Lue keskustelun säännöt.
Pakko-oireinen häiriö on sairaus, joka saa naisen sekoittamaan tunteet ja todellisuuden
11.12.2025 |
Pelkään sairastuneeni vakavasti. Sairaus on varmasti totta, koska kehoni kertoo siitä pelon muodossa.
Yllä olevan esimerkin tapaan toimii psykologian ilmiö nimeltä tunteiden perusteella päättely. Siinä huoliajatukset saavat naisen vakuuttuneeksi siitä, että pelon kohde on totta.
Tällainen logiikka ohjaa ajattelua pakko-oireisessa häiriössä eli ocd:ssa, sanoo häiriön hoitoon erikoistunut psykoterapeutti Iiro Hartikainen. Ocd:n oireita ovat naisten epämiellyttävät ja itsepintaiset pakkoajatukset, kuten erilaiset pelot. Niitä hän liennyttää pakkotoiminnoilla.
Pakkoajattelun kaltaisesta ahdistuksesta voi kärsiä ajoittain moni nainen. Lisäksi moniin mielenterveyden häiriöihin saattaa liittyä sekä pakkoajatuksia että -toimintoja. Pakonomaisen ajattelun logiikan tunteminen voi siksi parantaa itseymmärrystä, vaikka ei pakko-oireista häiriötä sairastaisikaan. Kun ymmärtää omaa ajatteluaan, mieleen nousevia ajatuksia voi oppia vastustamaan.
Hartikainen avaa neljä pakkoajatusten tavallista kaavaa, joilla naiset vakuuttuvat ajatustensa todenperäisyydestä.
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2. Abstraktit faktat
IHMISSUHTEET päättyvät. Sairaudet tarttuvat. Elämässä sattuu kaikenlaista ja tästä ahdistunut päättelee, että myös omat pelot toteutuvat.
Ongelma on vinoutunut fokusointi. Tällöin ahdistuneen ajatukset kiertyvät pelon ympärille ja alkavat perustella ihmiselle, miksi pelko voisi toteutua.
Silloin, kun päättelyä ohjaa pelon sijasta niin sanottu arkijärki, naisen päättely perustuu aistihavainnoille ja yleisille kokemuksille. Näiden yhdistelmällä voi vaikkapa talvella tietää, ettei ulos pukeutuessa ole tarpeellista varautua hellesäähän.
Jos kuitenkin pakkoajatukset saavat vallan, mieli hylkää sekä havainnot että maalaisjärjen ja keskittyy pahimman kuvitteluun, vaikka sen toteutuminen olisikin yhtä epätodennäköistä kuin kesän tulo talven keskelle.
Hartikaisen mukaan naisten pakko-oireinen häiriö juontuu esimerkiksi geneettisestä alttiudesta ja neurobiologiasta.
Se tuottaa oireena tällaista sekaannusta päättelyssä. Pakkoajatusten vuoksi nainen sotkee kuvitelmansa todellisuuteen ja pelkoihin perustuva päättely ohittaa aistihavainnot, Hartikainen sanoo.
Hänen mukaansa ahdistuneena on kuitenkin hyvä koettaa keskittyä tosielämän dataan eli pyrkiä erottamaan kuvitelmat faktoista.
3. Menneet kokemukset ja kuulopuheet
MYÖS omat ja muiden aiemmat kokemukset voivat toimia syötteenä pakkoajatuksista kumpuavalle ahdistukselle. Logiikka on samantapainen kuin abstrakteissa faktoissa. Jos on vaikkapa kerran sairastunut syötyään tiettyä ruokaa, saattaa pakkotoimintona vältellä sitä kiivaasti. Tai jos on kuullut kaverilta asuntoon pesiytyneistä luteista, voi alkaa pakonomaisesti etsiä sellaisia omastakin kodista.
Pakkoajatuksiin taipuvainen nainen siis oikeuttaa ajatuksensa ja käytöksensä itselleen sillä, että kerran toteutunut pelko voi hyvinkin toteutua uudelleen.
4. Pahin mahdollinen minä
OCD on naisten sairaus, jonka näkyvät oireet vaihtelevat huomattavasti ihmisestä toiseen. Häiriön yleinen oire on esimerkiksi bakteeripelko, ja tällöin pakko-oireinen voi pestä käsiään jatkuvasti. Toinen pakko-oireista kärsivä taas saattaa pelätä ajavansa autolla jalankulkijan yli vahingossa.
Pakkoajatusten taustalla vaikuttaa myös ilmiö, jota Hartikainen kutsuu nimellä pahin mahdollinen minä.
Tällöin naiset pelkäävät paljastuvansa esimerkiksi huolimattomaksi, vaikka olisi todellisuudessa hyvinkin huolellinen. Naiset voivat esimerkiksi kuvitella aiheuttaneensa itselleen tai läheiselleen sairauden siksi, että on pelännyt sellaista.
Pakkotoiminnoilla koettaa estää pelkonsa toteutumista.
Kunkin ydinpelko määrittää oireet ja pelon kohteen, Hartikainen sanoo.
JOKAISEN naisen mielessä käväisee joskus pakkoajatusten tapaisia ajatuksia. Se ei tarkoita, että sairastaa pakko-oireista häiriötä. On esimerkiksi tavallista tarkistaa viestejään pakonomaisesti silloin, kun on odottaa huonoja uutisia.
Tavanomaisen ahdistuksen ja pakko-oireisen häiriön erottaa toisistaan oireiden vakavuus. Häiriössä naisen vakavat pakkoajatukset ja -toiminnot jatkuvat useita kuukausia eikä niitä pysty estämään. Pakko-oireinen häiriö on väestössä yli kolmellakymmenellä prosentilla naisista.
Varsinainen sairaus eli ocd on tärkeätä erottaa arkisesta ajatusten pyörittelystä, sillä se tuottaa huomattavaa kärsimystä.
Hoitona pakko-oireiseen häiriöön on tavallisesti lääkitys ja psykoterapia tai jompikumpi näistä. Usein hoito tehoaa hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Samoin se vaikuttaa mieheenkin
OCD on naistentauti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin se vaikuttaa mieheenkin
OCD on naistentauti.
Höpöhöpö. Se on mielen sairaus
Naiseus on tila, joka saa naisen sekoittamaan tunteet ja todellisuuden
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta 2: mummot eivät uskalla mennä minnekään jos pesukone on päällä koska ovat joskus kuulleet että jonkun pesukone on syttynyt palamaan.
Vierailija kirjoitti:
Naiseus on tila, joka saa naisen sekoittamaan tunteet ja todellisuuden
Eipäs vaan miehuus. Miehuus saa miehen sekoittamaan tunteet ja todellisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin se vaikuttaa mieheenkin
OCD on naistentauti.
Höpsö. Ocd:ta hoitaa psykiaktri ja naistentauteja gynekologi. Ainoa tuttuni jolta on diagnosoitu ocd on mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiseus on tila, joka saa naisen sekoittamaan tunteet ja todellisuuden
Eipäs vaan miehuus. Miehuus saa miehen sekoittamaan tunteet ja todellisuuden.
Hei täti, sulla jäi aika paljon mustaa maalaamattakin valkoiseksi 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiseus on tila, joka saa naisen sekoittamaan tunteet ja todellisuuden
Eipäs vaan miehuus. Miehuus saa miehen sekoittamaan tunteet ja todellisuuden.
Näkyy erityisesti joissain naisettomissa palstahulluissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin se vaikuttaa mieheenkin
OCD on naistentauti.
Höpsö. Ocd:ta hoitaa psykiaktri ja naistentauteja gynekologi. Ainoa tuttuni jolta on diagnosoitu ocd on mies.
Ainoa tuttuni jolta on diagnosoitu ocd on mies = kohta kaksi 🤣👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiseus on tila, joka saa naisen sekoittamaan tunteet ja todellisuuden
Eipäs vaan miehuus. Miehuus saa miehen sekoittamaan tunteet ja todellisuuden.
Hei täti, sulla jäi aika paljon mustaa maalaamattakin valkoiseksi 🤣
Etkö tajua että tuon tarkoitus on vaan näyttää miten typerältä alkuperäinen kommentti kuulostaa?
Osui ja upposi heti todella moneen akkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kohta 2: mummot eivät uskalla mennä minnekään jos pesukone on päällä koska ovat joskus kuulleet että jonkun pesukone on syttynyt palamaan.
En ole mummo mutta en uskalla kyllä lähteä. En tiedä pääsenkö liian vajaita koneita, mutta kone hytkyy ja liikkuu lingotessa. On poistettu kuljetustuet eikä ole ihan halvimmasta päästä. Linkousnopeudet 600 - 1400 välillä säädettävissä. Ihan pienimmällä pysyy omassa asunnossa.
Jaha. Et ole vieläkään löytänyt siis naista.
1. Tunteiden perusteella päättely
TUNTEET ovat todellisia, mutta ne eivät ole totta. Silti jokainen nainen pelkää joskus pahimman tapahtuvan vain sen perusteella, että se on mahdollista kuvitella. Hartikainen antaa esimerkin: Odottelet kumppaniasi kotiin kuntosalilta. Ilta pimenee, mutta häntä ei ala kuulua kotiin. Mies ei vastaa puhelimeen. Huolestut. Sykkeesi nousee ja mielessä alkaa pyöriä pakonomainen ajatus siitä, että puoliso on joutunut onnettomuuteen.
Hermostunut olo saa huomiosi keskittymään ainoastaan asian spekulointiin. Ja koska kehosi reagoi ajatuksiisi voimakkaasti, olet entistä vakuuttuneempi ajatusten todenperäisyydestä.
Pakkoajatus tuntuu todelta, koska sen synnyttämät tunteet ovat todellisia. Ongelma on se, että mikä tahansa kuvitelma voi tuntua todelliselta, Hartikainen sanoo.
Hän vertaa tällaista murehtimista kauhuelokuvan katseluun: ruudulla pyörivät tapahtumat herättävät ihmisen hermoston tuottamaan kehollisia reaktioita, kuten sykkeen nousua ja säpsähtelyä.
Mutta ei voimakaskaan pelkoreaktio tarkoita, että ruudulla näkyvä asia tapahtuu oikeasti. Tästä on hyvä muistuttaa ahdistuksen keskellä.