Lue keskustelun säännöt.
Miksi joistain ihmisistä huokuu viha ja katkeruus vaikka puhuvat ystävällisesti?
Kommentit (39)
Täytyy pitää imagosta kiinni, vaikka oikeasti on ilkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ne sulle ole katkeria. Kohtuuton vaatimus, että kaiken paskan jälkeen pitäisi olla yhtä hymyä.
Neutraali asiallisuus on kohteliasta.
Aloittaja olisi voinut toki laittaa ikänsä, niin voisi suhteuttaa. N40
Vierailija kirjoitti:
Et osaa erottaa perusilmettä ja käytöstä toisistaan. Olet pinnallinen.
Teot ja sanat merkitsee.
Teot ja sanat eivät ole ainoita asioita, jotka merkitsevät ihmisten välisessä kanssakäymisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut läheisten
poismenoja sekä sarja kuormittavia
tapahtumia peräperää tiiviissä aikataulussa
nämä muutamat viime vuodet. En minä siten
mitään venäläistä iloripaskaa pöydällä
varsinaisesti tanssi, se on selvä. Hyvänen
aika sentään..
Olenkin totuudenmukaisesti ja
avoimesti kirjoittanut C-ptsd oireilustani.
Käsittelen traumojani pitkin,
syväluotaavin keskusteluin.
(En riitele tai pommita viestein ketään).
Olen harmonian ihminen ennen kaikkea.
*Ainoa kommenttini. Hyvää iltapäivää.
Se on sitä persuilua. Psykopaattien tapa käyttäytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy pitää imagosta kiinni, vaikka oikeasti on ilkeä.
Kenelläkään tavallisella ihmisellä ole mitään imagoa.
Vierailija kirjoitti:
Se on sitä persuilua. Psykopaattien tapa käyttäytyä.
Psykopaattien osuus kaikista maailman ihmisistä on arvioiden mukaan noin yksi prosentti. Tämä tarkoittaa, että Suomessa heitä on yli 55 000.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista se on, jos on aihetta katkeruuteen. Paljon aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Koska ihmiset ovat lopulta eläimiä jotka vaistoavat asioita hyvinkin tarkasti. Kohteliaisuudesta ja ongelmien välttämiseksi kuitenkin ohitamme nämä signaalit. Katkeruus on niin vahva tunne että sen melkein haistaa vaikka kyseinen henkilö kuinka kiskoisi hammashymyä naamalle.
Tämä on kiinnostavaa. Huomaan aina jos ihmisessä on jotain epämiellyttävää, ihan lyhyenkin kohtaamisen perusteella. Kauan ajattelin, että olen vain ennakkoluuloinen ja annoin ihmisille mahdollisuuden, mutta on kyllä tullut niin reippaasti turpaan joka kerta, että en anna enää. Vaikka ei itse tiedä mikä saa epäilemään, että jokin on pielessä, niin eläinintuitio sen tietää.
Olen joskus miettinyt, että entä jos kaikki vain järjestelmällisesti lakkaisivat olemasta tekemisissä katkerien, narsististen ja väkivaltaisten ihmisten kanssa, mitä niille sitten tapahtuisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ihmiset ovat lopulta eläimiä jotka vaistoavat asioita hyvinkin tarkasti. Kohteliaisuudesta ja ongelmien välttämiseksi kuitenkin ohitamme nämä signaalit. Katkeruus on niin vahva tunne että sen melkein haistaa vaikka kyseinen henkilö kuinka kiskoisi hammashymyä naamalle.
Tämä on kiinnostavaa. Huomaan aina jos ihmisessä on jotain epämiellyttävää, ihan lyhyenkin kohtaamisen perusteella. Kauan ajattelin, että olen vain ennakkoluuloinen ja annoin ihmisille mahdollisuuden, mutta on kyllä tullut niin reippaasti turpaan joka kerta, että en anna enää. Vaikka ei itse tiedä mikä saa epäilemään, että jokin on pielessä, niin eläinintuitio sen tietää.
Olen joskus miettinyt, että entä jos kaikki vain järjestelmällisesti lakkaisivat olemasta tekemisissä katkerien, narsististen ja väkivaltaisten ihmisten kanssa, mitä niille sitten tapahtuisi?
Oletko syntynyt kultalusikka suussa ja elänyt pumpulissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tulee lapsuuden kodin henkisestä ilmapiiristä.
Ehei! Jos lapsuudenkodissa on ollut kauheaa, haluaa tehdä päinvastoin.
Kyllähän sitä toksisen perheen ulkopuolinen noin ajattelee, ja jotkut ovat päässeet pois toksisesta käytöksestään, mihin olivat lapsuudessaan kasvaneet ja tottuneet.
Mutta henkisesti se on rankkaa, ja saattaa vaatia myös perhesuhteiden katkaisun totaalisesti.
Kaikista ei ole siihen, eikä kaikki edes huomaa omaa toksista käytöstään.
Minussa on vielä jäljellä omassa puhetavassani vanhempiani. On välillä äänensävy jne. Tiedostan nämä asiat, ja olenkin sanonut, että minulle pitää tulla sanomaan heti ja suoraan, jos tuntuu että olen sanonut ikävästi, julmasti, tai pelottavasti.
Taas minulle pystyy puhumaan kuinka pahasti ja uhkaavasti, enkä pahastu, loukkaannu, ala pelkäämään jne. Koska en vaan välttämättä tajua, että minulle oli törkeästi puhuttu.
Ainoa, mikä saa minun niskakarvani nousemaan on naisen "mäkätys".
Sori, meni vähän aiheen sivuun, mutta kokeneena, voin sanoa, että toisen puhetyylistä ei välttämättä voi sanoa millainen on.
Siksi minulle merkkaa enemmän teot, kuin sanat, tai äänensävy jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap taisi puhua siskostani.
Sä itse et syyllisty katkeruuteen?
Vierailija kirjoitti:
Ap taisi puhua siskostani.
Me taas siskon kanssa rutkutetaan molemmat ihan yhtälailla. Ei ole elämä ollut yhtä ruusuilla tanssimista.
No ehkä heillä on syitä olla vihaisia ja katkeria. Ihan mahdollista, en ihmettelisi, kun erilaisten ihmisten touhuja melkein 50 vuotta seurannut.
Tai sitten olet vaan herkkis ja tulkitset ihan väärin. Jolloin ongelma onkin sinussa. Sitä emme voi tietää ja itsekään tuskin sitä huomaisit/myöntäisit, jos vain muita syytät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et osaa erottaa perusilmettä ja käytöstä toisistaan. Olet pinnallinen.
Teot ja sanat merkitsee.
Teot ja sanat eivät ole ainoita asioita, jotka merkitsevät ihmisten välisessä kanssakäymisessä.
Eivät todellakaan. Nimenomaan ne mut jutut merkitsevät ja vaikuttavat paljon.
Liittyy varmaankin ikääni,etten jaksa olla yhtä sosiaalinen kuin nuorempana.Ei mitään henkilökohtaista.