Lue keskustelun säännöt.
Mies ilmoitti sukunsa juhlissa, ettei aio kanssani koskaan naimisiin
12.12.2025 |
Kummallisesti tunnen itseni nolatuksi. Takana pitkä seurustelu, jonka aikana olen toki itsekin ymmärtänyt, että tämä mies ei tosiaankaan halua asua yhdessä eikä varsinkaan halua naimisiin. Molemmilla takana avioeot ja lapset maailmalla, joten ei tässä ole kyse kuin vain meistä.
On hän välillä hämmentänyt minun mieltäni ihmettelemällä, miksen voisi muuttaa hänen taloonsa, koska tilaa ja lääniä riittää. Seuraavassa lauseessa kuitenkin sanoo, että toisaalta oltaisiin jo erottu, jos asuttaisiin yhdessä. Aika ristiriitaista viestintää. Olen kiltti ja herkkä tunneihminen ja tällaiset asiat saavat minut varuilleni ja ahdistumaan.
Nyt kun hän julisti asian ääneen sukulaistensa aikana, iski kauhea häpeä ja pakoreaktio koko suhteesta. Ihan kuin olisin täysin arvoton.
Kyseessä kuitenkin ihan kunnollinen normi kuusikymppinen perhearvoja kunnioittava mies.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan ihmettelen vain hänen tarvettaan julistaa mielipiteensä julkisesti ja mahtipontisesti. Ja ihmettelen myös, miten arvottomaksi se sai minut itseni tuntemaan. En kuvittelekaan mitään avioliittoa tai yhdessä asumista hänen kanssaan. Ap.
Taisi olla alkohollilla osuutta asiaan? No oli miten vaan niin älä missään nimessä muuta yhteen ja hänen asuntoonsa. Siellä tulet vielä huonommin kohdelluksi ja sulla ei ole enää mitään pakopaikkaa. Jos tosiaan haluat naimisiin niin etsi toinen mies.
Ei ollut alkoholilla asiaa. En halua naimisiin, haluan vain kokea itseni jonkin arvoiseksi.Ap.
Älä nyt, aikuinen nainen yritä esittää uhria. Siitä ei tule muuta mieleen, kuin että heititpä provon, surkean.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamala ukko. Tilannetaju täysi nolla. Pitääkö tuollainen asia koko suvulle kuuluttaa ja vielä noin epähienosti? Menisi itselläkin maku koko suhteesta. Hän olisi vaikka voinut sanoa, että olemme keskustelleet aiheesta ja päätynyt siihen, että emme aio mennä naimisiin vaikka olemmekin yhdessä tai jotenkin muuten vähän nätimmin. Ei taida miehellä olla mitään tunnetaitoja.
Unohda se äijä. Kyse ei ole siitä, kannattaako mennä naimisiin vai ei vaan siitä, että kukaan hyvä tyyppi ei käyttäydy noin. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä tärkeämpää on viettää aikaansa hyvässä seurassa. Jotkut miehet muuttuvat todella kamaliksi sovinistisioiksi ikääntyessään.
Vierailija kirjoitti:
Mies paljasti todellisen luonteensa (epäkypsä, itsekäs, ajattelematon, kontrollinhaluinen, röyhkeä, ei empatiakykyä). Naisen kannattaa hyväksyä totuus. Ja panna välit poikki mieheen.
Tietysti voi haastaa miehen oikeuteen avioliittolupauksen rikkomisesta. Se taitaa edelleen olla lakipykälissä.
Täällä joskus yli 10 vuotta sitten oli vanhusten päivätanssidraama. Vaari oli vokotellut jotain naista ja pyörähdelleet sängyssäkin ja vaari lupaillut sormusta ja avioliittoa.
Sitten toinen mummu vei vaarin sydämen ja vaari oikeesti osti kihlat hänelle. Ensimmäinen haastoi vaarin oikeuteen avioliittolupauksen rikkomisesta.
En muista päätöstä, lehti kuitenkin uutisoi silloin tälläisiä käräjäjuttuja jollain " viikon raastupajutut" koontina.
Tottakai se on nöyryyttävää jos on jo ollut kovin innoissaan eikä kätkenyt onneaan vaikka suvultaan yms.
Kusipäinen mies uhriutuu aina. Eritysesti sillon, kun hän on päästellyt sammakoita suustaan, nolannut itsensä, pilannut parisuhteensa ja paljastanut todellisen luonteensa. Se äitin pikku "kiltti poika" onkin täysi mulkku, joka vittuilee omalle puolisolle sukujuhlissa. Ei taida tästä suhteesta tulla koskaan avoliittoa (yhteinen koti) tai avioliittoa (naimisiin meno).
Naiset hei, teillä on oikeus maksaa potut pottuina. Jos mies kohtelee sinua huonosti ja pitää sitä "vitsinä", niin sinulla on täysi oikeus kohdella miestä huonosti ja pitää häntä "vitsinä". Voit vaikka heittää vitsiä miehen peniksestä (liian pieni) ja miehen erektiosta (lerpahtaa aina kesken). Ja sitten vaan sanot, että tämä suhde päättyy, koska seksi ei ole hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin jos tähtäimenä on avioliitto ja yhteinen koti ja toinen ei halua sitoutua vaan pitää suhteen seurustelusuhteena tietysti kannattaa erota ja panna uudet verkot veteen .
Oon käsittänyt että ulkomaalaiset miehet ovat hyvinkin sitoutumishaluisia, voi löytää vaikka 20 vuotta nuoremman.
Aika moni aikuisten hyvä ja turvallinen parisuhde päättyy siihen, kun toinen haluaa naimisiin ja toinen on sitä mieltä, että kiitos ei, näin on hyvä.
Sitten se naimisiinhaluava ihmettelee, miksi yksin ei olekaan mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika törkeä mies sulla, kehtaa vielä kaikkien kuullen sanoa noin. Itse harkitsisin olisinko yhdessä tollasen miehen kanssa, kannattaako tollasen sitoutumiskammoisen kanssa edes olla🤔
Aika monelta on jäänyt huomaamatta, että mies ei sanonut: "Olemme päättäneet, että emme halua mennä naimisiin.", vaan: "En aio koskaan mennä naimisiin ap:n kanssa."
Näillä on olennainen ero. Ekassa on kysymys yhteisestä päätöksestä. Toisessa taas mies sanoo, että ap ei ole tarpeeksi hyvä hänen aviopuolisokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa siis sai sinut ahdistumaan? Totuuden sanominen ääneen vai se, että nyt muutkin tietävät, että en minä kelpaa?
Itse ahdistuisin siitä, että toisten silmissä olen tuon jälkeen väliaikaisratkaisu. Se vaikuttaisi suhteisiin sukuun ja ystäviin jne. Se myös tekisi minusta onnettoman surkimuksen muiden silmissä, koska minulla voi julkisesti pyyhkiä pöytää sen sijaan, että esiinnytään ulospäin kaksikkona. Näistä voi olla arvaamatonta harmia myöhemmin, jos suhde kuitenkin säilyisi. Hyvät yhteistyökuviot jäisivät syntymättä epäluulon takia, koska toiset ovat muodostaneet mielipiteensä ja kivettäneet sen. Harvempi meistä on niin fiksu, että koko ajan muokkaa uudelleen näkemystään ja ajattelee toisesta lähtökohtaisesti hyvää ellei aihetta ilmene muuhun. Kun sitten tulee sairautta jne, ei pystytä yhteisty
Onko se halveksuntaa jos iäkäs pariskunta ei mene vihille, asuu itsenäisesti? Eikö se ole tervettä järkeä?
Jossain lapsentekoiässä monet menevät liiankin hätäiseen yhteen ja lasu korjaa jäljet.
En tiedä mitä tässä välissä on kirjoiteltu, koska kaikkea en ole lukenut. Otin asian niin kuin se sanottiin, ap ei halua naimisiin, mutta on siitä huolimatta kokenut tulleensa nolatuksi. Yritin kertoa, miksi itse kokisin samoin. Halveksuntaa osoittaa se, että mies ei tuossa tilanteessa mieti yhtään naisen tunteita päättäessään ilmoittaa yksipuolisesti asian, joka on kahden kauppa. Hän saattaa jopa tehdä niin tahallaan loukatakseen. Sellainen on halveksuntaa, eli pitää toista vähemmän arvokkaana: sellaisena, jonka tunteita ei niin tarvitse ottaa huomioon. Sellaisen ihmisen kanssa ei kuulu elämää viettää, se sairastuttaa. Jos haluat toisen kanssa olla, arvostaminen ei paljon maksa. Ellet sitten halua rääkätä sitä toista.
Juuri sen takia, että iso osa ihmisistä ei ollenkaan tunnu ymmärtävän oikein mitään ja oikaiseminen ei tuota tulosta, on niin tärkeää, että ei tulisi nolatuksi. Sitä kun ei saa enää korjattua.
Ap, ihan aluksi sanon että et ole arvoton. <3 Haluat kumppanin jonka kanssa sitoutua ja mennä naimisiin, rakentaa yhteinen koti? Jos vastaat tähän kyllä, niin nykyinen miehesi ei ole sinulle oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Potut pottuina. Se on ainoa keino, millä nainen voi ottaa oman tilansa takaisin. Kun mies vittuilee sukujuhlissa, nainen saa vittuilla takaisin. Naisella ei ole mitään velvollisuutta olla "se fiksumpi osapuoli" eli pysyä hiljaa ja hyväksyä kaikki se paska, mitä mies suoltaa suustaan.
Minä olisin näpäyttänyt rajusti takaisin. Kun mies sanoo, että hän ei aio mennä naimisiin, minä vastaan että minulla on eropäätös jo tehtynä. Odotin vain sopivaa hetkeä julkistaa se. Sopiva hetki on nyt, koska mies ei osaa käyttäytyä fiksusti edes muiden ihmisten seurassa. Kunpa vain tietäisitte, miten hän puhuu minulle kun olemme kahdestaan."
"Perhearvoja kunnioittava"???
Äijä on eronnut, uhkailee/vitsailee erolla, nolaa sinut suvun edessä ja pilkkaa avioliittoa.
Missä ne perhearvot ovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haarat kiinni kunnes pyytää anteeksi ja suostuu muuttamaan yhteen.
6-kymppisen kipsipillun kiristysarvo on aika vähäinen.
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin näpäyttänyt rajusti takaisin. Kun mies sanoo, että hän ei aio mennä naimisiin, minä vastaan että minulla on eropäätös jo tehtynä. Odotin vain sopivaa hetkeä julkistaa se. Sopiva hetki on nyt, koska mies ei osaa käyttäytyä fiksusti edes muiden ihmisten seurassa. Kunpa vain tietäisitte, miten hän puhuu minulle kun olemme kahdestaan.
Itse olisin tässä tilanteessa alkanut itkeä (ihan tahallani) ja poistunut paikalta. Muut ihmiset jäävät istumaan pöytään. Mies kiemurtelee nolona. Muut ihmiset pohtivat, onko mies ollut väkivaltainen (henkisesti ja fyysisesti väkivaltainen) minua kohtaan aiemmin. Aivan sama, mitä ajattelevat. Tämä suhde päättyy tähän.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuollainen ole ollenkaan normaalia käytöstä sellaista ihmistä kohtaan, josta oikeasti välittää. Mies on ehkä sosiopaatti. Nuorena tuollaisiin voi haksahtaa, mutta vanhempana pitää jo osata jättää tuollaiset. Miehen käytös voi olla myös merkki otsalohkodementiasta.
Onko se sama "lääkäri" joka noita "diagnoosejaan" jakelee useimmassa ketjussa? Mene nyt jo oikeeseen hoitoon täältä "pätemästä"
Mun aviomies sanoi jo heti kun tavattiin, ettei halua naimisiin..Minulle se on ok, mutta vaikeuttanut tietenkin siihen, miten yhteiselämä on järjestetty.
Meillä on yhteinen kaupunkiasunto, jossa olemme kirjoilla. Miehellä talo ja mulla kesämökki.Joskus Mies ehdotti, että tekisimme hänen talostaan yhteisen kodin, mut niin et hän omistaa sen..En tietenkään suostunut siihen.
Jos hän kuolee ennen mua, mulle on ihan sama, lunastanko hänen perukunnaltaan puolikkaan pois vai he multa. Koti on siellä missä on puutarha eli mökillä ja kun omistan sen yksin, päätän kaikesta..En ole typerys , joka rakentaisi elämänsä paikkaan, johon ei ole mitään oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haarat kiinni kunnes pyytää anteeksi ja suostuu muuttamaan yhteen.
6-kymppisen kipsipillun kiristysarvo on aika vähäinen.
Kuusikymppisen lerppakullimiehen jälleenmyyntiarvo parisuhdemarkkinoilla on paljon huonompi kuin kuusikymppisen naisen. Naiselle löytyy aina uusi kumppani. Aina. Eri juttu sitten, onko uusi kumppani yhtään laadukkaampi kuin tuon per lerppakulli. Mutta pointti onkin se, että naisen on parempi elää sinkkuna kuin olla miehelle pelkkä seksiobjekti ja nyrkkeilysäkki (henkisen/fyysisen väkivallan kohde).
Potut pottuina. Mies vittuili naiselle sukujuhlissa. Minkälaista paskaa mies suoltaa kun todistajia ei ole läsnä?