Lue keskustelun säännöt.
Diagnosoi mut
10.12.2025 |
En tunne häpeää. Huomaan heti, jos joku valehtelee tai esittää jotain. Havaitsen muiden heikkoudet ensimmäisenä, en kuitenkaan käytä niitä hyväkseni. Minulla on vahva oikeudentunto, myös muita kohtaan. Puolustan aina heikompia. Suutun ja rauhoitun nopeasti. Minulla on kiero huumorintaju. Olen hyvin rehellinen, mutta en halua loukata. Monesti ajatukseni ovat liian vaikeita tai edellä aikaansa muille. En ole koskaan nauttinut mistään työstä, käyn vain rahan takia. Opiskelin maisterin tutkinnon, että saan parempaa palkkaa. Luen nopeasti ja minulla on valokuvamuisti, mutta en jaksa kuunnella mitään. Arvaan dekkareista tappajan melko heti. Muistan kaiken ja tarkasti. Yksityiskohdat kiehtovat , mutta pystyn näkemään niiden välillä yhteyksiä ja suuria kokonaisuuksia. Usein muut eivät näe niitä. Muut ihmiset lähinnä turhauttavat minua. Pidän enemmän eläimistä. Lapset ja kasvit pitävät minusta.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ovat spesiaaleja. Tietysti. Mutta yhteiskunta ajaa meitä tiettyyn muottiin jo lapsesta. Kun joku ei siihen mahdu, tulee täälläkin siitä palautetta. Huono äiti, huono puoliso, huono työntekijä, huono mies, huono nainen. Tapoja elää on monia. Itsensä ymmärrys on reflektiota muihin. Hyväksyä ei tarvitse, ymmärtää voi.
Sekoitatko nyt roolin ja muotin merkityksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet outolintu, Aristoteleen perillinen. Jos sinulla olisi enemmän kunnianhimoa, olisit mahdollisesti hyvinkin vaikutusvaltainen ja/tai vihattu. Pelokkaat ja feikit ihmiset eivät kestä kaltaisiasi, vaikka ehkä hurmaantuvatkin hetkellisesti.
Kiinnostaa tietää, tunnetko kuitenkin syyllisyyttä joskus. Oletko taiteellinen?
Kiitos, nyt tuli hyvää pohdintaa. Kyllä, tunnen syyllisyyttä, etten omista kunnianhimoa. Enkä kunnon työmoraalia. Haluan päästä ns. helpolla. Ja olen päässytkin. En kuitenkaan muiden kustannuksella. Tunnen myös ekologista syyllisyyttä. Kulutan liikaa luonnonvaroja ja tein lapsenkin. Olen taiteellinen. Joskus haaveilin, että olisin taiteilija. En kuitenkaan koe, että se olisi taloudellisesti tarpeeksi kannattavaa. Ehkä olen sikäli myös pelkuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hainko hyväksyntää vai yritänkö ymmärtää itseäni vielä paremmin? Siksi etten koe meneväni muottiin. Eihän minua tarvitse hyväksyä. Mitä minä tuntemattomien hyväksynnällä teen? Mitä sillä kukaan tekee? Lähtökohtaisesti ihmiset eivät edes paljoa ajattele muita.
Tälläisen keskustelun aloittaminen on nimenomaan hyväksynnän hakua. Loppujen lopuksi ei kukaan ihminen mahdu mihinkään muottiin. Jos kuvittelet, että muut mahtuvat, se kertoo vain hyvin kapeasta kuvasta ihmisistä ja muiden persoonista, ei mistään muusta. Jos haluat jollain tavalla itseäsi kehittää, niin tuo voisi olla ihan hyvä lähtökohta - se, että tunnistaa, että muutkin ovat yhtä spesiaaleja ja erilaisia, kuin sinä.
Ei välttämättä. Keskustelun aloittamisen motiivi voi olla uteliaisuus. Kaikki ovat pohjimmiltaan erityisiä, mutta voitko sinäkään kiistää, etteikö omituisia ihmisiä ja muita luontokappaleita olisi olemassa? Kaikki joutsenet ovat yksilöitä, mutta kyllähän musta joutsen on selvästi poikkeava lajissaan.
Vierailija kirjoitti:
Asperger ja narisisti. Ehkä vain jälkimmäinen.
Aspergeriin viittaavaa paljon, mutta ei ehkä riittävästi. Narsismi sen sijaan paistaa selvästi läpi (olen älykäs, halveksin muita, en tunne häpeää).
Halveksinko muita? Jos koen erilaisuutta ja turhaudun esittäjiin? En myöskään sanonut olevani älykäs. Tunnen oikeasti älykkäitä, enkä tunne olevani yksi heistä. Häpeää jo käsiteltiin. Voi siis olla, että tunnenkin sitä, mutta en tunnista. Toisaalta narsistihan juuri häpeää itseään ja yrittää kaikin keinoin peittää sen. Psykopaatti ei tunne häpeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ovat spesiaaleja. Tietysti. Mutta yhteiskunta ajaa meitä tiettyyn muottiin jo lapsesta. Kun joku ei siihen mahdu, tulee täälläkin siitä palautetta. Huono äiti, huono puoliso, huono työntekijä, huono mies, huono nainen. Tapoja elää on monia. Itsensä ymmärrys on reflektiota muihin. Hyväksyä ei tarvitse, ymmärtää voi.
Sekoitatko nyt roolin ja muotin merkityksen?
Ahaa. Eli äiti voi olla hyvin monella tapaa, kunhan pysyy roolissa? Hyväksytyssä roolissa?
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja rakastaa itseään epänormaalin paljon, epäilen vahvasti hänen olevan narsisti. Haluaa tietää mitä muut ajattelevat hänestä, jopa aivan tuntemattomat ihmiset. Minä minä minä, tuskin kuitenkaan on erityisen poikkeava.
Huvittavaa. Eihän hän edes kerro,kärsiikö ehkä piirteistään. Kokeeko ulkopuolisuutta jne. Missä kohdassa se itserakkaus olikaan? "Puolustaa heikompia ja vahva oikeustaju" jos nyt lukisit edes narsismin alkeet vasta-alkajille-kohdasta muutaman rivin.
Ja miksi hän kertoisi kysymyksensä yhteydessä naapurin Marista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pörrrrr pörrrr OLET HULLU !!!!! SE on totuus !!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole aloittaja mutta voisit ehkä lukea omasta viestistäsi tämän kohdan uudestaan "Et huomaa, vaan teet pääsi sisällä vääriä tulkintoja, jotka uskot olevan totta." Ja tuo että kenestä lapset ja eläimet tykkää ei kyllä sitten mitenkään liity ulkonäköön. Mäkin muistan lapsena tykänneeni sellaisista ihmisistä jotka oli ulkoisesti jopa pelottavia. Lapsi aistii energiaa eikä niitä pysty huijaamaan. Itsekin yritän pitää yllä vähän sellaista natsimutsi-imagoa ja siinä missä resting bitch face toimii aikuisiin, niin aivan toivotonta lasten suhteen. Se on kummallista ettei noi mee niille ollenkaan läpi ja on aina talo täynnä naapuruston lapsia niin kuin olisi joku lapsimagneetti vaikka mitä tekisi. Introverttinä yritän kyllä kaikkeni.
AP pyysi antamaan itselleen diagnoosin, jonka tein. Joten mitä oikein itket tuossa ekassa lauseessa? Tutkitusti lapset pitävä
Kitisin siinä hieman analyyttisemman ja järkevämmän otteen perään. Jota nyt saitkin tuohon kirjoitukseesi hieman lisää. Vaikka en juuri uskokaan että lasten käyttäytymistä voi pelkistää tuollaisiksi tutkimustuloksiksi. Olisi kiva kyllä lukea tutkimuksia siitä miksi lapsilla ja aikuisilla menee usein ristiin tuo kenestä pitävät. Muistan itse lapsuudesta yhden henkilön jota aikuiset miehet pelkäsi ja oli sellaista negatiivista kinaa heillä usein, mutta minä ja muut lapset pidettiin ko. henkilön syliä maaaaailman parhaimpana nukkumispaikkana. Varmaan ärsyttävyyteen asti oon aina tunkenut syliinsä nukkumaan. Vitsit kun voisi edelleen nukkua yhtä rauhallisessa paikassa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja rakastaa itseään epänormaalin paljon, epäilen vahvasti hänen olevan narsisti. Haluaa tietää mitä muut ajattelevat hänestä, jopa aivan tuntemattomat ihmiset. Minä minä minä, tuskin kuitenkaan on erityisen poikkeava.
Huvittavaa. Eihän hän edes kerro,kärsiikö ehkä piirteistään. Kokeeko ulkopuolisuutta jne. Missä kohdassa se itserakkaus olikaan? "Puolustaa heikompia ja vahva oikeustaju" jos nyt lukisit edes narsismin alkeet vasta-alkajille-kohdasta muutaman rivin.
Ja miksi hän kertoisi kysymyksensä yhteydessä naapurin Marista?
Tämä on tyypillinen virhepäätelmä omituisten ihmisten kohdalla. On tarve löytää joku lokero, ja koska ihminen on hankalasti lokeroitavissa, tulkitaan hänet itsekeskeiseksi ja harhaiseksi erikoisuudentavoittelijaksi, peräti narsistiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja rakastaa itseään epänormaalin paljon, epäilen vahvasti hänen olevan narsisti. Haluaa tietää mitä muut ajattelevat hänestä, jopa aivan tuntemattomat ihmiset. Minä minä minä, tuskin kuitenkaan on erityisen poikkeava.
Huvittavaa. Eihän hän edes kerro,kärsiikö ehkä piirteistään. Kokeeko ulkopuolisuutta jne. Missä kohdassa se itserakkaus olikaan? "Puolustaa heikompia ja vahva oikeustaju" jos nyt lukisit edes narsismin alkeet vasta-alkajille-kohdasta muutaman rivin.
Ja miksi hän kertoisi kysymyksensä yhteydessä naapurin Marista?
Tämä on tyypillinen virhepäätelmä omituisten ihmisten kohdalla. On tarve löytää joku lokero, ja koska ihminen on hankalasti lokeroitavissa, tulkitaan hänet itsekeskeiseksi ja harhaiseksi erikoisuudentavoittelijaksi, peräti narsistiksi.
Nyt tuli täysi bingo! Uteliaisuudesta pyysin ihmisiä lokeroimaan itseni, että nähdään moneenko lokeroon omituisuudet voi laittaa. Hyvin moneen. Mistä se kertoo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet outolintu, Aristoteleen perillinen. Jos sinulla olisi enemmän kunnianhimoa, olisit mahdollisesti hyvinkin vaikutusvaltainen ja/tai vihattu. Pelokkaat ja feikit ihmiset eivät kestä kaltaisiasi, vaikka ehkä hurmaantuvatkin hetkellisesti.
Kiinnostaa tietää, tunnetko kuitenkin syyllisyyttä joskus. Oletko taiteellinen?Kiitos, nyt tuli hyvää pohdintaa. Kyllä, tunnen syyllisyyttä, etten omista kunnianhimoa. Enkä kunnon työmoraalia. Haluan päästä ns. helpolla. Ja olen päässytkin. En kuitenkaan muiden kustannuksella. Tunnen myös ekologista syyllisyyttä. Kulutan liikaa luonnonvaroja ja tein lapsenkin. Olen taiteellinen. Joskus haaveilin, että olisin taiteilija. En kuitenkaan koe, että se olisi taloudellisesti tarpeeksi kannattavaa. Ehkä olen sikäli myös pelkuri.
Kiinnostavaa. Olen itse vähän samanlainen kuin sinä, mutta suuri ero on juuri siinä, että jostain ihmeen syystä yritän mennä aina aidan korkeimmasta kohdasta yli. Joskus menestynkin, mutta useimmiten tulee turpaan. Toisinaan toivon, että olisin enemmän pelkuri ts. järkevä. Tarvitseeko ihmisen olla kunnianhimoinen? Kunnianhimo on aika hauska sana, kun sitä miettii kirjaimellisesti.
Oletko lukenut Jungia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Machiavellinen luonne.
Eikös machiavellismissa pyritä saamaan valtaa ja manipuloimaan muita sen saamiseksi? Kunnianhimoton tuskin tähän pyrkii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Machiavellinen luonne.
Eikös machiavellismissa pyritä saamaan valtaa ja manipuloimaan muita sen saamiseksi? Kunnianhimoton tuskin tähän pyrkii.
Sanoisin, että Ap:ssa on nimenomaan normaalia vähemmän machiavellismiä.
Olet vaan harhainen ja luulet itsestäsi liikoja. Samalla olet kuitenkin tusina tavaraa, luulet olevasi erikoinen ja erinomainen ja yksi miljoonasta, varmaan koet olevasi älykkäämpi kuin keskiverto suomalainen, joka tekee sinusta täysin samanlaisen kaikilla tavoilla kuin suurin osa ihmisistä. Liioittelet piirteitäsi valtavasti, joten näet itsesi sellaisena kuin haluaisit olla vaan et ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet outolintu, Aristoteleen perillinen. Jos sinulla olisi enemmän kunnianhimoa, olisit mahdollisesti hyvinkin vaikutusvaltainen ja/tai vihattu. Pelokkaat ja feikit ihmiset eivät kestä kaltaisiasi, vaikka ehkä hurmaantuvatkin hetkellisesti.
Kiinnostaa tietää, tunnetko kuitenkin syyllisyyttä joskus. Oletko taiteellinen?Kiitos, nyt tuli hyvää pohdintaa. Kyllä, tunnen syyllisyyttä, etten omista kunnianhimoa. Enkä kunnon työmoraalia. Haluan päästä ns. helpolla. Ja olen päässytkin. En kuitenkaan muiden kustannuksella. Tunnen myös ekologista syyllisyyttä. Kulutan liikaa luonnonvaroja ja tein lapsenkin. Olen taiteellinen. Joskus haaveilin, että olisin taiteilija. En kuitenkaan koe, että se olisi taloudellisesti tarpeeksi kannattavaa. Ehkä olen sikäli myös pelkuri.
Kiinnostavaa. Ol
Kollektiivinen alitajunta kyllä resonoi. Jako introverteihin ja ekstroverteihin ei niinkään. Kunnianhimo on jännä juttu. Sen täyttyy liittyä palkitsemistunteeseen. Eli saa mielihyvää, kun saa jotain aikaan. Olisi kiva ymmärtää, voiko sisäisessä palkitsemissysteemissä olla myös virhe.
Vierailija kirjoitti:
Olet vaan harhainen ja luulet itsestäsi liikoja. Samalla olet kuitenkin tusina tavaraa, luulet olevasi erikoinen ja erinomainen ja yksi miljoonasta, varmaan koet olevasi älykkäämpi kuin keskiverto suomalainen, joka tekee sinusta täysin samanlaisen kaikilla tavoilla kuin suurin osa ihmisistä. Liioittelet piirteitäsi valtavasti, joten näet itsesi sellaisena kuin haluaisit olla vaan et ole.
Toistat jo kuultua. Eli reflektoit itseäsi enemmän kuin aloittajaa. Pyrit muotittamaan outouden, koska se ei mahdu maailmaasi.
Itse olisin sitä mieltä että aidassa on kaksi kohtaa mistä kannattaa mennä. Reikä tai korkein kohta. Suurin osa kulkee portista.
Kaikki ovat spesiaaleja. Tietysti. Mutta yhteiskunta ajaa meitä tiettyyn muottiin jo lapsesta. Kun joku ei siihen mahdu, tulee täälläkin siitä palautetta. Huono äiti, huono puoliso, huono työntekijä, huono mies, huono nainen. Tapoja elää on monia. Itsensä ymmärrys on reflektiota muihin. Hyväksyä ei tarvitse, ymmärtää voi.