eikös hän edelleen olisi se sama nainen?
Olisi. En voi olla romanttisesti tekemisissä ylipainoisen kanssa. Se on yksinkertaisesti vastenmielistä.
Lisäksi, jos ei pysty hallitsemaan niin yksinkertaista asiaa, kuin omaa syömistään, niin miten onnistuu muu elämänhallinta?
Elämänhallinnasta tai sen vaikeudesta lihomisessa onkin usein kyse, mutta ei se tarkoita, että silti olisi millään lailla huono ihminen. Vaikka elämänhallinnassa olisi vaikeuksia, voi silti olla mitä sydämellisin, huumorintajuisin, luotettavin ja kaikin puolin ihanin ihminen.
Omassa elämässäni kävi niin, että olin hoikka ja jaksoin ja halusin pitää huolta itsestäni ja terveydestäni, söin terveellisesti ja liikuin paljon. Kun elämä mullistui, läheisiä sairastui vakavasti ja kuoli, prioriteetit olivatkin äkkiä ihan muualla kuin itsestä huolehtimisessa. Lihoin yli kymmenen kiloa kahden vuoden aikana. Olin koko ajan sama ihminen, jaksaminen oli rankasti koetuksella. Elämä ei ollut ihan hallinnassa, itsestäni riippumattomista syistä. Tietenkin kylmä ihminen voisi sanoa, että jokaisella täytyy olla vahvuutta niin paljon, että pystyy pitämään itsensä hoikkana, tietysti nimenomaan ulkonäön takia eikä terveyden, oli elämäntilanne mikä tahansa. Ehkä se, jonka kommenttiin tässä vastaan, kuuluu näihin kylmiin.
Tuona aikana söin paljon eineksiä ja mitä tahansa nopeasti valmistuvaa. En panostanut ruoanlaittoon yhtään. Ruoka oli pelkkä polttoaine, ei mitään muuta. Paukut olivat muualla, piti vain selviytyä.
Kyllä silloin huomasi joistakuista tuttavista ja myös tuntemattomista, miten suhtautuminen muuttui. Ei tokikaan kaikkien ihmisten, paljon on niitä, joille ulkonäkö ei ole tärkein asia.
Nyt kun tuosta vaikeasta elämäntilanteesta on jo aikaa, olen palannut vanhoihin mittoihin, mutta henkisesti muuttuneena. Minusta on tullut valitettavan kyyninen. Jokainen, joka kommentoi ulkonäköä, on minun silmissäni pinnallinen ja tunnekylmä ihminen. Jos minua kehutaan, niin kuin on tapahtunut, kun olen taas hoikka ja "sporttisen näköinen", kehujan arvo silmissäni putoaa. En voi sille mitään. Ne, jotka osaavat kiinnittää huomiota muihin asioihin kuin ulkonäköön, saavat arvostukseni, tai sanotaanko että pidän heistä enemmän.
Elämänhallinta todella on olennainen asia, jos puhutaan painonhallinnasta ja hoikkana pysymisestä. Kun elämä vie tasapainon, ei kaikki välttämättä ole hallinnassa. Tunnen myötätuntoa ylipainoisia kohtaan, koska itse olen ollut sitä, ja tiedän, mistä se minulla johtui. Ehkä sillä vastaan tulevalla ylipainoisellakaan ei ole elämässä kaikki ihan kunnossa. Älä moiti häntä, tarjoa mieluummin apua tai edes empatiaa.
Kyllä sitä kolmen lapsen kaunista yh-äitiä voi deittailla, muttei sen enempää. Useilla 30+ naisilla on paljon traumoja ja huonoja kokemuksia edellisistä suhteista ja se heijastuu uuteen suhteeseen.
Aloittaja olettaa, että kaikki miehet ovat miehiä jotka tienaavat yli 50k euroa vuodessa. Rikkaammilla ja komeimmilla miehillä on kirjaimellisestikin varaa vaatia.
Olen itse tuon alle tienaava mies ja koskaan en ole mistään överimeikatuista instaposeeraajabimboista syttynyt - nuo sieluttomat massaotukset nyt eivät vaan sytytä. Uskon myös siihen, että on naisia ketkä eivät ensisijaisesti etsi sitä tappajaleukaista 195cm pankkiirilääkärichadia metsästäjän silmillä mutta heitä on vähemmän kuin miehiä jotka haluavat tavallisen naisen.
Ulkonäkö ei ole pelkästään se miltä näytät, vaan myös se miten itsesi kannat. Kun tietää mitä EI halua, osaa kohdistaa hakunsa tarkemmin. Se, mitä löytää ja mitä saa on asia erikseen + muita itsenstäänselvyyksiä.
Totta keskustelun aloittaja puhuu. Ulkonäkö on ainut kriteeri, jolla miehet valitsee puolison, seurustelukumppanin. Harmi vaan, että kauniita ei riitä kaikille, on sitten tyydyttävä vähemmän kauniiseen. Itse olen hyvässä vauhdissa kohti vanhuutta, joten olen aika tavalla ulkona näistä kisoista, joissa miehiä valitaan/saadaan. Eihän kukaan itseään kunnioittava kuusikymppinen mies halua kuusikymppisiä naista vaan mieluusti jopa alle nelikymppinen sen olla pitää ja kaunis.
Kyllähän se ulkonäkö vaikuttaa. Olen lyhyt mies ja erilaista kohtelua saan kuin pidemmät. Mut ne on ne tunteet, juu.