Miksi miesten puvuntakissa pidetään vain ylintä nappia kiinni?
Kommentit (39)
Ihmiset ovat laumaeläimiä.
Yllättävän monen pasmat saa sekaisin pitämällä rannekelloa oikeassa kädessä tai napittamalla puvun takin kaikki napit.
Nappien pitää olla auki kun istuu. Vähemmällä räpeltämisellä pääsee, jos napittaa vain ylimmän.
Mitä varten se alimmainen nappi on, jos sitä ei saa koskaan sulkea?
Ap
Herrasmiehen tunnistaa siitä, että hänellä on hyvä rutiini nappien availuun ja kiinni laittamiseen, kun nousee tuolilta tai istuu alas.
Vierailija kirjoitti:
Alimmaisena napin voisi jättää kokonaan pois. Jos muka on istuvuudesta kyse.
Toki niin voi tehdä jos napituspiste mitoitetaan tarkasti oikeaan kohtaan. Tämä on tyylivalinta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat laumaeläimiä.
Yllättävän monen pasmat saa sekaisin pitämällä rannekelloa oikeassa kädessä tai napittamalla puvun takin kaikki napit.
👍
Englannin läskistä kuninkaasta johtuva älytön tapa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat laumaeläimiä.
Yllättävän monen pasmat saa sekaisin pitämällä rannekelloa oikeassa kädessä tai napittamalla puvun takin kaikki napit.
Ihmiset on käytännöllisiä. Enemmistö on oikeakätisiä, joten kello ei haittaa ja rikkoonnu yhtä helpolla vasemmassa. Poikani on vasenkätinen ja pitää kelloa oikeassa kädessä. Näin hän toimi ilman ohjaamista. Puvussa on kivempi istua napit auki ja yksi nappi on nopeampi sulkea ja laittaa kiinni.
Laumaelämisessä ei ole mitään väärää, koska usein siihen on järkevä ja hyväksi todettu syy.
Näyttäisi paremmalta, jos takki olisi täysin napitettu.
Kiitos vastauksista. Menen lukemaan tuosta Englannin kuninkaasta ja puvuntakkien historiasta lisää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat laumaeläimiä.
Yllättävän monen pasmat saa sekaisin pitämällä rannekelloa oikeassa kädessä tai napittamalla puvun takin kaikki napit.
Ihmiset on käytännöllisiä. Enemmistö on oikeakätisiä, joten kello ei haittaa ja rikkoonnu yhtä helpolla vasemmassa. Poikani on vasenkätinen ja pitää kelloa oikeassa kädessä. Näin hän toimi ilman ohjaamista. Puvussa on kivempi istua napit auki ja yksi nappi on nopeampi sulkea ja laittaa kiinni.
Laumaelämisessä ei ole mitään väärää, koska usein siihen on järkevä ja hyväksi todettu syy.
Usein sitä ohjaavat tavat, joita harva kyseenalaistaa.
Itse pyrin käyttämään mahdollisimman paljon molempia käsiä, se on aivoillekin hyväksi.
Täten myös vaihtelen rannekelloa kädestä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Englannin vaikutus vuosisadan alussa oli niin suuri, että tapa levisi nopeasti ympäri maailmaa. Vielä tänäkin päivänä tapana on, että riippumatta nappien määrästä, alin nappi jätetään aina napittamatta.
Monkey see, monkey do
Oikeasti hauskaa, että vieläkin laitetaan pukuihin turhia nappeja, koska eräs Englannin kuningas oli aikanaan pallomaha. Aikana, jolloin lihavuus kertoi korkeasta statuksesta.
Eduskunnassa ainakin äijät oikoo takkiaan ja sössöttää käsiään huitoen kaikki samalla lailla.Taitavat olla saman neuvojan neuvoilla esiintymässä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten se alimmainen nappi on, jos sitä ei saa koskaan sulkea?
Ap
No onhan sullakin aivot. Käyttäisit niitä joskus!
No voi hemmetti,mulla ollu puku 2 kertaa päällä koko elämäni aikana, ja molemmilla kerroilla pistin ton alimman napin kiinni.Miks mulle ei kukaan kertonu tosta napista !
Huoh, pitää alkaa etsiin terapeuttia siis.
Opettele muistisääntö AAA eli Alin Aina Auki. Niin et näytä hassulta hääkuvassa tai muissa pukutilaisuuksissa.
Helposti voit todeta tämän vaikkapa vaan uutisia katselemalla, jolloin huomaat että tottuneilla pukumiehillä ei alin nappi ole kiinni. Puvun takki laskeutuu paremmin ja sen kanssa on helpompi liikkua.
Kyse on takin istuvuudesta eli miten takki näyttää hyvältä päällä. Kahden napin takissa alempi auki, kolmen napin takissa keskimmäinen nappi kiinni. Yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Herrasmiehen tunnistaa siitä, että hänellä on hyvä rutiini nappien availuun ja kiinni laittamiseen, kun nousee tuolilta tai istuu alas.
Helpommin tunnistaa siitä, että herrasmies käyttäytyy tilanteeseen sopivalla tavalla, on kohtelias ja huomioi kanssaihmiset.
Puvun alimman napin avaaminen on perinne, joka sai alkunsa kuningas Edvard VII:stä 1900-luvun alussa, koska hän oli niin pyöreä, ettei mahtunut napittamaan kaikkia nappeja, ja tapa vakiintui etikettiin ja parantaa liivin istuvuutta, jolloin se laskeutuu luonnollisemmin
. Sääntö koskee erityisesti liivejä, mutta sitä sovelletaan usein myös puvuntakkeihin: istuessa kaikki napit avataan, ja seisten kolmen napin takissa napitetaan ylin ja keskimmäinen, kahden napin takissa vain ylin.